Vestibyla

Latnja lea málejuvvon garra ultramariidna alitivnniin. Čuovga báitá latnjii ivdnejuvvon geavleláse čađa davábeale seainnis. Lulábeale seainnis lea ruvsoláse ja dat nanne gaskaáigái gullevašvuođa dovddu.

Dát guhkolaš latnja lea juogaduvvon golmma sadjái guvttiin mihtilmas tudorgevlliin. Seainni vuolábealli lea gokčojuvvon gohtalaš vuogi mielde hábmejuvvon panelaiguin, mat orrot olggosoaidnit dego livčče muoras ráhkaduvvon. Muhto duohtavuođas dat leat støipejuvvon portlánddasementtas ja málejuvvon nu ahte galget leat oaidnit dego áika ja soahkemuorra.

Earenoamáš málenvuohki

Málenteknihkka mii dárogillii gohčoduvvo ådring, lea dakkár málenvuohki ahte materiála málejuvvo dan láhkái ahte orro oaidnit dego muorra. Dákkár málenvuohki lei oalle ođas Norggas loahpageahčen 1840-jagiid, ja giehtaduojárat ožžo ge vejolašvuođa geahččaladdat čehppodaga. Dakkár materiála mii lei málejuvvon dego muorra, muhto ii lean muorra, sáhtii máŋgii leat oaidnit miha eanet albma go albma muorra, ja olbmot liikojedje dan návddašit dalá áiggis. Dát málenteknihkka lei nu earenoamáš ja hárve ahte muhtumat sáhtte válljet ná málet vel albma áikamuora ge!

Láhtti ja viessodávvirat

Lea snihkkarmeasttir Abrahamsen gii lea ráhkadan parkeahttaláhti áikkas. Dat lea duohtavuođas ráhkaduvvon finér ávdnasiiguin mat leat biddjojuvvon pláŋkkuid ala. Dát vuohki lea geavahuvvon maiddái eará lanjain dán gárdimis.

Konsollspeajal mas lea geavlehápmi nanne dan dovddu ahte Vestibyla sulastahttá kapellii. Speajal lea biddjojuvvon njuolga ruvsoláse vuolábeallái. Speadjala lea Nebelong sárgon ja dan lea ráhkadan snihkkarmeasttir Christian August Grosch.

Ii leat Nebelong gii lea hábmen dan guokte ođđabarohkka giehtastuolu ja dan unna, ođđagohtalaš beavddi mas lea marmorpláhtta, dat gal gullet viessodávviriidda mat ledje juo dán gárdimis ovddežis.

Vestibylas leat guokte ođđagohtalaš čuovgaruvnno mat leat ráhkaduvvon messegis, ja goappešat váldouvssaid bajábeallái leat biddjojuvvon 11 messetlámppa oalle lahkalaga. Go Oscarshállii ii goassege leat monterejuvvon čuovggaide elrávdnjii, de leat čuovgaruvnnot originála hámis ain, ja dain sáhttá boaldit dušše dollačuovgga.

Vestibyla lei álgoálggos gárvolatnja. 1850-jagiin lei unnimus oassi lanjas sirrejuvvon alit ullodamáska liidneuvssain, vai olmmoš beasai ráfis ordnet iežas speadjala ovddas, dan lanjas mii gohčoduvvui ”Toiletafdelingen”.