Ruvdnaprinsa rasttilda Ruonáeatnama jieŋa
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon dollii ikte gaskkustanekspedišuvdnii Ruonáeatnama jieŋaid rastá. Dán ekspedišuvnna mihttomearrin lea gilvit dieđuid polárahistorjjá birra ja dehálaš luonddudieđalaš dutkama birra mii čađahuvvo Arktálaš guovlluin.
UIT Norgga Arktálaš Universitehta lea bovden Ruvdnaprinsa mielde ekspedišuvnnalahttun. Universitehta lea guhká čađahan arktálaš dutkama ja gaskkusteami, ja gaskkustanekspedišvunna “Stuora jiehki rastá” bokte, de čalmmustahttet ahte leat gollan 50 jagi dán rájes go universitehta virggálaččat rahppui ja dasto 150 jagi dan rájes go Tromssa Vuorkádávvirat ásahuvvo.
– Lea hávski UiT:as oažžut bovddehusa searvat ekspedišuvdii, ja lea hirbmat vuogas vuohki čalmmustahttit ahte mu áddjá rabai universitehta 50 jagi dás ovdal. Dát leat gaskkustanekspedišuvdna, gos galgat hupmat polárahistorjjá, arktálaš olgoeallima ja dálkkádatdutkama birra. Dát lea fáttát maidda mus alddán lea beroštupmi ja mat mu mielas leat dehálaččat, dajai Ruvdnaprinsa go veaigin bođii Ilulissat báikái, Ruonáeatnama/Kalaallit Nunaat oarjjabealde.
Ovdal go Ruvdaprinsa ja ekspedišuvdna dollejedje Ruonáeatnaa jieŋa ala, de gallededje Isfjordsenteret Ilulissatas. Doppe besse earret eará gullat eanet dálkkádatdutkama birra Ruonáeatnamis. Govven: Ane Mette Sandgreen, Avannaata suohkan.
Čohkket muohttaiskosiid
Kite ja sabehiid vehkiin galget ekspedišuvnnalahtut rasttildit vilges duoddariid maid vuolde lea 3000 mehtera asu siseananjiekŋa. Ruvdnaprinsa searvá gaskkustanekspedišuvnna vuosttáš oassái.
Dat mátki vuolgá Ruonáeatnama / Kalaallit Nunaata oarjjabealrittus, Ilulissata jieŋas, ja de rasttildit Ruonáeatnanjieŋa ovdal go geassemánu álggus ollejit Daneborg báikái mii lea nuortabealde.
– Álggos ollet jieŋaid ala ja johtit 800 kilomehtera EastGripai. Mun illudan deaivvadit dutkiigin doppe ja oahppat eanet dutkama birra maid sii čađahit dálkkádaga ja jieŋaidsuddama birra dáppe Ruonáeatnamis. Dasto dollet viidáseappot nuortabeallái.
Kite ja sabehiid vehkiin galget ekspedišuvnnalahtut rasttildit siseananjieŋa Ruonáeatnama oarjjabealde nuortabeallái. Sii galget galledit EastGrip dutkanstašuvnna gos earret eará dutket jieŋaidsuddama. Govven: UiT Norgga arktálaš universitehta.
Ekspedišuvnna mihttomearrin lea gaskkustit dieđuid, gelbbolašvuođa ja ipmárdusa arktálaš luonddu, dutkama ja polárahistorjjá birra. Mátki manná EastGrip nammasaš dutkanstašuvnna bokte mii lea guovdu siseanjieŋa.
Ekspedišuvdna galgá jeavddalaččat čohkket muohttaiskosiid maid addet dálkkádatdutkiide EastGripas. Doppe bargá internationála dutkiidjoavku ja sii galget bovret jieŋa čađa mii lea 2-3 kilomehtera asu. Dieđut dán dutkamis leat dehálaččat jus galgat nagodit ipmirdit man olu jiekŋa jávká Ruonáeatnamis jus biválda vel eanet.
Geahča kártta ja čuovo ekspedišuvnna beaivválaččat UiT neahttasiiddus
Gallededje Isfjordsenteret Ilulissatas
Ovdal go ekspedišuvdnajoavku dollii Ruonáeatnama jieŋa ala, de gallededje sii Isfjordsenteret Ilulissatas ja dát guovddáš lea aiddo rahppon.
Doppe deaivvadii Ruvdnaprinsa dálkkádatdutkiiguin Dorthe Dahl-Jensen, professor Københámmana universitehtas, Kerim Hestnes Nisancioglu, professor of Climate Dynamics Bergena Universitetehtas ja dasto Dag Rune Olsen, UiT rektor. Dutkit leat čadnon Eastgrip (East Greenland Ice-Core Project) dutkanstašuvdnii man Ruvdnaprinsa Haakon galgá galledit dán mátkkis.
Guovddážis besse ekspedišuvnnalahtut gullat dutkama birra mii čađahuvvo juste dál siseananjieŋa alde. Guovddáš dasto geigii rektorii Dag Rune Olsenii, bargun čohkket muohttaiskkosiid EastGrip dutkiide.
Ovdal go Ruvdnaprinsa vulggii gaskkustanekspedišuvdnii de son deaivvaii dutkiiguin Iben Koldhoft, Kerim Hestnes Nisancioglu, UiT rektoriin Dag Rune Olsen, dutkiin Dorthe Dahl-Jensen ja Sune Olander Rasmussen. Sis lea čatnaseapmi EastGrip dutkanstašuvdnii. Govva: Gonagaslaš hoavva.
Guovddážis besse ekspedišuvnnalahtut gullat dutkama birra mii čađahuvvo juste dál siseananjieŋa alde. Guovddáš dasto geigii rektorii Dag Rune Olsenii, bargun čohkket muohttaiskkosiid EastGrip dutkiide.
Ruonáeatnama (Kalaallit Nunaat) galledeami oktavuođas dearvvahii Ruvdnaprinsa maiddái Ilulissata oaivámuša Palle Jeremiassen ja suohkandirektevrra Nick Nielsen, geat ráđđeviesus muitaleigga eanet Ruonáeatnama (Kalaallit Nunaata) birra.
EastGrip dutkiguovttos Dorthe Dahl-Jensen ja Kerim Hestnes Nisancioglu addiba ekspedišuvdii doaibman čohkket muohttaiskkosiid. Govven: Erik Abild, Gonagaslaš hoavva
Harald Dag Jølle jođiha ekspedišuvnna ja son lea polárahistorihkkár Norgga Polárainstituhtas ja Uit:s
Ekspedišuvnnalahtut leat dasa lassin Vegard Ulvang (Tromssa Universitetehtas), Kunuk Lennert (Tromssa Universitetehtas), Markus Landrø (Tromssa Universitetehtas ja NVE) ja Ronny Finsås (ekspedišuvdnaofelaš), ja dasto Ruvdnaprinsa ja heaggafákta Gonagaslaš politiijačuovusjoavkkus.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.