Hopp til hovedinnhold

Gonagas Carl Johan (1763 - 1844)

Carl III Johan (Ruoŧas Carl XIV Johan), áššeovddideaddjibárdni, gii lei eret Pau báikkis Fránkriikkas, šattai Norgga ja Ruoŧa gonagas. Gonagassan válljii son čuovvovaš válgasániid ”Folkets kjærlighet, min belønning”/Álbmoga ráhkisvuohta, mu bálká.

Son lei náitalan Désirée Clary:ain (1777-1860). Sudnos lei bárdni Oscar, maŋŋil Gonagas Oscar I.

Fránska marskálka

Su namma lei álggos Jean Baptiste Bernadotte. Go su áhčči jámii, de son heittii láhkaoahpus ja mieđai vervejuvvot vuolitoffiseran. Bernadotte dovdomearka lei duostilvuohta ja sus ledje jođihanattáldagat, ja fránska revolušuvnna vuolde lassánedje su militearagrádat johtilit. Dalle lei rahppon vejolašvuohta dakkár olbmuide maid šaddat offiseran geat eai leat adel-sogalaččat, ja 1794:s šattai ge Bernadotte brigadegenerála.

Napoleon dovddusindahkkojuvvui fránska keaisárin njukčamánus 1804 ja Italia gonagassan 1805:s. Son nammadii Jean Baptiste Bernadotte marskálkan ja 1805:s lei Bernadotte soahtame Austerlitz soahtešiljus. Bernadotte oaččui maŋŋil háldosis unna Ponte-Corvo fyrstariikka Itálias, su buori barggu ovddas dien soađis.

Ruoŧa truvdnoárbbolaš

Ruoŧas válddii Gonagas Carl XIII badjelasas gonagasdoaimma maŋŋá su neabi 1809:s. Sus eai lean mánát, go biebmobárdni ja truvdnoárbbolaš, Christian August, jámii 1810:s. Ruoŧŧa dárbbašii dasto ruvdnaprinssa.

Ollusat oaivvildedje ahte truvdno galggašii fállojuvvot muhtun Napoleon marskálkkaide. Bernadotte lei eanemus dovddus, ja lei dahkkojuvvon sogalaš Napoleonii náitaleami bokte (vaikko vel Napoleon ja Bernadotte gaskavuohta leige gealdagasas dien áiggi). Sus lei maid bárdni, nu ahte lei sihkkarastojuvvon árbbolaš. Greavva Carl Otto Mörner mátkkoštii Pariisii, ja fálai Bernadottii truvnno. Son barggai muhtun muddui iežas oaivila mielde – Gonagas Carl gal livččii sávvan eará árbbolačča truvdnui.

Dat ahte marskálkkas lei bárdni, su oktavuođat – ja ii unnimusat su iežas stuora riggodat, šattai mearrideaddjin. Borgemánu 21.beaivvi 1810 valljejedje Riikkabeivviin Jean Baptiste Bernadotte ruoŧa ruvdnaprinsan. Son válddii nama Carl Johan.

Dát ođđa ruvdnaprinsa šattai oalle johtilit čielga fápmu ruoŧa olgoritpolitihkas. Máŋggas sis geat ledje hálidan Bernadotte truvdnoárbbolažžan, ledje sávvan su militeara ákkaid dihtii. Sii dáhtto ahte Carl Johan galggai bargat oažžut Suoma fas Ruoŧa háldui, maid lei massán Ruššii 1809:s. Earrasat ges oaivvildedje ahte buoret vuohki livččii váldit eará eatnama dan ovddas go Suoma leat massán, ja de galggaše geahččat oarjjás, Norgga guvlui. Dat šattai ge Carl Johana mihttomearri.

Ođđa uniuvdna

Carl Johan lei duogábeal olmmái dan proseassas mii doalvvui 1814 Kielráfái, gos Dánmárku bággehalai luvvet Norgga Ruŧŧii. Norga biehttalii dohkkeheamis Kielsoahpamuša, muhto fertii vuollánit stuora fámuid bággemiidda ja ruoŧa ruvdnaprinssa militearafámu vuollái. Carl Johan bođii soahteveagain Norgii suoidnemánus 1814 ja bissehii oalle johtilit norgga vuostálastinfámu. Borgemánu gaskkamuttos ráhkaduvvo Moss-šiehtadus, ja nu lea Norga uniuvnnas Ruoŧain. Muhto dál lea dilli áibbas earalágan go dalle lei go Norga lei Dánmárkku vuolde. Dál boahtá Norga uniuvdnii sierra stáhtan mas lea su iežas vuođđoláhka.

Norgga ja Ruoŧa gonagas

Carl Johana adoptiivaáhčči, ruoŧa Gonagas Carl XIII, šaddá Norgga gonagas. Muhto son ii šaddan goassege ruvdnejuvvot Norggas. Son lei nu buozas ahte ii arvan mátkkoštit Norgii. Njeallje jagi maŋŋá jámii son, ja Carl Johan šattai Norgga ja Ruoŧa gonagas 1818:s. Su ruvdnen čađahuvvui čakčamánu 7. beaivvi 1818, - mii lei vuosttaš ruvdnen Norggas badjel 300 jahkái.

Ruoŧa árbevieru mielde galggai gonagas gárvohuvvot sierra, čábbát čiŋahuvvon ruvdnenbiktasiin ruvdnen dilálašvuođas. Norga lei ollu geafit riika, ja danin Carl Johan válljii veaháš álkit čovdosa. Son divttii iežas ruvdnejuvvot su iežas marskálkauniforpmain. Ja dat šattai norgga árbevierrun. Buot gonagasat su maŋŋil leat ruvdnejuvvon dahje sivdnádallojuvvon uniforpmain.

Gonagas Carl Johan ii šaddan goassege nu bures liikojuvvon gonagassan Norggas. Sivvan dasa lei sihke su rolla 1814 dáhpáhusaid oktavuođas, ja go son čađat vikkai rievdadit Vuođđolága nu ahte gonagas oččošii stuorát fámu. Son barggai maid garrasit vuostá norgga našunálbeaivvi, miessemánu 17. beaivvi ávvudeami, ja dat gal baicca váikkuhii dasa ahte norgalaččaid našunáldovdu nannejuvvui, dan sadjái go láivuduvvui.

Gonagaslaš šloahtta

Gonagas Carl Johan lei dávjá Norggas ja lei ge son gii vuolggahii dan jurdaga ahte hukset Gonagaslaš šloahta Osloi. Ja jáhkkimis son lei ieš guovddážis válljemen Bellevue-aláža šloahta huksenbáikin. Son bijai šloahta vuođđogeađggi golggotmánu 1. beaivvi 1825, juste dan báikái gokko šloahttakapealla áltár galggai ceggejuvvot, muhto son jámii 1844:s, njeallje jagi ovdalgo šloahtta lei gárvvistuvvon.

10.03.2009

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas