Ođasvuorká

Ruvdnaprinsbára 50-jagit leat ávvuduvvon gussiiguin geat ledje bovdejuvvon festii miehtá Norgga. Lei vuosttaš geardde go šiljus mii lea duogábealde Šloahta, lágiduvvi feasta.

Majestehtat Gonagas Harald ja Dronnet Sonja loahpaheigga dán jagi fylkkamátkki Nordlándda lulimus suohkanis, Bindal. – Munnos leat leamaš erenoamáš beaivvit čáppa Helgelánddarittus, dajai Gonagas.

Jáhkebeal áigi vuittii Sømna gudnebálkkašumi “Jagi eaktodáhtolašvuođasuohkan”. Majestehtat Gonagas ja Dronnet leaba dál čađahan sudno vuosttaš álmmolaš galledeami dán helgelánddasuohkanis gos leat sullii 2000 ássi ja measta 50 doaimmalaš searvvi ja joavkku.

Gonagasbárra gulaiga sihke dološmuittuid- ja boahtteáiggeplánaid birra go fylkkamátki jotkii galledemiin Leirfjord ja Vevelstad suohkaniin. -Lea measta jáhkkemeahttun man olu nu moadde olbmo sáhttet olahit, dajai Majestehta Donnet ja rámidii hutikáivuođa davvin.

Árbordes, lullisámegillii Aarbortes, sávve mánát ja nuorat buresboahtima Majestehta Gongagassii ja Majestehta Dronnegii. Sii sihke lávlo ja ságastalle lullisámegillii ja dárogillii. Dán suohkanis Helgelánddas lea sámi ja dáčča kultuvra eallán bálddalaga máŋggaid buolvvaid.

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leaba odne álggahan fylkkamátkki Nordlánddas. – Dáppe davvin lea vuoiŋŋahat nu friddja – dáppe gos lea nu olu mearra, várri ja albmi. Ja erenoamáš olu smáđáhkis olbmot, dajai Gonagas Harald mátkki vuosttaš sártnis.

Juste diibmu 10.30 bođii Gonagasbearaš Šloahttabalkoŋgii dearvvahit mánáidtoga Oslos. Okta váillui: Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra lea dán jagi.

Ruovdnoprinsabárra čuovui Ekselleansa Presideantta ja Itália Njnušroavvá Troanddimii. Dáppe lea guovddášfáddán norgalaš-itálialaš ovttasbargu ruoná energiija ovdánahttimis.

Italia presideanta, Eksellensa Sergio Mattarella, álggahii odne stáhtagalledeami Norggas ja su miede čuovvu su nieida Laura Mattarella. Allamenolaš vuostáváldinseremoniija bokte Šloahttašiljus sávve sudnuide buresboahtima.

Odne lea Ruvdnaprinsa Haakon Guovdageainnus oahppandihte eanet sámi kultuvrra, giela ja historjjá birra. Galledeapmi lea oassin Ruvdnaprinsabára 50-jagi beivviid ávvudeamis.

Gonagaslaš Allavuođa Prinseassa Ingrid Alexandra válddálašvuođabeaivvi ávvudeapmi lea Gonagasbearrašii ja Gonagaslaš hovvii, leamaš deháleamos dáhpáhus jagis 2022.

Ruvndaprinsabárra beasai gaskavateahkeda vásihit Setesdala musihkkaárbbi magihkkalaš konsearttas Bykle boares girkus. Erenoamáš luonddučábbodat lei maiddái Ruvdnaprinsa prográmmas.

Dán geasi deavdiba sihke Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa 50 jagi. Dán čalmmustahttiba viđa mátkki bokte iešguđet osiide riikkas ja juohke mátkkis lea iežas fáddá. Dáinna lágiin háliida Ruvdnaprinsabárra loktet ovdan osiid maid atniba eanemusat árvvus Norggas.

Ruvdnaprinsabára almmolaš galledeapmi Stuorra-Británniai čalmmustahttá lagas ja buori oktavuođa gaskal norgalaččaid ja brihttalaččaid. Ulbmil lea nannet ovttasbarggu sihke energiija, ruoná idustriija ja kultuvrra dáfus.

Ovdagaskabeaivve oasálastii Majestehta Gonagas Harald Sámi álbmotbeaivve stuora ávvudoaluin Oslo Ráđđeviesus.

Oslo Sanitetsforening lea ásahan oadjebas ja sosiála deaivvadanbáikki ukrainalaččaide geat leat báhtaran ruovttoriikkas soađi geažil. Mánnodaga deaivvadeamis bođii Majestehta Dronnet Sonja guossái.

Majestehta Dronnet Sonja oasálastii ieš čájáhusrahpamis Dronnet Sonja DáiddaStáljas go čájáhus “Šloahta giehtaduojit – duddjojuvvon 200 jagi badjel” rahppui. Dáppe ávvudit duddjonárbevieruid nu mot leat seilon buolvvas bulvii, ja seammás olbmuid geat otná dan beaivve dollet dáid ealasin.

Lávvordaga vuostáiválde olmmošvuoigatvuođaáŋgirušši Ales Bialiatski Belarusas eret, Ruošša organisašuvdna Memorial ja siviila vuoigatvuođaid guovddáš Ukrainas Nobel Ráfilbálkkašumi 2022. Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra čuvvo bálkkašumi allaáiggálaš geigejumi Oslo ráđđeviesus.

Majestehta Gonagas Harald geigii giellaloktenbálkkašumi historihkkárii Aage Agnar Solbakkii. Dát dáhpáhuvai Gïelevåhkoe – sámi giellavahkku, rahpamis Snoases.

Sotnabeaivve oasálastii Majestehta Dronnet ávvuipmilbálvalusas mii čalmmustahtii Minnesota Mindegirku 100-jagi ávvudeami.

Lávvordaga rabai Majestehta Dronnet ođđa Norway House. Dát šaddá čoahkkananbáikin buohkaide geain lea beroštupmi Norgii ja Norgga kultuvrii.

Majestehta Dronnet Sonja lea almmolaš galledeamis Minnesotas. Odne lei son mielde ođđa vuorkká rahpamis St. Olaf collegas gos leat olu dávvirat ja muittut norgga immigrašuvnnas USA:ii.

– Min eksisteansa lea sorjavaš das ahte lea dearvvašlaš árktalaš biras, dajai Gonagas Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon go doalai sártni Arctic Circle rahpamis Reykjavikas odne.

Dáid beivviid čalmmustahttá Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa buori ráŋŋjávuođa gaskal Norgga ja Islándda. Son álggahii galledeami Fagradalsfjall dollaváris gos son váccašii ovttas presideanttain Guðni Th. Jóhannessoniin.

– Moai loahpahetne munno fylkkamátkki Sunnmøre čáppa guovddášsajis, Hareidas, dajai Majestehta Gonagas Harald sártnis maid doalai čáppa beaivvádagas ja seamma sárdnestuolus go su áhčči, Gonagas Olav, geavahii jagis 1986.

Fylkkamátkki nuppi beaivve galledii Gonagagasbárra Vanylven ja Sande hirmbat čáppa dálkkis. Soai humadeigga movttain Sunnmøre erenoamáš luonddu birra.

– Dálá áiggi ráfehis dilis, de dárbbašit sunnmøra áŋgirvuođa, doaimmalašvuođa ja optimismma, dajai Majestehta Gonagas go doalai sártni Sykkylvenis. Gonagasbárra lea fylkkamátkkis Møre ja Romsdalas.

–  Čađahit jahkásaš fylkkamátkkiid, lea munnje ja Gonagassii hirbmat divrras ja juoga maid atne árvvus, dajai Majestehta Dronnet gii doalai mátkki vuosttaš sártni. Golbma beaivvi galledeaba Gonagasbárra vihtta suohkana Møre ja Romsdalas.

Ruvdnaprisabárra ja Prinsa Sverre Magnus ledje sin searvvis geat ledje buktán dievva ivdnás liđiid ja arvedávgeleavggaid olggobealde London Puba Oslo.

Sullii 200 guossi ledje čoahkkanan Šlohttii bearjadat eahket ávvudit Gonagaslaš Allavuođa Prinseassa Ingrid Alexandra válddálašvuođabeaivvi. Prinseassa geavahii liibba iežas sártnis deattuhit ahte Norggas lea buorre bajasšaddat ja ahte dán servodagas lea buohkaide sadji.

Válddálašvuođabeaivvi ávvudeami oktavuođas leat govvejuvvon ođđa govat Gonagaslaš Allavuođas, Prinseassa Ingrid Alexandras.

Gallamállásiin su 18-jagi ávvudeami oktavuođas čiŋada Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra diademain mii lea árbejuvvon Ruoŧa Prinseassa Ingeborga rájes. Prinseassa Ingeborg lea Majestehta Gonagasa ja dasto Prinseasa Ingrid Alexandra máttaráhku eadni.

Duorastaga bovdii ráđđehus feastamállásiidda oktan kultuvrralaš guoimmuhemiin Deichman girjerádjosis Bjørvikas. – Ollu giitu dán finna ávudeami ovddas, logai Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra gii juogadii dán vásáhusa nuoraiguin miehtá riikka.

- Odne oažžut mii buohkat ođđa vistti ja dáidda oažžu ođđa ruovttu. Dát lea visti gos niegut sáhtte riegádit seammás go Ruvdnaprinseassa ja mun bijaime vuođđogeađggi guhtta jagi dás ovdal, logai Majestehta Dronnet go rabai ođđa Nationálamusea.

Stuora iluin bovdet fas álbmoga ruovttoluotta Rabas Šlohttii dán geasi. Seammás ráhppo čájáhus “Rabas Uvssat” Sonja KunstStall:as, gos oaidná Majestehta Dronnet Sonja iežas dáiddačoakkáldaga.

Prinseassa Märtha Louise ja Durek Verrett leaba almmuhan lohpádaddama.

Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon lea dearvan ollen ruoktot maŋŋel go čuoigga ja kite:ain lea rasttildan Ruonáeatnanjieŋa. Ruvdnaprinsa lea oasálastán UIT Norgga Árktálaš Universtiteahta gaskkustanekspedišuvnnas.

Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon dollii ikte gaskkustanekspedišuvdnii Ruonáeatnama jieŋaid rastá. Dán ekspedišuvnna mihttomearrin lea gilvit dieđuid polárahistorjjá birra ja dehálaš luonddudieđalaš dutkama birra mii čađahuvvo Arktálaš guovlluin.

Viimmat beasai olles Norga fas ávvudit miessemánu 17.beaivve nu go árbevirolaččat lávet. Dat guoskkai maiddái Gonagasbearrašii, mii Šloahttabalkoŋgas sáhtii váldit vuostá 130 Oslo-skuvlla.

Odne johte Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa Haakon, Ruvdnaprinseassa Victoria ja Prinsa Daniel Gøteborgii, mii maiddái lea Skandinavia stuorámus hápman. Ruoná mobilitehta lei guovddáš fáddán galledeami maŋemus beaivve.

Ealáhus, meara dearvvašvuohta, nuorat, fidnohutkan ja digitála kultuvra. Ledje olu fáttát Ruvdnaprinsabára galledeamis nuppi beaivve Ruoŧas. Muhto prográmmas lei dego rukses árpu mii guoskkahii buot fáttáid, namalassii Ruoŧa ja Norgga ovttasbarggu ovdamunit.

Ruvdnaprinsabárra álggahii mánnodaga almmolaš mátkki Ruŧŧii gos Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinseassa Victoria  ja Prinsa Daniel leaba doallogoddin galledeami oktavuođas. Dát lea mielde nanneme dán guovtti riikka buori oktavuođa.

Gonagasbearraša ja Hoava bargui jagis 2021, ledje korona-rohttudávddas váikkuhusat, nugo muđui servodagas. Muhto dattege lea leamaš alla doaibmadássi.

Dálkkádatrievdamat leat čielgasit oidnosis Svalbárddas, ja dutkojuvvo ollu dán fáttás. Ruvdnaprinsabárra galledii satelihttastašuvnna SvalSat mii čohkke dehálaš dáhtaid miehtá máilmmi, ja Ruvdnaprinsa maiddái galledii Norgga maŋemus koallaruvke.

Ruvdnaprinsabárra vásihii gielkámátkki beanaráidduin erenomáš luonddus Svalbárddas. Muhto dan ovdal ledje Longyearbyena mánát ja nuorat guovddážis sunno prográmmas.

Duorastaga rabai Majestehta Dronnet davviriikkalaš-sámi dáiddačájáhusa davviriikkalaš paviljongas Veneziabiennálas, ođđaáigásaš dáidaga čalmmustahttin Italias.

Juohke jagi galleda Ruvdnaprinsabárra álbmoga ja báikegottiid miehtá riikka. Dál leaba Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa Longyearbyenis go galledeaba Svalbárdda golbma beaivve.

– Bures boahtin čájáhussii «Gonagasa biillat». Leat hirbmadit illudan dán čájáhussii, dajai Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon go oahpistii Dronnet Sonja DáiddaStáljas guovvamánu 10. beaivve.

Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra vuostáiválddii odne lihkusávaldatdeputašuvnnaid almmolaš Norggas. Dat dáhpáhuvai Šloahta Unna feastasálas su válddálašvuođabeaivvi oktavuođas.

Su válddálašvuođabeaivvi oktavuođas oaččui Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra bovdehusa áicat otná stáhtaráđđečoahkkima ja vásihit mot Stáhtaráđđi doaibmá Majestehta Gonagasa jođihemiin.