Nobel ráfibálkkašupmi 2022
Lávvordaga vuostáiválde olmmošvuoigatvuođaáŋgirušši Ales Bialiatski Belarusas eret, Ruošša organisašuvdna Memorial ja siviila vuoigatvuođaid guovddáš Ukrainas Nobel Ráfilbálkkašumi 2022. Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra čuvvo bálkkašumi allaáiggálaš geigejumi Oslo ráđđeviesus.
Okta eaŋkilolmmoš ja guokte organisašuvnna mat ovddastit siviila servodaga sin ruovtturiikain, juogadit dán jagáš bálkkašumi.
Natallia Pintsjuk, Jan Ratsjinskij ja Oleksandra Matvijtsjuk ovddastedje ráfibálkkašumi vuittiid Ales Bialiatski Belarusas eret, Ruošša organisašuvnna Memorial ja ukrainaslaš organisašuvnna, Siviila vuoigatvuođaid guovddáš. Govven: Javad Parsa / NTB
Norgga Nobellávdegotti jođiheaddji, Berit Reiss-Andersen, rámidii ráfibálkkašumi vuittiid ja gohčodii sin “ráfi áŋgiruššin” go čiekŋudii lávdegoddi ákkastallama ja vuođuštusa manin sidjiide geigejuvvui bálkkašupmi.
– Sii leat čađahan erenoamáš rahčamušaid duođaštit soahtevearredaguid, olmmošvuoigatvuođaid rihkkumiid ja fámustallama. Sii čájehit man dehálaš siviila serovdat lea ráfi ja demokratiija nammii, logai Reiss-Andersen ja dajai vel ahte álbmot lea buoremus gáldu fápmui.
Gonagas Harald, Dronnet Sonja, Ruvdnaprinseassa Mette-Marit ja Ruvdnaprinsa Haakon Nobel ráfibálkkašumi geigejumi doaluin Oslo ráđđevieus. Govven: Javad Parsa / NTB
– Dieđán idja nohká
Nobellávdegotti jođiheaddji deattuhii ahte dál deaivvadit go lea ráfehis dilli.
– Dál go vásihit olu kriissaid ja hástalusaid, de dárbbaša máilbmi doaimmalaš dutkiid ja olbmuid geat viššalit ja áŋgirit ohcet duohtavuođa ja seammás viiddidit rájiid gelbbolašvuhtii. Máilbmi dárbbaša dáid rámidanveara eaŋkilobmuid ja joavkkuid geat hástalit vealaheaddji eiseválddiid duolbmama beroškeahttá maid ieža peršovnnalaččat fertejit gierdat ja lassin vuosttildit fallehemiid demokratiija, olmmošvuoigatvuođaid ja ráfi ovddas, logai Reiss-Andersen.
Nobellávdegotti jođiheaddji Berit Reiss-Andersen doallá sártni geigejumi doaluin. Govven: Rodrigo Freitas / NTB
Natallia Pintsjuk válddii vuostá diploma ja medálja su isida, Ales Bialiatski, ovddas gii čohkká giddagasas Belarusas. Son logai sártnistis ahte bálkkašumi lea nannen isida mearrádusa ahte ii goassege galgga vuollánit soahtames demokratiija ovddas.
– Mun dieđán idja nohká ja ahte iđit boahtá čuovggainis. Mun dieđán ahte dat mii álo doalvu min ovddosguvlui, lea doaivva ja niehku, logai son dearvvu0htan isidis.
Stivrajođiheaddjiguoktá Jan Ratsjinskij ja Oleksandra Matvijtsjuk ovddasteigga Memorial ja Siviila vuoigatvuođaid guovddáža.
Nobel ráfibálkkašumi geigejupmi 2022. Govven: Rodrigo Freitas / NTB
Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra dearvvahit Nobellávdegotti miellahtuid ja dán jagáš ráfibálkkašumi vuittiid ovddasteddjiid. Govven: Javad Parsa / NTB
Bálkkašumi vuoitit audienssas Šloahtas
Ovdal geigejumi válddii Majestehta Gonagas Harald vuostá ráfibálkkašumi vuittiid ovddasteddjiid audiensii Gonagaslaš šloahtas. Majestehta Dronnet Sonja ja Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdaprinseassa Mette-Marit serve maiddái.
Ruvdnaprinsa Haakon, Jan Ratsjinskij, Oleksandra Matvijtsjuk, Natallia Pintsjuk, Gonagas Harald, Dronnet Sonja ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit Šloahta Loddelanjas. Govven: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva
Redd Barna ráfibálkkašupmi feasta
Redd Barna ávvuda ráfibálkkašumi iežas vuogi mielde. Lávvordat ovdalgaskabeaivve ledje ráfibálkkašumi vuoittit ja Ruvdnaprinsabárra bovdejuvvon sierra čalmmusteapmái mánáid váste Nobel ráfiguovddážis.
Doallolávdegottis ledje 12 oahppi čihččet luohkás Grünerløkka, Kampena og Vålerenga skuvllain. Sii sihke plánejedje ja jođihedje doaluid.
Natallia Pintsjuk jearahallojuvvo Redd Barna ráfibálkkašumi doaluin. Govven: Annika Byrde / NTB
Eahkes oasálaste sihke Gonagasbárraguovttos ja Ruvdnaprinsabárraguovttos árbevirolaš ráfibálkkašumibaŋkeahtas Grand Hoteallas.
Ávvumállásat Grand Hoteallas Nobel ráfibálkkašumi vuitiid gudnin. Govven: Lise Åserud / NTB
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.