Hopp til hovedinnhold

Gonagas Oscar II (1829-1907)

Oscar II šattai Norgga ja Ruoŧa gonagassan 1872:s maŋŋel iežas viellja Carl IV. Son válljii alcces válgasániid ”Broderfolkenes vel”. Son lei náitalan Nassau Sophiein, ja sudno boarraseamos bárdni, Gustav, šattai Ruoŧa gonagas. Muhto Oscar II šattai ge maŋŋemus uniuvdnagonagas.

Gonagas Oscar II ja Dronnet Sophia ruvdnen lei Nidarosdomenis suoidnemánu 18. beaivvi 1873.

Ii guhtege Bernadottegonagasain orron Norggas eanet go Oscar II, gii sihke čálii ja humai dárogiela hui bures. Gonagas lei hui girjelohkkálas ja gohčoduvvui ge "Eurohpá eanemus čuvgejuvvon monárkan". Son almmuhii ollu dutkosiid ja girjjiid namain Oscar Frederik. Maŋit áiggi leat su memoarat almmuhuvvon girjin.

Uniuvdna luoddana

Norggas šadde eanet ja eanet duhtameahttumat dainna dilálašvuođain ahte Norga galggai leat vuolit dássásaš bealli uniuvnnas nuppi stáhtain. Iešmearridangáibádus šattai garraseabbon, ja dat ovddiduvvui dađistaga garraseappot uniuvdnagonagasa vuostá, mii sin mielas lei ruoŧa beroštumiid ovddasteaddji.

Oscar II ráđđenáigi álggii hui bures, go son dohkkehii Stuoradikki mearrádusa ahte heaittihit stáhtaámmát doaimma. Stáhtaámmátvirgi lei dego symbola mii čájehii ruoŧa alit dási uniuvnnas, ja Norga lei dien virggi geahččalan heaittihit máŋga jagi.

Maŋŋil šattai Gonagas máŋgga geardde vuostálaga Stuotadikkiin. Deháleamos riidoáššiid ledje stáhtaráđđeášši, vetonággu ja konsuláhtaášši.

Parlamentarisma

Galge go stáhtaráđit beassat čuovvut Storadikki meannudemiid? Duogáš dien gažaldahkii lei parlamentarismma ásaheapmi – dat vuođđojurdda ahte ii makkárge ráđđehus galgga beassat doaibmat jus našunálčoahkkimis ii leat dasa luohttámuš. Golmma geardde mearridii Stuoradiggi dárbbašlaš vuođđoláhkarievdadusa, 1872:s, 1879:s ja 1880:s. Juohke háve biehttalii Oscar II dohkkeheamis dan. Liikká mearridii Stuoradiggi ahte mearrádus galggai almmuhuvvot gustojeaddji láhkan.

Das čuožželii nubbe dehálaš gažaldat: Galggai go Gonagasas leat čielga biehttalanriekti vuođđoláhkaáššiin? Lei go dárbu oažžut doarjaga sihke Gonagasas ja Stuoradikkis gažaldagain mat guske vuođđolága rievdademiide? Stuoradikki Gurut-eanetlohku oaivvildii ahte ii lean dárbu, ja 1883:s divvojuvvui Selmer Ráđđehus riikkarievtti ovdii. Ráđđehus sivahallui earet eará go ávžžuhii gonagassii biehttalanrievtti stáhtaráđđeáššis. Stáhtaministtar ja stuora oassi Ráđđehusas dubmehalle eret iežaset ámmáhiin, ja Gonagas guorrasii riikkarievtti dupmui. Liikká nammadii son konservatiiva ráđđehusa, vaikko vel Gurutbellodagas lei ge eanetlohku. Ii dát ge ráđđehus nákcen ovttasbargat Stuoradikkiin, ja geassemánu 23. beaivvi 1884 gohččojuvvui Gurutbellodaga jođiheaddji Johan Sverdrup vuođđudit ráđđehusa. Dát lei parlamentarismma álgu Norggas.

Konsuláhtaášši

Loahpas lei konsuláhtaášši mii gomihii uniuvnna. Uniuvnnas lei oktasaš olgoritpolitihkka, ja ruoŧa gáibádus lei ahte olgoritministtar galggai leat ruoŧŧelaš. Norga dáhtui iežas iešmearrideami nannet, ja gáibidii sierra konsuláhtadoaimma.

1905:s mearridii Stuoradiggi lága mii dadjá ahte galgá ásahuvvot sierra konsuláhtadoaibma, ja go Oscar II biehttalii dohkkeheamis dan mearrádusa, de luobai Christian Michelsen ráđđehus. Gonagas ii nákcen nammadit ođđa norgga ráđđehusa, ja nu son lei ge, Stuoradikki oaivila mielde, heaitán doaibmamis Norgga gonagassan.

Geassemánu 7. beaivvi - mearrádus

Geassemánu 7. beaivvi 1905 mearridii Stuoradiggi ahte uniuvdna Ruoŧain ovtta gonagasa vuolde lea loahpahuvvon.

Ruoŧŧa gal ii lean jur dakkaviđe gearggus dien mearrádusa dohkkehit. Sii gáibidedje ahte Norgga álbmot galggai uniuvnna áššái buktit oaivila álbmotjienasteami bokte. Álbmotjienasteapmi čađahuvvui borgemánus 1905. 368.392 jienasteaddji dorjo uniuvnna loahpaheami. 184 jienastedje vuostá.

Soabadallamat čađahuvvojedje Karlstadas borgemánus-čakčamánus. Norgga ja Ruoŧa uniuvdna loahpahuvvui ráfálaččat.

Gonagas Oscar II jámii badjelaš guokte dan maŋŋil, juovlamánu 8. beaivvi 1907.

18.01.2009

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas