Hopp til hovedinnhold

Šloahta historjá

Gonagaslaš šloahtta Oslos huksejuvvui gonagasorrunbáikin Gonagas Carl Johanii ja lei gárvvis 1849 giđa. Hoavvahoavda válddii šloahta háldosis Gonagas Oscar I ovddas njukčamánu 15. beaivvi ja almmolaš viessovihaheapmi lei suoidnemánu 26. beaivvi seamma jagi, ja olles Gonagasbearaš lei dan dilálašvuođas mielde.

Evttohus ahte hukset sierra gonagasorrunbáikki Osloi, ovddiduvvui vuosttaš geardde Stuoradikkis 1821:s, muhto mearrideaddji álgga dása ahte galgá go huksejuvvot heivvolaš orrunbáiki, bođii Gonagasas alddis stuoradiggeproposišuvnnas maŋit jagi. Juolluduvvo 150.000 spesidálera Šloahta huksemii, vaikko riikkas ii lean nu beare nanu ruhtadilli. 1823:s nammaduvvui Šloahttakommišuvdna mii galggai vuovdalit stáhtasobligašuvnnaid maid dienas galggai ruhtadit huksenbarggu. Šloahttakommišuvdna galggai maid leat bajemus dási ovddasvástideaddji bargguide olles huksenáigodagas.

Dánskalaš Hans Ditlev Franciscus Linstow (1787-1851) oaččui bargun tevdnet Šloahta.

Báikki válljen

Ii lean mihkke álkis áššiid dadjat makkár báikái Šloahtta galggai huksejuvvot. Lohkko ahte lea Gonagas ieš gii lea viessosaji válljen muhtomin go lei riidemen Bellevuealážis oarjjabealde dálá gávpotguovddáža. "Dakko galgá Šloahtta leat", galgá Gonagas Carl Johan leat cealkán. Dárbbašlaš fápmudusat dasa ahte oastit dan eanaaláža gos Šloahtta dál lea, addojuvvo suoidnemánus 1823. Jagi maŋŋil álggahuvvojedje vuođđobarggut, ja golggotmánu 1. beaivvi 1825:s beasai Gonagas Carl Johan bidjat vuođđogeađggi. Dat biddjojuvvui boahttevaš Šloahttakapealla áltára stealládahkii.

Plánat unniduvvo

Viessosaji bávkaledje jalgadin, ja vuođđomuvra lei gárvvis 1827:s. Ja de ledje ruđat juo buot golahuvvon, ja 1827 rájes gitta 1833 rádjái bisánedje buot huksendoaimmat danin go Stuoradiggi ii áigon juolludit lasi ruđa.

Álgoálggus ledje plánen hukset Šloahta H-mállegin, muhto váilevaš ruhtajuolludemiid geažil de unniduvvo huksenplánat nu ahte Šlohttii šattai U-hápmi. 1836 geasi ledje viesu ožžon juo dáhkevuollái, ja Linstow mátkkoštii Danmárkui ja Duiskaeatnamii ohcat inspirašuvnna viessodávviriid hábmenbargguide. Šloahta stohpoortnet gárvvistuvvui 1840-logus Linstow tevnnegiid mielde.

Ođđa olgguldas hápmi

Go Gonagas Carl Johan jámii 1844:s, de lei čielggas ahte Šloahtta lei beare unni ođđa gonagasbearraša dárbbuide. Gonagas Oscar I lagamus bearaš lei stuorát go ovddit Gonagasváinni bearaš. Danin mearridii Stuoradiggi lassijuolludeami vai besse olgguldasat čábbudit Šloahta ja viiddidit vistti oalgeosiid. Dáhkki, mainna ii oktage lea duhtavaš, vuoliduvvui, ja váldooassái huksejuvvui monumentála tempelhápmásaš hárji stoalppuid ala.

Rievdadusat

Dan rájes go Šloahtta váldojuvvui atnui 1849:s, leat čađahuvvon stuorát ja unnit rievdadusat. Loahpageahčen 1800-logu buoridedje saniteararusttegiid ja installerejedje elrávnnji.

Ovdalgo Gonagas Haakon ja Dronnet Maud bođiiga Norgii 1905:s, de lei Šloahtta adnon dušše duollet dálle, daid áiggiid go ruoŧa-norgga gonagas lei Oslos. Šloahtta ii deavdán lahkage daid gáibádusaid mat fertejedje leat dakkár vissui gos riikka boahttevaš gonagasbárra galggai orrugoahtit bissovaččat. Ođđa Gonagasásodat ráhkaduvvui, ja ráhkadedje maid sihke lávggodan- ja hivssetlanjaid.

Gonagas Olav ráđđenáiggi (1957-1991) čađahedje unnit divodan- ja ortnegisdoallanbargguid.

Ođasmahttin

Go loahpageahčen 1990-logu suokkardedje Šloahta dilálašvuođa ollislaččat, de gávnnahedje ahte lei dárbu dan viesu ollislaččat buoridit.

Vuosttaš mii dárbbašuvvui buoriduvvot, lei elfápmorusttet. Elfápmorusttet lei dan muttos heittot ahte dagahii fuolastuvvama. Gievkkanrusttegat ja sanitearahoiddut ledje goasii dadjat juo leamaš divukeahttá 1906 rájes, ja bargodilálašvuođat Šloahtas eai lean bargobirasnjuolggadusaid mielde. Buollinsihkarvuohta ja dollacakkit eai leat dohkkehahtti ja báhtarangeainnut eai lean sihkkarastojuvvon njuolggadusaid mielde. Dasa lassin čájehii viesu olgguldas hápmi ahte dat dárbbaša divoduvvot. Muhtun láhttefiellut ledje mieskagoahtán. Ollu sajit viesus ledje biddjojuvvon dan láhkái ahte eai lean vuohkkasat.

Gonagaslaš hoavva ráhkadii ja ovddidii generálplána ja ollislašplána 1993:s. Seamma jagi oaččui Statsbygg bargun álggahit ođasmahttinbargguid dainna ulbmiliin ahte čoavdit dárbbašlaš gáibádusaid ja bidjat Šloahta dan meare dohkálaš dássái ahte dasa galgá maid ráhkaduvvot ođđa Gonagasorrunbáiki.

Ođasmahttin- ja rievdadusbarggut čađahuvvojedje ovttasbarggus stáhta ovddasteddjiiguin, Gonagasbearrašiin geat ledje viesu ássit, Gonagaslaš hoavain ja Riikaantikvarain. Daid viiddis bargguid barggadettiin leat čađahuvvon stuora duohtadeamit gaskkohagaid váttis čovdosiiguin.

Statsbygg gárvvistii ja attii Šloahta fas viesu ássiid atnui njukčamánu 15. beaivvi 1999, beaivvát ala 150 jagi maŋŋá go Šloahtta vuosttaš geardde gárvvistuvvui ja addojuvvui dalá hoavvahovdii. Gonagasásodaga stohpoortnega ja viessodávviriid háhkan ja bidjan čađahuvvui sierra bargun 1999 rájes, ja dan barggu jođihii Šloahttahálddahus ja Gonagaslaš hoavva, ja ásodat lei gárvvis 2001 giđa.

2011 álggahedje viiddis dáhkkedivodanbargguid Šloahta váldogeahčis.  Prošeakta maid gohčodedje "Dáhkki dáhki alde", gárvvistuvvui 2012 čavčča.  Dál leat dáhkkái bidjan ođđa veaikeloavddi, isolašuvnna ja leat maid ođasmáhttan teknihkalaš rusttegiid.

13.03.2013

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas