Ođasvuorká
Dás oainnát ođasdieđuid mat ovdal leat almmuhuvvon.
Majestehta Gonagas ja Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa finaiga odne Trident Juncture 2018 militearahárjehallamis. Lea vuosttaš geardi go áhčči ja bárdni leaba oktanaga stuora NATO- hárjehallamis Norgga eatnama alde.
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa jugii Davviriikkaid Ráđi 2018 girjjálašvuođabálkkašumi islándalaš girječállái Auður Ava Ólafsdóttir, Operas Bjørvika odne eahkes.
Gonagasbárra loahpahii stáhtaguossástallama Kinas čáppa Suzhou gávpogis.
Áhpi lei Gonagasbára prográmma váldoáššin Shanghaias odne. Kina ja Norga leat njunuš maritiibma našuvnnat, ja nanu guoddevaš ovdáneapmi lea dehálaš goappešat riikkaide.
Odne guđiiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet Beijinga ja reisiiga Shanghajii Kina nuortarittus. Dat gávpot lea máilmmi stuorámus hámmangávpot, ja ekonomalaš fápmoguovddáš.
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leaba guossástallamin Kina, gosa Eksellense Presideanta Xi Jinping lea sudno bovden. Odne sávve sudnuide buresboahtima allaáiggálaš seremoniijain olggobealde Álbmoga stuora hálla Almmálaš ráfi báikkis.
Gonagasbárra lea leamaš mátkki álgobeivviid Dunhuangas, ja dál soai joatkkiba stáhtaguossástallama Kina oaivegávpogis Beijingas. Buresbirgejumi ovddideapmi ja ovttasbargu dálvefalástallamiin lei otná fáttá.
Jus muhtun báiki galgá sáhttit čállojuvvot máilmmi kulturárbelistui, de ferte dat deavdit ovtta guđa eavttuin. Mogao- báktelanjat devdet buot guhtta eavttu. Odne oaččui Gonagasbárra vejolašvuođa fitnat geahččamin dien earenoamáš báikki.
Gonagasbárra álggahii odne stáhtaguossástallama Álbmotrepublihkas Kinas. Guossástallan čađahuvvo Dunhuang, Beijing ja Shanghai gávpogiin, gosa Eksellense Presideanta Xi Jinping lea bovden sudno.
Majestehta Gonagas rabai odne 163. Stuoradikki. Dán jagi Truvdnosárdni lea 29. Truvdnosárdni maid Gonagas Harald lea lohkan Stuoradikki ođđa áigodaga allaáiggálaš rahpamis.
Majestehta Gonagas lea nammadan govvadáiddára ja girječálli Synnøve Persen, Siskkit Billávuonas Gonagaslaš Norgga St.Olav Árvomearkka Kommandevran/Kommandør av Den Kongelige Norske St. Olavs Orden.
Odne eahkes lei Majestehta Dronnet Sonja mielde go «Tone Vigeland. Smykker og skulptur» rahppojuvvui Dronnet Sonja DáiddaStáljas. Dan čájáhusas oaidnit Norgga eanemus dovddus čikŋadáiddára dujiid.
Ruvdnaprinsabára maŋemus guossástallanbeaivi Vestfoldas čađahuvvui Larvik suohkanis. Doppe soai leigga sihke siseatnamis ja mearragáttis: Kjærra Fossepárkkas Lardalas ja Fredriksvernas Stavernis.
Horten ja Færder suohkanat ledje Ruvdnaprinsabára Vestfold fylkkamátkki nuppi beaivvi prográmmas. Soai álggaheigga guossástallama Edvard Munch ruovttus Åsgårdstrand báikkis.
Ruvdnaprinsabárra álggahii odne fylkkamátkki Vestfold fylkkas. Mátkkis vuolde soai orruba Gonagasskiippas, ja odne lávkiiga Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa Svelvik gáddái.
Odne lea vihttalogijagi dan rájes Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet náitaleigga. Golleheajat ávvuduvvo ipmilbálvalusain Oslo Duopmogirkus gos soai náitaleigga borgemánu 29.beaivvi 1968.
Gonagasskiipa, fiervábarttat ja mihtilmas Reinebrinken bidje čáppa rámma Majestehtaguovtto Gonagas Haralda ja Dronnet Sonja maŋemus beaivvi fylkkamátkkis Nordlánddas.
Eske iđđes joavddai Gonagasskiipa Røstii – mii lea suolobáiki Lofuohtas. Máŋga čuođis suohkana 500 olbmos ledje boahtán vuostáiváldit Gonagasbára.
Odne álggahii Gonagasbárra golmmabeaivásaš fylkkamátkki Nordlánddas. Soai bođiiga álgos Straumenii Sørfold suohkanis, gos Gonagasskiipa Norge “sjaluppen” bođii kájái iđđesbeaivvi.
Slovakia Presideanta, H.E. hearrá Andrej Kiska, loahpahii iežas stáhtaguossástallama Norggas odne. Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon lei su mielde maŋemus oasis guossástallanmátkkis, mii lei Bergenis.
Bjørnstjerne Bjørnson lei guovddážis Eksellense Presideantta Andrej Kiskas stáhtaguossástallamis Norggas. Dien beakkán diktačálli muitu lea nanus Slovakias.
His Excellency President Andrej Kiska of Slovakia began a three-day State Visit to Norway today. Their Majesties The King and Queen welcomed the President in the Palace Square.
Ruvdnaprinsabárra loahpahii guossástallanmátkkis báltalaš riikkain Estteeatnamis odne. Otná beaivvi fáddán lei sihke digitaliseren, ođđaáigásaš gávpotovddideapmi ja Tallinna historjjálaš árbi – gávpot mii lea UNESCO-listtus.
Ruvdnaprinsabárra mátkkoštii viidáseappot Estteeatnamii odne -mii leat goalmmát báltalaš riika gos soai fitnaba guossástallanmátkkis dáid beivviid. Muhto sudno mátki álggii Litauenis,Vilnius gávpogis, gos lei suodjalusiđitborramuš ja ealáhusseminára.
Ruvdnaprinsabárra joatká iežas mátkki báltalaš eatnamiin, ja odne joavddaiga Gonagaslaš allavuođaguovttos Litauena oaivegávpogii, Vilnius. Maiddái Litauen ávvuda 100 jagi iešstivrejumi dán jagi, nu go Latvia ja Estlánda.
Lea čuođi jagi áigi dan rájes báltalaš riikkat sierranedje iešstivrejeaddji riikan. Ruvdnaprinsabárra guossástallá dan ávvudeami oktavuođas Latvia, Litauena ja Estlándda, ja guossástallan álggii Latvia oaivegávpogis Rigas odne.
Gonagasbearaš doaimmahii 658 almmolaš doaimma sis-ja olgoriikkain jagis 2017. Sii leat leamaš guossástallanmátkkis 63 suohkanis, buot fylkkain, Svalbardas ja guoktenuppelohkái riikkas.
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet loahpaheigga iežaska stáhtaguossástallama Argentinas odne. Dan soai dagaiga estancias, gos beasaiga vásihit argentiinnálaš kultuvrra; historjjá, dánssa, musihka ja borramušaid.
Gonagasbárra guossástalai odne Parque de la Memoria, Rio eatnogáttis, de la Plata. Dát muitopárka gudnijahttá daid duháhiid olbmuid geat gillájedje jápmima Argentina militearadiktatuvrra vuolde gaskal 1976 ja 1983.
Eske ovdalgaskabeaivvi bijai Gonagas Majestehta lieđđekránssa Našunálamonumeantta lusa Buenos Airesis. Kránsabidjan álggahii Gonagasbára golmma beaivásaš guossástallama Argentina.
Odne lei ráfibálkkašumi addima allaáiggálaš lágideapmi Oslo Ráđđeviesus. Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra ledje sin searvvis geat besse muosáhit go organisašuvdna Internašuvnnalaš kampánja atomavearjjuid vuostá oaččui ráfibálkkašumi.
Ruvdnaprinsabárra loahpahii Etiopia guossástallama davviguovllus, Hitsats báhtareddjiidleairras. Etiopias vulget olbmot báhtareaddjin ja riikka vuostáiváldá maid báhtareddjiid, ja lea ge hui dehálaš doaibmi migrašuvdna gažaldagain.
Ruvdnaprinsabára nuppi beaivvi Etiopias čalmmustahtte sii ovttasbarggu dearvvašvuođa- ja dálkkádatsuorggis. Etiopia lea váldán jođihanrolla internašuvnnalaš dálkkádatbargguin, ja Norga doarju dien áŋgiruššama.
Odne álggaheigga Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa iežaska almmolaš mátkkisteaskka Etiopias.
Odne rabai Majestehta Dronnet ođđa čájáhusa "Gonagaslaš stállja. Heastadoallu ja ekvipašat 1905-1940". Golggotmánu 13. beaivvi diibmu 11.00 rájes lea stállja rabas olbmuide geat hálidit boahtit geahččat čájáhusa!
- Bivddán Ipmila buressivdnidit Sámedikki barggu ja almmuhan dákko bokte 8.Sámedikki rahpama. Majestehta Gonagas čađahii odne Sámedikki allaáiggálaš rahpama Kárášjogas.
Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa loahpaheigga fylkkamátkki Davvi-Trøndelagas odne. Dan son dagaiga Frosta suohkanis, gos leat ollu návccaid bidjan ruotnasiid ja urttaid gilvimii.
Áhpedoallu, innovašuvdna ja álbmotdearvvašvuohta ledje fáddán odne go Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa leigga guossin Flatanger suokanis.
"Nu buorre sáhttá olmmoš leat ahte dás šaddá juga hui čáppat". Ruvdnaprinsabárra finai min beakkán girječálli Olav Duuna mánnávuođaruovttus Fosnes suohkanis odne.
Ruvdnaprinsabárra loahpahii Davvi-Trøndelaga fylkkamátkki vuosttaš beaivvi stuora konsearttas trønderrocka oaivegávpogis Namsosas. Muhto dan ovdal lei Kråangke čáppa, ođđa kulturviesu rahpan.
Odne álggahii Ruvdnaprinsabárra golbma beaivvi guhku fylkkamátkki Davvi-Trøndelagas. Mátki bása lea Gonagasskiipa, ja eske iđđes bođii sjaluppen Øyrkollenii Høylanddas.
Stuora bargu registreret boares sámi visttiid lea dál loahpahuvvon. Odne lei Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsaregeanta Gállogiettis Evenáššis gos čalmmustahtte prošeavtta loahpaheami.
– Riddu Riđđus leamaš stuora mearkkašupmi sámiid rámisvuođa muitaleamis, logai Majestehta Dronnet go rabai internašuvnnalaš eamiálbmotfestivála Gáivuonas Davvi-Romssas.
Odne beasai Dronnet almmolaččat rahpat Dronnet Sonja Dáiddastálja – gávcci mánu maŋŋá go Majestehta Gonagas vuorddekeahttá attii sutnje Šloahta stáljaid riegádanbeaiskeaŋkan.
Eske ovdalgaskabeaivvi rahpe mánáidmánát Majestehta Dronnega skulptuvrra Šloahttapárkkas. Lea Dronnet Sonja ráhkisvuohta mátkkošteapmái ja lundui mii dál lea ceggejuvvon oaidninláhkái.
Odne rahppojuvvojedje 65. Feastaspealut Bergenis, ja váldofáddán lea "Identitehta" Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leigga goappešagat mielde rahpandilálašvuođas Torgallmenning báikkis.
Gonagasbearaš bođii nugo dábálaččat ge Šloahttabalkoŋgii dearvvahit mánnátogaid Oslos 10.30. De lei jo Ruvdnaprinsabárra dearvvahan Asker mánáidtoga, mii váccii Skaugum meaddel 08.15.
Odne eahkes loahpahuvvui Majestehtaguovtto Gonagasa ja Dronnega 80-jagi ávvudeapmi feastarakeahtaid báhčimin maŋŋá mállásiid Operas.
Eahkes ledje gonagaslaš guossit miehtá Eurohpá, bearaš, ustibat ja almmolaš Norga čoahkkanan Šlohttii ávvudit Gonagasbára 80-jagi ávvudeami.
Hálidat go searvat lávlut riegádanbeaivvi lávlaga gonagasbárrii? Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet deavdiba 80 jagi dán jagi, ja buohkat bovdejuvvojit Šloahttašilljui.
Gonagaslaš Allavuođa Ruvdnaprinseassa Mette-Marit earenoamáš bargun boahttevaš jagiid lea ovddidit norgga girjjálašvuođa internašuvnnalaččat.
Gonagaslaš hoavva almmuha odne iežas ođđa jahkeraportta. Mii sávvat ahte dát ođđa raporta veahkeha oažžut eanet dieđuid ja ipmárdusa Gonagasviesu ja Hoava doaimmaid birra.
Odne loahpahuvvui Islándda stáhtaguossástallan. Majestehta Gonagas Harald čuovui Presideantabára otná lágidemiin Bergenis. Guovddáš áššin odne ledje oktasaš áhpeberoštumit.
Islándalaš ságámuitalusat leat dehálaš oassi sihke Islándda ja Norgga kulturárbbis. Islándda stáhtaministtar attii odne stuora skeaŋkka mii illudahttá Norgga álbmotgirjerádjosa.
Odne vuostáiválddii Majestehta Gonagas Eksellense Presideanta Guðni Th. Jóhannesson ja su roavvá Eliza Reid Šloahttašiljus. Islándda presideantabárra álggahii golmma beaivásaš stáhtaguossástallama Norggas.
Neahtas ja báhpiriin, govat, sárgumat ja videosáddagaččat - ollu diekkár lihkkosávaldagat bohte Šlohttii disdaga. Vaikko man ollu lihkkosávaldagat Majestehta Gonagas Harald 80-jagi beaivái.
Majestehta Gonagas lei fárus ávvujagi "Tråante 2017" rahpamis odne. Lea 100 jagi dan rájes vuosttaš sámi riikkačoahklin lágiduvvui Troandimis guovvamánu 6.beaivvi 1917. Lihkku beivviin.
Canadas ja Norggas leat ollu oktasaš beroštumit ja ollu mii lea seammalágan, danin go goappešat riikkat leat guhkkin davvin. Ruvdnaprinsabárra loahpahii iežas almmolaš guossástallama St. John's gávpogis Newfoundlandas duorastaga.
Canada márkanat láhčet ollu vejolašvuođaid norgga fitnodagaide. Dan riikkas lea maid hui viiddis kultuvrralaš máŋggabealatvuohta. Ruvdnaprinsabárra čuovui máŋga miellagiddevaš seminára odne.
Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa leaba guođđán Ottawa ja mátkkoštan Torontoi. Doppe lei kulturgaskkusteapmi ja innovašuvdna guovddážis Canadamátkki nuppi beaivvi.
Ruvdnaprinsabárra álggahii mánnodaga iežas Canada guossástallama Ottawas. Njealji beaivvis galget sii guossástallat sihke Toronto ja St. John', ja dasa lassin vel oaibegávpogis. Innovašuvdna ja dálkkádagat leat guovddáš áššit.
Eske ovdalgaskabeaivvi beasaiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet sávvat Singapore Presidentii ja vuosttašroavvái buresboahtima Norgii.
Gonagasbárra loahpahii stáhtaguossástallama davvin Suomas – Uleåborgas, gos earet eará stuora Nokia kommunikašuvdnahoiddus lea fabrihkka. Teknologiija ja dearvvašvuohta lea otná áššin.
Teknologiija, suodjalus ja dearvvašvuohta ledje golbma guovddáš fáttá Gonagasbára otná stáhtaguossástallamis Suomas. Otná beaivvi agenda lei dieid dehálaš surggiid ovttasbargu ja vejolašvuođat.
Odne álggahii Gonagasbárra iežas goalmmát guossástallanmátkki Suomas. Sudno fárus leat máŋga stáhtaráđi ja stuora delegašuvdna mas leat norgga ealáhusaid ovddasteaddjit.y.
Odne lágideigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet gieddefeastta Šloahttapárkkas. 1500 guossi miehtá riikka ledje bovdejuvvon dohko.
Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja loahpaheigga iežaska ávvudanmátkki odne. Dat dáhpáhuvai Ruvdnaprinseassa ruovttugávpogis Kristiansandas.
Odne olliiga Majestehtaguovttos Troandimii, gávpogii gos gonagasdoaimma sivdnádallan čađahuvvui 25 jagi dás ovdal. -Troandin lea earenoamáš báiki munnuide, logai Majestehta Gonagas.
Majestehtaguovtto Gonagasa ja Dronnega 25-jagi ávvudeami oktavuođas lea almmolašvuhtii biddjojuvvo ođđa govva mas leat Gonagas, Ruvdnaprinsa ja Prinseassa Ingrid Alexandra.
Odne jotkkii ávvudanmátki ja lei eará ávvudeaddji mii vuostáiválddii ávvudeddjiid: Budejju ávvuda dán jagi 200-jagi, ja Majestehtaguovtto Gonagasa ja Dronnega guossástallan heivii hui bures dan ávvudeapmái.
Odne álggaheigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet iežaska logi beaivásaš ávvudanmátkki Norgga riddoguovlluin. Festii gárvvistuvvon Romsa lei vuosttaš bisánanbáiki.
Polena gussiid stáhtaguossástallan loahpahuvvui Håkvik hávdeeatnamis odne. Majestehta Gonagas ja Polena presideantabárra gudnijahtte polskalaš soalddáhiid mat gahčče Norggas nuppi máilmmisoađis.
Suodjalusovttasbargu lei guovddážis Majestehta Gonagasa ja H.E. Presideantta Andrzej Duda prográmmas odne. Muhto stáhtaguossástallama nubbe beaivi álggahuvvui ealáhusseminárain.
Odne álggahii H.E. Presideanta Andrzej Duda ja su roavvá Agata Kornhauser-Duda stáhtaguossástallama Norggas.
Odne rahppojuvvui Prinseassa Ingrid Alexandra Skulptuvrapárka. Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa doaimmahii ieš rahpama, ja duháha smávva ja stuorit guossit ledje boahtán Šloahttapárkii.
Árbevieru mielde lea Gonagasbearaš Šloahttabalkoŋggas dearvvaheamen mánáidtoga Oslos.
Gonagasbearaš lea badjel 100 jagi juo vuostáiváldán mánáidtogaid Šloahttabalkoŋggas Oslos. Dán árbevieru álggahii Gonagas Haakon 1906:s. Dál lea mánáidtoga ja miessemánu 17. beaivi measta seamma ášši, muhto nu ii leat álo leamaš.
Gonagaslaš hoava jahkedieđáhus sisttisdoallá Gonagasbearraša almmolaš doaimmaid, ja hoava doaimmaid vássán jagis. 2015 jahkedieđáhus ovdanbuktojuvvo dás vuolábealde.
Gonagasbára maŋemus stáhtaguossástallanbeaivi lei Milanos – Italia finánsaoaivegávpogis. Italia lea okta máilmmi stuorámus ekonomiijain ja lea dehálaš riika gávppašeami dáfus Norgii.
Gonagasbárra jotkkii stáhtaguossástallama Italias odne. Iđđesbeaivvi sii ledje Italia našunála monumeantta luhtte, gos Majestehta Gonagas bijai lieđđekránssa Dovdameahttun soalddáha hávddi ala.
Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja álggaheigga odne golmmabeaivásaš stáhtaguossástallama Italias. Gonagasbárra láidesta delegašuvnna mas leat Norgga eiseválddiid ja ealáhusaid ovddasteaddjit.
Máŋga duhát olbmo serve Gonagasbára 25-jagi ávvudeapmái odne. Ávvudeaddjit ieža leigga maid fárus aktivitehtain mat lágiduvvon olggobealde Šloahta.
Eahkes ođđajaggimánu 17. beaivvi 1991 jámii Gonagas Olav V. Seamma áiggi šattai Ruvdnaprinsa Harald Norgga ođđa gonagas: Gonagas Harald V. Dan eahkeda mielde bukte olbmot dievva liđiid ja čuovggaid Šloahta olggobeallái.
Odne leat almmuhuvvo ođđa almmolaš govat Gonagasviesu lahtuin, Gonagasbára 25-jagi ávvudeami oktavuođas.
Hálidat go sávvat lihku Gonagasbárrii? Bearjadaga biddjojuvvo lihkkosávvanprotokolla masa sáhttá čállit dearvuođaid.
Sotnabeaivvi ođđajagimánu 17. beaivvi lea 25 jagi dan rájes Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja šattaiga Norgga Gonagasbárran. Dás oaidná makkár lágideamit leat ávvudanvahkkoloahpa.
Odne lei juovlagovven áigi. Dán jagaš juovlagovat govvejuvvojedje Skaugumis, ja sihke Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra ledje mielde.
Sihke Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra čuvvo Nobel ráfibálkkašumi 2015 juohkima Tunisia našuvnnalaš dialoga Kvartehttii. Ráfibálkkašumi juohkin dáhkáhuvai allaáiggálaš seremoniijai Oslo ráđđeviesus odne.
Majestehta Gonagas lei fárus go Norgga ođđa Heahteneahtta rahppojuvvui odne riikaviidosaš doaibman. - Dat lea oppa mihá stuora ovdáneapmi mii guoská Norgga sihkarvuhtii ja servodatoadjebasvuođa sihkkarastimii, logai DNK direktevra Tor Helge Lyngstøl.
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon loahpahii iežas almmolaš guossástallama Brasilas eske veaigin. Maiddái odne lei ságas Amazonasa suodjaleapmi.
Goalmmát beaivvi Brasilas mátkkoštii Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Belémii – mii lea Pará oassestáhta oaivegávpot ja verrát Amazonasii. Diet johtin sisttisdoalai maid fáddámolsašumi, ealáhusain birrasii.
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa jotkkii odne iežas guossástallama Brasilas Rio de Janeiros. Rio lea ekonomalaš fápmobáiki, ja lea ge dat gávpot gos eanas Norgga fitnodagain, mat leat Brasilas, leat váldodoaimmahagat.
Odne álggahii Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon njealjebeaivásaš almmolaš guossástallama Brasilas – mii lea min deháleamos gávppašanriika Lulli - Amerihkás.
“Education is a fundamental human right; it is also essential for ensuring inclusive, equitable and sustainable development” . Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa doalai sáhkavuoru UNESCOS odne.
Odne eahkes addojuvvui Kjell Nupen Memorial Grant vuosttaš geardde. Majestehta Dronnet Sonja lei stipeandda juohkimis fárus Londonis.
"Mun dearvvahan Stuoradikki buresboahtima ovddasvástideaddji bargui ja sávan ahte dat bargu šattašii leat buorrin váhneneatnamii." Dieiguin árbevirolaš sániiguin álggahii Majestehat Gonagas odne Truvdnosártni ja Norgga 160. Stuoradikki allaáiggalaš rahpama.
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leigga almmolaš guossástallamis Unjárgga gielddas odne, Várjjatvuotnagáttis. Odne veaigin loahpahuvvo fylkkamátki vuostáiváldimiin Gonagasskiippas.
Iđđes lávkiiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet gáddái Hurtigrutakájás Gilivuonas. Doppe oačču Gonagasbárra liekkus vuostáiváldima čoaska dálkin.
Odne iđđes lávkiiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet gáddái Fálesnuoris. Doppe álggahii Gonagasbárra iežas fylkkamátkki dán jagi. Soai galgaba fitnat min guđa davimus suohkaniin.
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa joatká iežas mátkkoštallama historjjás, namalassii Romssas dan bismagárdimis gos stáhtaráđđehus maŋemus čoahkkanii ovdal go Gonagas Haakon ja Ruvdnaprinsa Olav fertiiga riikka guođđit, geassemánu 7.beaivvi 1940.
Odne finai Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa barttas man namma lea Trangen Báhccavuonas. 1940 giđa ásaiga Gonagas Haakon j Ruvdnaprinsa Olav dien dimbbarbarttas, mii lei Norgga stáhtaráđđesála.
Ikte ja odne leat leamaš lágideamit mat čalmmustahttet dan go lihtolaččat nagodedje Narviika fas váldit vašálaččain – dat lei lihtolaččaid vuosttaš vuoitu 2.máilmmisoađis. Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsaregeanta čuovui odne dien 75 – jagi ávvudeami.
Majestehta loahpahii iežas almmolaš guossástallama USA:s Anchorages, Alaskas gaskavahku. Doppe bidje hui guovddážii arktalaš ja norgalaš – amerihkkálaš ovttasbarggu davviguovlluin.
Disdaga jotkkii Majestehta Gonagas iežas USA prográmmain, dál son lea Alaskas, ja doppe son guossástalai báikkálaš dálkkádatdutkit Homer gávpogis.
Majestehta Gonagas jotkkii USA guossástallama lávvordaga, son finai Pacific Lutheran Universitehtas (PLU) Tacomas. Gonagas nammaduvvui gidnidoavttirin dien universitehtas, mas leat lagas čanastagat Norgii.
Majestehta Gonagas Harald lea álggahan almmolaš guossástallama USA:s, mii galgá bistit vahku. Gonagas guossástallá stáhtaid Washington ja Alaska, ja son ollii Seattle gávpopgii veaigin gaskavahku.
Árbevieru mielde lea Gonagasbearaš Šloahttabalkoŋggas dearvvaheamen mánáidtoga Oslos.
Odne ávvuduvvui miehtá riikka Friddjanbeassan ja dat go 2.máilmmisoahti nogai Norggas. Gonagasbearraša lahtut ledje mielde máŋggain lágidemiin.
Dán vahku lágida Máilmmi Luonddufoanda WWF jahkekonferánssa Spoalavuolis. Gonagaslaš allavuohta Ruvdnaprinseassa doalai rahpansártni, mas son deattuhii man dárbu lea beaivválaš eallimis dahkat ruoná válljemiid.
Ruvdnaprinsabárra lea Lance dutkanskiippas, mii lea galbmon áhpejieŋaid sisa davábealde Svalbárdda. Árktalaš guovllu jiekŋa suddá dál jođáneappot go goassege ovdal. Fatnasis leat dutkit guđet geahččalit gávnnahit manne nu dáhpáhuvvá, ja movt.
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet čuovuiga eske ovdalgaskabeaivvi H.E. Presideantta Andris Bērziņš MS Baronen fatnasii. Doppe vuostáiválddii Norgga spesiálasoalddátveahka sin.
Odne sávaiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet Latvia presidentii, H.E. Andris Bērziņš, buresboahtima Norgii, allaáiggálaš seremoniijas Šloahta luhtte.
Maŋemus oassi Gonagasbára stáhtaguossástallan mátkkis lei Perthas, Australia oarjerittus. Beaivvi váldofáddán lei maritiibma ovttasbargu ja petroleumdoaibma.
Majestehta Dronnet čájehii Australia gehččiide odne dáidaga man inspirašuvdnan lea Norgga luondu, ja Majestehta Gonagas lei guossin mariinna oahppoguovddážis. Muhto árabut odne lei sudnos čoahkkin Australia eamiálbmogiid ovddasteddjiiguin.
Majestehta Gonagas rabai Antárktis-seminára Australian National Maritime Museas odne. Dá lea nubbi beaivi Gonagasbára stáhtaguossástallamis Australias, ja soai leaba dál Australia stuorámus gávpogis, Sydneyas.
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet álggaheigga odne Norgga vuosttaš stáhtaguossástallama Australias. Guossástallan galgá čađahuvvot Canberras ja Sydneyas, ja loahpahuvvot bearjadaga Perth gávpogis.
Golbma maŋemus beaivvi lea majestehta Gonagas leamaš mátkkis Dronnet Maud Eatnamis – mii lea Norgga oassi Anárktalaš guovllus. Gonagas finai Troll dutkanstašuvnnas, mii ávvuda 10 jagi dutkanstašuvdnan.
Johan Martin Ferner oađđái jaskadit agálašvuhtii Rikshospitálas Oslos, odne ođđajagimánu 24. beaivvi 2015.
Dál lea árbevirolaš gođđodorskebivddu áigi. Odne beasai Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa čuovvut guollebivddu Senjaland guollebivdinfatnasis.
Odne oaččuiga Kailash Satyarthi ja Malala Yousafzai Nobel Ráfibálkkašumi. Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra ledje Oslo Ráđđeviesus, gos ráfibálkkašumi vuostáiváldiguovttos oaččuiga liekkus buresboahtima, olbmot čuoččahedje ja doško gieđaid sudnuide.
Odne loahpaheigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet stáhtaguossástallama Myanmaras. Soai leaba leamaš doppe vihtta beaivvi, ja mátki loahpahuvvui boares Mandalay gonagasgárdimis.
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leaba mátkkoštan viidáseappot Baganii, mii lea historjjálaš tempelguovlu Mandalay-regiovnnas. Kulturmuittuid suodjaleapmi lei guovddážis Gonagasbára goalmmát beaivvi guossástallamis Myanmaras.
Gonagas Majestehta doalai sáhkavuoru demokratiija ovddideami birra Yangon Universitehtas odne. Su sáhkavuorru álggahii nuppi beaivvi Gonagasbára Myanmar stáhtaguossástallamis.
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet álggaheigga odne stáhtaguossástallama Myanmaras odne. Dán mátkki deháleamos ulbmil lea mearkkašahttit Norgga doarjaga dan nuppástuhttinprosessii mii doppe dál lea jođus.
Odne lea Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa guossástallanmátkkis Serbias. Ruvdnaprinssa prográmmas leat ollu doaimmat Serbia oaivegávpogis, Beogradas, gos son lea vuosttaš geardde guossin.
Majestehta Gonagas čuovui Nuorta-Finnmárkku friddjanbeassan lágideami odne. Lea 70 jagi dan rájes sovjehtalaš soahteveagat bággejedje duiska okkupašuvdnafámu eret Girkonjárgga guovlluin.
India ja Norgga ovttasbargu ealáhus-ja kultureallimis lei guovddážis stáhtaguossástallama nuppi beaivvi. Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet čuovuiga H.E. Presideantta Pranab Mukherjee ja Sharmistha Mukherjee.
Odne beasai Gonagasbárra sávvat Presidentii Pranab Mukherjee ja su niidii, Sharmistha Mukherjee, buresboahtima Norgii. Guossástallan álggahuvvui allaáiggálaš buresboahtinseremoniijain Šloahttašiljus odne iđđes.
Beassážiid finadeigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet Beassášsullos Jaskesábis. Iskkadeaddji ja dieđaolmmái, norgalaš Thor Heyerdahl lei mielde dahkamin dien ávdinvuođa sullo dovddusin olles máilbmái. Odne livččii son deavdán 100 jagi.
"Mun dearvvahan Stuoradikki buresboahtima ovddasvástideaddji bargui ja sávan ahte dat bargu šattašii leat buorrin váhneneatnamii." Dieiguin árbevirolaš sániiguin álggahii Majestehat Gonagas odne Truvdnosártni ja Norgga 159. Stuoradikki allaáiggalaš rahpama.
Árbevieru mielde lea Gonagasbearaš Šloahttabalkoŋggas dearvvaheamen mánáidtoga Oslos. Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet ja Ruvdnaprinsabearaš bohte balkoŋgii veaháš ovdalaš bealoktanuppelogi, go mánáidtoga lahkonii Šloahttašilljui.
- Im maehtieh mov uvte vuejnedh aktem jieledem bielelen gærjah. Daan biejjien H.K.H. Kronprinsessa sov lidteræære feelemem eelki Nordlandsbanesne. Daan sjïekenisnie Gånkavåågne lea dïeves gærjijste, jïh Lidteratuvretååge edtja Bådåddjon luvhtie vuejedh Skierden gåajkoe.
Kultuvreaerpie lij jarngesne Majesteete Trööhnegasse daan biejjien. Dovne vaanterdimmie akten vaarjelamme vearteneaerpien tjïrrh jïh akte gaavnesjimmie åarjelsaemien gïeline jïh kultuvrine sjïdti. Biejjie Röörosen tjaebpies gærhkosne eelki.
Odne ledje Kapellveien mánáidgárddi mánát audienssas Majestehta Gonagasa luhtte. Sis lei mielde sierra láhkaevttohus Gonagas Haraldii. Mánáidlága vuosttaš paragráfas daddjo ahte mis galget leat siivus gieđat.
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa loahpaha iežas almmolaš guossástallama St. Petersburg gávpogis odne. Maŋemus oassi mátkkis lea oanehis guossástallan Norgga fitnodagas FMC Technologies. Fitnodat lea njunnošis olles máilmmis mii guoská oljo-ja gássabuvttadeami čovdosiidda meara vuolde.
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon rabai odne almmolaččat Jotun ođđa fabrihka, mii lea olggobealde St. Petersburg gávpoga. Jotun lea guhká juo vuovdá málaid ruošša skiipaindustriijai, ja ollu St.Petersburg šalddiin leat málejuvvon Jotun málain.
Odne álggahii Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon golmmabeaivásaš almmolaš guossástallama Ruoššas. Ruvdnaprinsa galgá earet eará ovddidit Norgga ealáhusdoaimmaid nannenbargguid St. Petersburg ja Leningrad fylkkain.
- Ávvudehkot mii iežamet friddjavuođaid viissisvuođain, logai Majestehta Gonagas Harald go Vuođđoláhkaávvudeami rahpansártnis ikte eahket. Dat dahpahuvai historjjálaš báikkis, Eidsvollas, gos buot dát álggahuvvui.
Odne oaččui Organisašuvdna mii bargá kemikála vearjjuid duššindahkamiin (OPCW) Nobel ráfibálkkašumi, dan dihtii go sii rahčet oaččut eret buot diekkár vearjjuid olles máilmmis. Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet čuovuiga dan allaáiggálaš seremoniija Oslo ráđđeviesus.
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon ja stáhtaministtar Erna Solberg ovddasteigga Norgga Nelson Rolihlahla Mandela muitodilálašvuođas Johannesburggas disdaga juovlamánu 10.beaivvi. 80 000 olbmo, geaid searvvis ledje eatnat stáhta- ja ráđđehusoaivámuččat, gudnijahtte Mandela muittu dieinna dilálašvuođain.
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet loahpaheigga iežaska stáhtaguossástallama Tyrkias odne. Álggus beaivvi leigga soai norgga – turkalaš ealáhussemináras, ja dan maŋŋil oaččuiga soai vejolašvuođa fitnat geahččamin ovddolaš Alit moskéa ja Aya Sofia gárdimiid.
Gonagasbárra álggahii iežas nuppi stáhtaguossástallanbeaivvi Tyrkias Norgga- Tyrkia ealáhusseminárain Ankaras. Majestehta Gonagas rabai dien seminára, man váldofáddán lea ođasmahtti energiija ja čáhcefápmu.
Odne álggaheigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet golmmabeaivásaš stáhtaguossástallama Tyrkias. Tyrkia ja Norgga ovttasdoaibma lassána čađat, ja lea vuosttaš geardde go dát guokte riikka čađaheaba stáhtaguossástallama.
Mun sávan Sámediggái buresboahtima ovddasvástideaddji daguide ja sávan dan šaddat ávkin sámi álbmogii ja min riikii. Nie čudje Majestehta Gonagasa sánit go son rabai 7. Sámedikki odne.
Odne rabai Majestehta Gonagas Harald 158. dábálaš Stuoradikki. Seremoniija čađahuvvo allaáiggálaččat, Vuođđolága § 74 mearrádusa mielde.
Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa loahpaheigga iežaska Vest-Agder fylkkamátki Marnardal ja Songdalen suohkaniin. Álggos soai leigga Mandalas, gos Ruvdnaprinsabárra oaččui čáppa buresboahtinsávaldagaid.
Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa jotkkiiga iežaska Vest-Agder fylkamátkki odne. Ruvdnaprinsabárra finai Audnedal ja Åseral suohkaniin ovdalgo manaiga fas Gonagasskiipii Mandalas.
Stuora hirpmuslaš riđđu Ivgus Romssas lea vuolggabáiki Barents Rescue gádjunhárjehallamii 2013. Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet finaiga eske dien hárjehallama geahččamin
Odne vuolgá Ruvdnaprinsabárra fylkamátkái Vest-Agderii. Golmma beaivvis áiguba soai fitnat guđa suohkana guossis dien fylkkas. – Lean sakka illudan beassat vuolgit vuosttaš geardde fylkamátkái iežan ruovttufylkii, logai Ruvdnaprinseassa iežas vuosttaš sártnis.
Eske iđđes jovde guokte Gonagasbára gáddái Romssas. Majestehtaguovttos Gonagas Carl Gustaf ja Dronnet Silvia leaba almmolaš guossástallamis Norggas, ja min iežamet Gonagas ja Dronnet leaba gussiid vuostáiváldit.
Ruoŧa gonagasbárra, Majestehtaguovttos Gonagas Carl Gustaf ja Dronnet Silvia, leaba almmolaš guossástallamis Norggas. Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja leaba gussiid vuostáiváldit. Guossástallan čađahuvvo ollislaččat Davvi-Norggas.
Eske iđđes joavddaiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet Åfjordii fatnasiin. Doppe oaččui Dronnet sihke liđiid ja mátkki stuorámus buorranastima njealjejahkásaš Eyla Coynes. Dat lea maŋemus beaivi Gonagasbára fylkkamátkkis Mátta-Trøndelágas.
Majestehta Gonagas spovii Osen ássiide buori ja guhkes eallima odne. Dat lea vejolaš go seaguha buori movtta ja buori dearvvašvuođa, oaivvildii Gonagas. Son ja Majestehta Dronnet vásiheigga hearvás ovdalgaskabeaivvi Osenis.
Odne iđđes lávkiiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet Hitra gáddái. Dat lei Gonagasbára dán jagi fylkkamátkki álgu. Soai galgaba fitnat guđa suohkanis Mátta-Trøndelagas.
Eske eahkes čuovui Gonagasbárra Fra Berliner til Buick čájáhusa rahpama Troandimis. Čájáhussii leat čohkken muhtun fievrruid Šloahta vuorkkás mat čájehit Šloahta vuodjinfievrruid 1905 rájes 1940 rádjái, ja dat lea maŋemus čájáhus Gonagaslaš mátkkit čájáhusas – mii lea Ráđđehus skeaŋka Gonagasbára 75-jagi beivviide.
Odne attii Majestehta Gonagas Harald Abelbálkkašumi, mas lea hui stuora mearkkašupmi, belgiija matematihkkárii Pierre Deligne. Deligne oažžu bálkkašumi danin go lea bargan earenoamáš mearkkašanveara barggu algebra geometriija suorggis.
Árbevieru mielde lea Gonagasbearaš Šloahttabalkoŋggas dearvvaheamen mánáidtoga Oslos. Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet ja Ruvdnaprinsabearaš bohte balkoŋgii veaháš ovdalaš bealoktanuppelogi, go mánáidtoga lahkonii Šloahttašilljui.
Mannan vahkus ollašuvai Majestehta Gonagas Haralda dološ niehku. Son beasai orrut njeallje beaivvi ovttas yanomami-indiánaiguin Brasiilla suhkkes arvevuovddis.
Ruvdnaprinsabearaš deaivvadii preassaolbmuiguin govvedeapmái maŋŋá go Ruvdnaprinsabárra lei leamaš mielde láidesteaddjin riddárrennet čuoigamis Beitostølenis odne.
Árbevirolaš Ridderrennet lágiduvvo dán jagi 50. geardde. Čuoigamiid suodjaleaddji, Prinseassa Märtha Louise, ja Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa leigga maid mielde láidesteaddjin otná čuoigamiin.
- Muhtomin mii fertet leat roahkkadeappot, vai duostat iežamet jiena geavahit. Ja juohke háve šaddat mii eanet ollisin olmmožin, logai Majestehta Dronnet go sus lei sáhkavuorru Folketeateris odne, gos ledje ollu olbmot. Dronnet searvvai IMDI nissonbeaivvi lágideapmái ja nissonolbmuid jienastanlobi ávvudeapmái.
Odne lei Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa fárus ávvudeamen Sámeálbmot beaivvi ođđa Girkonjárgga skuvllas. Ruvdnaprinsa ságastalai ohppiiguin dan birra man mávssolaš lea leahket dakkárin go olmmoš juo lea.
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa bođii odne Girkonjárgii gos galgá čuovvut guovttebeaivásaš viiddis prográmma Barents Spektakel festivála rahpandilálašvuođas ja son galgá maid čuovvut Sámeálbmotbeaivvi doaluid guovvamánu 6.beaivvi.
Majestehta Dronnet lei Davvinorgga Dáiddamuseas Romssas go Kulturministtar Hadia Tajik rabai Silbaheadjaskeaŋka čájáhusa eske veaigin. Čájáhussii leat čohkkejuvvon maleriiját maid Oscar II ja Dronnet Sophie oaččuiga álbmogis skeaŋkan 1882 headjabeaivái.
Majestehta Gonagas rabai ávvudeami Munch 150 allaáiggalaš lágideamis Oslo ráđđeviesus odne eahkes. Lea 150 jagi dan rájes Edvard Munch riegádii, ja dat galgá čalmmustahttejuvvot doaluiguin miehtá dán jagi.
Dán jagi juovlakonsearta Gonagaslaš šloahtas lágiduvvui gaskavateahket. Sihke Gonagasbárra, Ruvdnaprinsa, Prinseassa Ingrid Alexandra ja Marius ledje «Juovllat Šloahtas», konsearttas, mii čájehuvvo TV:s odne eahkes.
Odne doalai Majestehta Dronnet Sonja govvalogaldallama "Impressions of Norway" . Guldaleaddjin ledje Majestehta Gonagas ja 200 Norgga ja olgoriikkaid ealáhusbargosurggiid ovdadsteaddjit. Logaldallama vuođđun leat Dronnega iežas govat ja vásáhusat Norgga luonddus.
Davviguovllut leamaš guovddážis daid beivviid go Suoma stáhtaoaivámuš leamaš stáhtaguossástallmis dáppe, ja maŋemus guossástallanbeaivi lei Romssas. Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa čuovui H.E. Presideantta Niinistö ja su roavvá Haukio otná beaivvi dáhpáhusain.
Guovddážis dáid beivviid stáhtaguossástallamis lea Suoma ja Norgga ovttasbarggu nanusmahttin. Eske iđđes čuovui Majestehta Gonagas Presideantta Sauli Niinistö Girjjálašvuođavissui/Litteraturhuset, gos Presideanta doalai logaldallama «In the same neighbourhood».
Odne ovdalgaskabeaivvi besai Majestehta Gonagas sávvat Suoma Presidentii H.E. Sauli Niinistö ja roavvái Jenni Haukioi buresboahtima Norgii. Gonagas ja Dronnet leaba vuostáiváldit Suoma Presideantabára golmmabeaivásaš stáhtaguossástallamis Norggas.
Odne rabai Majestehta Gonagas Harald 157. dábálaš Stuoradikki allaáiggalaččat –seremoniija čađahuvvo Vuođđolága § 74 mearrádusa mielde.
Prinseassa Ragnhild, Lorentzen roavvá hávdáduvvui Šloahttakapeallas bearjadaga. Prinseassa oađđái jaskadit iežas ruovttus Rio de Janeiros Brasilas čakčamánu 16. beaivvi ja šattai 82 jagi boaris.
Prinseasse Ragnhild, Lorentzen roavvá hávdáduvvo Šloahttakapeallas bearjadaga čakčamánu 28.beaivvi 2012. Prinseassa gistu vurdojuvvo Gardermoenii čakčamánu 22. beaivvi.
Majestehta Gonagas lea stuora morrašiin vuostáiváldán dieđu ahte Prinseassa Ragnhild, Lorentzen roavvá, lea jápmán. Prinseassa oađđái jaskadit iežas ruovttus Rio de Janeiros Brasilas, čakčamánu 16. beaivvi 2012 diibmu. 09.45 báikkálaš áiggi.
Riegádanlávlla čuojai Šloahttašiljus odne.Badjel 3.000 mánáigárdemáná ledje boahtán Šloahta lusa ávvudit Gonagasbára. Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja návddašeigga mánáid lávlaga Šloahttabalkoŋggas.
Odne loahpaheigga Gonagaslaš Allavuohta Wales Prinsa ja Cornwall Hertuginne iežaska guossástallama Norggas. Ovttas Majestehtaguovttuin Gonagas Haraldiin ja Dronnegiin finaiga soai «Kongelige reiser» čájáhusas Kunstindustrimuseas.
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet, Ruvdnaprinsabearaš, Prinseassa Märtha Louise ja Prinseassa Astrid ledje buohkat boahtán “Gonagasbearrašiid mátkkit 1905-2005 ” ávvučájáhusa rahpamii Kunstindustrimuseai Oslos gaskavahku
Sotnabeaivvi 12. beaivvi guovvamánus ávvudit Prinseassa Astrid, Ferner roavvá gállamállásiiguin Gonagaslaš šloahtas. Prinseassa lei Norgga njunušnisu ollu jagiid, ja lea ain hui doaimmalaš ollu suodjaleaddjidoaimmain ja Ruvdnaprinseassa Märtha muitofoandadoaimmas.
Odne lei Gonagasbearaš čoahkkanan Šlohttii juovlagovvemii. Govvedeapmi lei rukses saloŋggas, gos Majestehta Dronnet logai muitalusaid.
Odne lea mearkabeaivi goas čalmmustahttet dan ahte lea 100 jagi gollan dan rájes Roald Amundsen ja su veahka jovde Lullipolii. Dan stuora olahusa muitet Bygdøynesas odne, gos Majestehta Gonagas rahpá ođđa Lullipolamonumeantta.
- Cahkkehehkot čuovgga giitun Norgga veteránaide. Nie loahpahii Majestehta Gonagas Harald sártnistis go rabai veteránamonumeantta Touchpoint Áisejogas odne.
Majestehtat Gonagas Harald ja Dronnet Sonja loahpaheigga odne iežaska USA guossástallanmátkki. Mátki loahpahuvvui go soai finadeigga Norgga Mearraolbmuid girkus New Yorkas.
Mannan vahku loahpas álggaheigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet almmolaš USA guossástallama. Soai galgaba doppe mátkkoštit logi beaivvi. Gonagasbárra galgá fitnat Iowas ja Minnesotas, ja mátki loahpahuvvo New Yorkas.
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leigga Mátta-Afrihkká Presideantta, H.E. dr Jacob Zuma ja su roavvá Tobeka Zuma mielde ollu guossástallamiin odne. Gonagasbára ja Presideantabára prográmmas ledje sihke ealáhusat, dearvvašvuohta ja kultuvra.
Odne álggahii H.E. Presideanta Jacob Zuma ja su roavvá Tobeka Zuma stáhtaguossástallama Norggas.
Ledje stálut mat vuostáiválde Gonagasbára go soai eske beaivet joavddaiga Berg suohkanii Sážžás. Vaikko ii lean ge jur ieš Sážžástállu mii čuoččui kaias, muhto okta stuora stállu ja vihtta smávva stáloža sávve Gonagassii ja Dronnegii liegga buresboahtima.
Odne guossástallaba Májestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet Rivttát ja Loabát suohkaniid. Riddokultuvra lei guovddážis Rivttágis, ja sámi kultuvra fas čalmmustahttejuvvui earenoamážit Loabágis.
Odne álggaheigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet iežaska fylkamátkki Tromssa fylkkas. Gonagasbárra geavaha Kongeskipet Norge dán mátkkis, ja eske ovdalgaskabeaivvi manaiga soai ja sudno mieldemátkkálaččat gáddái Evenáššis Skániid suohkanis.
Odne addá Majestehta Gonagas Harald allaárvosaš Abelbálkášumi John Willard Milnorii. Professor Milnor oažžu bálkášumi ”dan ovddas go lea guorahallan ja fuomášan topologiijas, geometriijas ja algebras ođđa dieđuid main lea boahtteáigái mearkkašupmi”.
Nuppi beaivvi stáhtaguossástallamis Kroatias lei Gonagasbárra hámmángávpogis Šibenik. Dan beaivvi prográmma guovddážis ledje oktasaš prošeavttat ja beroštumit mat gusket maritimasuorgái.
Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja leaba stáhtaguossástallamis Kroatias miessemánu 12. ja 13. beivviid. Buresboahtinseremoniija lei odne iđđes presideantapalássas.
Majestehta Gonagas Harald rabai odne ealáhusseminára Slovenian – Norwegian forum of competence, ja dan maŋŋá finaiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet ovttas geahččamen máŋga prošeavtta maid Norga lea dorjon.
Gonagasbearaš lei Dálveoaivegávpogis go Oslo sávai olles máilbmái buresboahtima sabehiiguin gilvvohallat MM - gilvvuin odne eahkes. Badjel 50.000 olbmo ledje boahtán čuovvut rahpanseremoniija Universitehtašiljus.
Gonagaslaš Allavuohta Dronnet lei mielde Barents Spektakel rahpamis ikte eahket. Rájit ja nuppástuvvi rájit lea dán jagi festivála fáddá. Mind the Map! Goal lea guovddáš ja gos leat doaresbealbáikkit?
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet áiguba mátkkoštit Tromssa fylkkas distaga geassemánu 7. beaivvi rájes gitta duorastahkii geassemánu 9.beaivái 2011.
Dál leat almmolašvuhtiii biddjojuvvon ođđa Majestehta Gonagasa ja Dronnega ja Gonagaslaš Allavuođaguovtto Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa govat.
Sudno Majestehtat Gonagas ja Dronnet leigga mielde ávvodoaluin mat lágiduvvojedje Nobel ráfibálkkašumi juolludeami oktavuođas Kiinná olmmošvuoigatvuođa áŋggirdeaddjái Liu Xiaoboai odne.
Gonagaslaš Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet loahpaheigga guossástallama Slovakias ruvkegávpogis Banská Štiavnicas.
Majestehta Gonagas siterii Bjørnson go rabai norgga-sloavakia seminára man fáddán lei fitnodagaid servodatovddas-vástádus. Bjørnson lei maid guovddážis maŋŋil dán beaivvi, dasgo Gonagasbárra rabai sierra Bjørnsončájáhusa.
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet álggaheigga odne stáhtaguossástallama Slovakia republihkas. Lea vuosttaš geardi go Norggas leat ovddasteaddjit stáhtaguossin Slovakias dan rájes go dát riika šattai sierra riikan 1993:s.
Sveits stáhtaguossástallan álggii odne. Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet vuostáiválddiiga Presideantta Doris Leuthard ja dr Roland Hausin allaáiggalaš seremoniijas Šloahttašiljus.
Odne rabai Majestehta Gonagas Harald allaáiggalaččat 155. Stuoradikki. Rahpandilálašvuođas logai Gonagas Truvdnasártni, mas leat Ráđđehusa politihka váldoáigumušat boahtte jahkái.
Odne ledje Froland ja Arendal suohkanat mat ožžo guossin Gonagaslaš Allavuođaguovtto Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa. Ruvdnaprinsabárra lea golmmabeaivásaš fylkamátkkis Aust-Agderis, ja soai joavddaiga Arendalii odne iđđes.
Ruvdnaprinsabára golmma beaivásaš fylkamátki Aust-Agderis álggii odne. Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa mátkkošteaba Gonagasskiippain, ja odne soai duolmmasteigga gáddái Lillesanddas.
Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra lea álgán Jansløkka mánáidskuvlii Askeris. Sihke váhnemat ja áhkku ja áddjá čuvvo Prinseassa skuvlii vuosttaš skuvlabeaivvi.
Ruvdnaprinsabára Humanitære Foandda stivra lea dán jagi mearridan doarjut prošeavtta ”Ungt entreprenørskap” – mii lea Strømmestiftelsen ja Misjonsalliansen oktasaš prošeakta.
Majestehta Dronnet Beatrix loahpahii iežas golmmabeaivásaš stáhtaguossástallama Bergenis duorastaga. Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja čuovuiga nederlándda Dronnega go son lei hansagávpogis guossin.
Majestehta Gonagas addá odne Abelbálkášumi professorii John Torrence Tate Gamle Logenis. Professor Tate oažžu bálkášumi ” dan stuora barggu ovddas maid son lea bargan ja mas guhká juo leamaš váikkuhus lohkoteoriijai”.
Gonagasbearaš dearvvaha Oslo mánáidtoga Šloahttabalkoŋggas diibmu 10:30 rájes odne. Ruvdnaprinsabearaš ávvudišgoahtá beaivvi Skaugumis, gos sii vuostáiváldet Asker mánáidtoga diibmu 08:15 rájes.
Gonagas Majestehta sávai Ruošša presidentii H.E. Presideanta Dmitrij Medvedevai ja su roavvái Svetlana Medvedevai buresboahtima Norgii allaáiggalaš seremoniijas olggobealde Šloahta eske ovdalgaskabeaivvi.
Gonagas Majestehta lei odne eahket gállakonsearttas Operaviesus. Konsearta lei nuorra fioliidnačuojaheddjiid allaárvosaš Menuhin gilvvu loahpahanlágideapmi, ja lei Gonagas Harald gii attii bálkášumi dan guoktái geat vuittiiga.
Gonagaslaš hoava jahkedieđáhus muitala Gonagasbearraša almmolaš doaimmaid ja Hoava bargguid birra jagis mii lea vássán. Das muitaluvvojit maid buot ánsomearkkat ja medáljat maid leat addán. Dás čuovvu oaniduvvon jahkedieđáhus. Olles jahkedieđáhusa sáhtát viežžat go čuovut čujuheaddji dás olgešbealde (PDF).
Odne, ođđajagimánu 21. beaivvi, deavdá Prinseassa Ingrid Alexandra guhtta jagi. Riegádanbeaivvi oktavuođas leat almmuhuvvon Prinseassa govat. Dat leat govvejuvvon Ruvdnaprinsabára opmodagas Skaugumis Askeris.
Odne lei Gonagasbearaš čoahkkanan govvedeapmái Šloahtas. Stuora bihpporgáhkkoviessu lei biddjojuvvon Stuora feastasálii ja dat galggái árbevirolaččat čiŋahuvvot.
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet mátkkošteigga Cape Town gávpogii nuppi beaivvi iežaska Lulli-Afrihkká stáhtaguossástallamis. Dáppe rabai Dronnet čájáhusa ”Strengths and Convictions” maŋŋá go Gonagasbárra lei boradan almmolaš lunsja ovttas ráfibálkášumi vuitiiguin ovdalaš seamma beaivvi.
Majestehta Gonagas rabai odne 6. Sámedikki. Gonagas Harald logai rahpansártni ja Majestehta Dronnet čuovui maid rahpandilálašvuođa.
Majestehta Gonagas rabai mannan mánnodaga Soahtehistorjjálaš báikki Gieddenjunis/Basieváries. Stuora muitobázzi lea ceggejuvvon muitun sidjiide geat dien báikkis gahčče go sohte duiska soahteveaga vuostá cuoŋománu 24. beaivvi 1940.
Majestehta Gonagas Harald attii Abelbálkkašumi professor Mikhail Gromovii allaáiggalaš seremoniijas Gamle Logenis odne. Majestehta Dronnet čuovui maid dán dilálašvuođa. Ovdal gaskabeaivvi vuostáiválddii Gonagasbárra bálkkašumi vuoiti audienssas Šloahtas.
Petroleumdoaibma lei guovddážis go Gonagaslaš Majestehta Ruvdnaprinsabárra guossástalai Veracruza mannan duorastaga. Ruvdnaprinsa finai buvttadanskiippas Golfas ja Ruvdnaprinseassa rabai seminára gos norgga-meksikána ovttasbargu energiijasuorggis lei dehálaš fáddán.
Nuppi beaivvi Gonagaslaš Allavuođaguovtto Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa Mexico guossástallamis beasaiga soai vásihit sihke ealáhusberoštumiid, dearvvašvuođa ja kultuvrra.
Mánnodaga álggaheigga Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa iežaska almmolaš guossástallama Mexicos. Ruvdnaprinsabárra lea Mexicos njukčamánu16. – 19. beivviid.
Majestehta Dronnet lei mielde Hamsun-jagi 2009 almmolaš rahpamis Nationalbibliotehkas. Leif Hamsun, Knut Hamsun mánáidmánná, doaimmahii almmolaš rahpama, go gaikkehii ovtta kaleanddarbláđi mii lei válljejuvvon ávvudeapmái symbolan.
DD.KK.HH. Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit searvaba Sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmái Kárášjogas odne.
DD.KK.HH. Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit finaiga Guovdageainnus ja Kárášjogas Sámi álbmotbeaivvi ávvudeami oktavođas guovvamánu 6. beaivvi.
Ođđajagimánu 21.beaivvi devddii Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra vihtta jagi. Dan oktavuođas čájehii Gonagaslaš hoavva Prinseassa ja Ruvdnaprinsabearraša govaid.
Prinseassa Märtha Louise ja Ari Behn nieida, Emma Tallulah Behn, gásttašuvvui Šloahttakapeallas odne diibmu 14:30.