Hopp til hovedinnhold

Gonagas Oscar I (1799 – 1859)

Oscar I válddii badjelasas Ruoŧa ja Norgga truvnno maŋŋel su áhči Carl Johana 1844:s. Son válljii válgasániid ”Rett og sannhet”. Son lei náitalan Leuchtenberg Joséphiniin, ja sudnos ledje vihtta máná. Guovttes sudno bártniin šadde Norgga ja Ruoŧa gonagassan.

Ii ruvdnen Norggas

Oscar I ruvdnejuvvui Ruoŧas 1844:s, ja ruvdnen Norggas plánejuvvui 1847 geassái. Áigemearri rievdaduvvui, álggos 1848 rádjái, ja de fas maŋiduvvui diehtemeahttun áigái. Duohta sivvan maŋŋoneapmái lei ahte Nidarosa bisma, Hans Riddervold, ii hálidan ruvdnet katolalaš dronnega. Ollu maŋidemiid maŋŋil, de loahpahedje juo ášši oalát. Oscar I ja Dronnet Joséphine eaba ruvdnejuvvon goassege Norggas.

Norgga sadji uniuvnnas

Oscar I beroštii ollu Norggas, ja son humai sihke dárogiela ja ruoŧagiela. Juo 1824:s lei son nammaduvvon várregonagassan, ja lei orron jahkebeali Norggas maŋŋel dien nammadeami. Várregonagas jođihii ráđđehusčoahkkimiid ja olbmot liikojedje sutnje.

Gonagas Oscar čuolai dávjá Norgga beali áššiin main seammadássásašvuohta uniuvnnas lei mihtilmas. Okta su vuosttaš gonagasdaguin lei ahte son dohkkehii sierra norgga leavgga, mas lei uniuvdnamearka čiegas.

Gonagas Carl Johan lei álo gohčoduvvon ”Ruoŧa ja Norgga Gonagassan”. Gonagas Oscar I navdojuvvui juo vuosttaš jagi ”Norgga ja Ruoŧa Gonagassan” áššiin mat guske Norgii.

Oscar I čađahii maid eará nuppástusaid mat dahke Norgga eanet dássásažžan Ruoŧain, ja danin norgalaččat liikojedje sutnje hui bures. Son ásahii earet eará vuosttaš Norgga árvomearkka, St. Olavs orden, 1847:s.

Nuppástusat

Oscar I lei hui girjjálaš ja čuvgejuvvon olmmoš. Son lei maid arvat eanet liberála go su áhčči, Carl Johan, ja ollu sosiála ja politihkalaš nuppástusat čađahuvvojedje su ráđđenáiggis. Muhtun dain deháleamos áššiin ledje dát: eanet humána ráŋggáštusláhka, seamma árbenriekti dievdduide ja nissonolbmuide ja ođđa geafiláhka. Son lei ieš čállán girjji ”Om straff og Straffeanstalter”, mii maid gohčoduvvui ”Gula boken”, mas ákkastalllojuvvui garrasit manne giddagasdoaimma ferte dahkat eanet humánan.

Olgoritpolitihkas geahččagođii son oarjjás. Gonagas Carl Johan lei leamaš hui ruoššaustitlaš iežas politihkas. Muhto Oscar I jođihišgođii norgga-ruoŧa politihka čielgasit oarjefámuid guvlui.

Gonagaslaš šloahtta

Go Oscar I válddii badjelasas truvnno, ledje juo measta geargamen Šloahta huksemiin. Ođđa gonagasbárra searvvai šloahta stohpodávviriid plánenbargguide ovttas arkiteavttain ja šloahttakommišuvnnain. 1849:s lei viimmat Šloahtta gárvvis, ja Gonagas Oscar beasai čađahit almmolaš vihaheami suoidnemánu 26. beaivvi.

Kulturberoštupmi

Sihke Gonagas Oscar ja Dronnet Joséphine leigga hui dáiddaberošteaddjit, ja soai ráhkadeigga vuođu dan čáppa norgga dološ dáidagiid čoakkáldahkii mii dál lea Šloahtas.

Oscarshall

Stuorámus monumeanta mii čájeha sudno dáiddaberoštumi lea aŋkke Oscarshall šloahtta, maid Johan Henrik Nebelong lea sárgon ja mii lea huksejuvvon ođđagohtalaš stiilla mielde gaskal 1847 ja 1852. Dáinna šloahtain hálidii Gonagasbárra ovddidit norgga dáiddariid ja addit našuvdnii” árvosaš ruovttu norgga dáidagii ja dáiddaduodjái”.

St.Olav girku

Katolalaš Dronnet Joséphine beroštii hui ollu – persuvnnalaččat ja ekonomalaččat – das ahte huksejuvvui St. Olav girku Osloi. Girku tevdnii Heinrich Ernst Schirmer ja dat vihahuvvui 1856:s, vuosttaš katolalaš girkovisti mii lea huksejuvvon Norgii maŋŋel reformašuvnna.

Lei maid son gii skáhppui Olav-relikviena girkui. Dát vurkkoduvvui dánska Nationalmuseas Københámmanis. Dronnet sáddii ieš peršuvnnalaš čállosa dánska gonagassii ja bivddii oažžut relikviena skeaŋkan. Gonagas Frederik VII mieđas sutnje addit dan. Borgemánus 1862 fievrreduvvui relikvien allamielalaš sisabuktimiin St. Olav girkui, gos dat dan rájes lea leamaš Maria-áltára vuolde.

Humaniteara barggut

Dronnet Joséphines lei stuora sosiála áŋgirvuohta ja son beroštii ollu veahkehanprošeavttain. Ovdal su jápmima testamenterii son stuora oasi iežas opmodagas humanitære vuođđudusaide Norggas ja Ruoŧas. Son lea ge álggahan maŋit áiggiid Norgga dronnegiid veahkehanbargguid áŋgiruššama.

18.01.2009

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas