Hopp til hovedinnhold

Vásáhusat miehtá beaivvi Stockholmas

Ealáhus, meara dearvvašvuohta, nuorat, fidnohutkan ja digitála kultuvra. Ledje olu fáttát Ruvdnaprinsabára galledeamis nuppi beaivve Ruoŧas. Muhto prográmmas lei dego rukses árpu mii guoskkahii buot fáttáid, namalassii Ruoŧa ja Norgga ovttasbarggu ovdamunit.

03.05.2022

Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa álggahii beaivvi ealáhusseminára rahpamis. Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinseassa Victoria ja Prinsa Daniel maiddái čuovuiga seminára mas lei fáddán digitaliseren ja mot geavahit goanstajierpmi ruoná-ja sirkuleara čovdosiid ovdánahttimis. Ovttasbargu ja gelbbolašvuođajuohkin das mii guoská mearrabiekkaide ja báhtteriiade, namuhuvvo ovdamearkkan dása.

Ruvdnaprinsa Haakon, Ruvdnaprinseassa Victoria ja Prinsa Daniel guldalit sáhkavuoruide semináras Norgga-Ruoŧa ealáhusovttasbarggu birra. Dat lagiduvvui Hotel at Six , Stockholmas. Govven: Annika Byrde / NTB

Meara dearvvašvuohta

Dát lei bajitdási fáddán mearrasemináras mii lágiduvvui Kungliga Vetenskapsakademien-ásahusas ovdalgaskabeaivve. Sihke Ruvdnaprinseassa Victoria ja Ruvdnaprinsa Haakon leaba áŋiruššan meara dearvvašvuođa ovdii, ja goappašagat doalaiga sártni dieđalašvuođaakademiijas.

Loga Ruvdnaprinssa sáhkavuoru (eŋgelasgillii)

Manin galgat mii oba beroštit ge nu hirbmadit mearas? Mearra lea duháhiid jagiid mielde addán midjiide borramuša, barggu ja lea leamaš dego uskkádat máilbmái. Mearra dagaha ahte oktavuođat bohtet lagabuidda; boahtit lagabuidda luonddu ja maiddái iežamet ektui, dajai Ruvdnaprinsa Haakon.

- Ja mearas leat nu olu vejolašvuođat. Mearra sáhttá leat veahkkin čoavdit dehálaš hástalusaid. Dat sáhttá addit borramuša ja biebmosihkarvuođa máilmmi álbmogii mii čađat lassána. Mearra lea gáldun ođasmuvvi energiijai.  21%  čovdosiin maid mii dárbbašit njeaidindihte klimagássaluoitimiid, leat čadnon merrii. 

- Muhto dat eaktuda ahte mearas lea balánsa, logai Ruvdnaprinsa Haakon ja ávžžuhii áŋgiruššat dan ovdii ahte gelbbolašvuođain váldit vára meara healssus.

"We need to bring the ocean back into balance, and through that the world back into balance. We have a collective opportunity and responsibility to protect the seas. As we unite behind the science, let’s take care of the ocean – and thereby take care of ourselves." Crown Prince Haakon

Ruvndaprinseassabárra ja Ruvdnaprinsabárra čuvvo buohkat otná mearraseminára. Govven: Simen Løvberg Sund, Gonagaslaš hoavva.

Fryshuset-galledeapmi

Fryshuset lea vuođđudus mii bargá nuoraiguin geat leat jur gahččame searvevuođa olggobeallai. Vuođđudusa namma boahtá ovdalaš galmmihanrádjosis mii lei sin vuosttaš sadji, ja juste dáppe deaivvadii ge gonagaslaš joavku  nuoraiguin ja rávisolbmuiguin geat čájehedje ja muitaledje doaimma birra.

Fryshuset váldá nuoraid duođas ja addá sidjiide vejolašvuođa ovdánit, oahppat ja vásihit birgejumi ja searvevuođa. Dát fas buorida sin vejolašvuođa birget bures eallimis maŋŋel ja dat eastada nuoraid gahččames olggobeallai searvevuođa. Dáppe ožžot buohkat fálaldaga, leš dal valáštallan, musihkka, dánsun, skating dahje eará. Gonagaslaččat maiddái gulle prošeavtta birra mii lea ožžon nama "Tilsammans för Sverige"  ja dat lea searváidahttima birra beroškeahttá oskkus.

Fryshuset galldeamis Stockholmas, deaivvadeigga Ruvnaprinsa Haakon ja Prinsa Daniel nuoraiguin geat suohtastalle basketspáppain. Govven: Annika Byrde / NTB  

Iešguđetge oasálaččat leat mielde eastadandihte ahte nuorat gártet searvevuođa olggobeallai. Ovttasbargu buriid doaibmabijuid ekui addá oahpu. Ovttasbargu gaskal  Fryshuset Stockholmas ja Forandringshuset Oslos, lea buorre ovdamearkkan dasa go riikarájiid rastá sáhttá juogadit vásáhusaid earádei buorrin

Norrsken Stockholm

Maŋŋel beaiveborramuša ovttas Fryshuset nuoraiguin  vulge Ruvdnaprinsabárra ja Ruvdnaprinseassabárra Norrsken báikái Stockholmas. Dát lea Eurohpá stuorámus (kántur)searvevuohta gründeriidda ja easkaálgi fitnodagaide tech ja sosiála ealáhushutkan surggiin.

Ruvdnaprinsa Haakon, Ruvdnaprinsaeassa Mette-Marit, Prinsa Daniel ja Ruvdnaprinseassa Victoria galledit Norrsken Stockholmas. Govven: Annika Byrde / NTB

 

Sii vázze dološ trihkkastállja čađa mii dál lea hávskes bargolatnjan ráhkaduvvon. Dan maŋŋle muitalii Lisen Ollw  Norrsken Foundation:is, mot Stockholma lea váldán jođiheaddjirolla riikaidgaskasaš easkálgifidnodatbirrasis. Anders Mjåset Norggabeal Mesh:as, muitalii ahte ruhtadeapmi ja riikaidgaskasaš lihkostuvvan lea lassánan maiddái Norggabeal álgofitnodagaid birrasis.

 

Fysalaš deaivvadabáiki digitála kultuvrii

Ruvdnaprinsa loahpahii beaivvi programma Space-nammasaš kulturviesus, dát lea fysalaš deaivvadanbáiki digitála bulvii. Dán seamma dahki vuolde,  čatnet oktii dehálaš elemeanttaid digitála kultuvrras, nugo gaming, musihkka, sisdoallobuvttadeami ja digitála know-how.

Oassi doaimmas lea fállat koda-oahpahusa  ”Spaceakademiet” rámmaid siskkobealde. Space-báikksis leat buorit lanjat ja dávvirat sidjiide geat háliidit gaminga čađahit, ja sii jurddašit ahte lea čielga oktavuohta gaskal gaminga ja kodema. Kodajeddjiide lea stuora dárbu ja Space-oahpahus gokčá stuora dárbbu Ruoŧa ealáhusain. Gonagaslaččat deaivvadedje nuorra kodajeddjiiguin ja fitnodagaid ovddasteddjiiguin geat muitaledje manin sis lea dárbu juste dákkár gelbbolašvuhtii.

Fidnosuorgedeaivvadeapmi

Eará oasis Space birrasis,  ledje dán jagáš “20 vuollel 30” -nammasaš bálkkašumi vuoitit, čoagganan.  Davviriikalaš musihkkabálkkašupmi geigejuvvui njealját geardde čakčamánus 2021 by:Larm oktavuođas, ja lágidii dán jagi fágalaš deaivvadeami Stockholmas. Buot vuoitit leat vuollel 30 jagi ja leat čajehan erenoamášvuođa, áinnas digitála prošeavttaid, strategiiaid ja áŋggirdeami bokte. Bálkkašupmi maiddái deattuha davviriikalaš ovttasbarggu ja taleanttaid njunuš sajádaga musihkkasuorggi boahtteáiggi dáfus. 

Go Ruvdnaprinsa Haakon, Ruvdnaprinseassa Victoria ja Prinsa Daniel serve doaluide, de leigga artistaguovttos Musti ja Jelassi gergosat lávddis humadit ovttasbarggu nanusvuođa birra. Ja sii besse vel gullat digaštallama boahtteáiggi musihkkaindustriija birra.

Ihttin vuolgiba Ruvdnaprinsabárra Gøteborgii gos lea maŋemus oassi galledeamis Ruoŧas.

 

 

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas