Hopp til hovedinnhold

Mearehis olu vejolašvuođat

Majestehtat Gonagas Willem-Alexander ja Dronnet Máxima Nederlánddas leaba stáhtagalledeamis Norggas. Duorastaga lei mátki Troanddimii gos beasaiga gullat eanet  das makkár vejolašvuođaid mearra addá ja mot galgá ruoná energiijai nuppástuhttit.  

10.11.2021

Troanddin lea doallogávpot Norgga teknihkkalaš-luonddudieđalaš universitehtai, NTNU, ja dasa lassin olu eará dehálaš dutkanbirrasiidda. Nu lea Troanddin njunnožis das mii guoská nanaguoddevaš mearradoalu ja mariina teknologiija dáfus. Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa mieđušteigga nederlándalaš gonagasbára dán galledeamis.

Jođus čoahkkimiidda maritiima teknologiija ovdánahttiiguin. Duogábealde oidno NTNUa dutkanskiipa Gunnerus. Govven: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva

Mearra – dehálaš oassi čovdosis

Sihke Norga ja Nederlánda leaba árbevirolaččat leamaš mearrajohtolat-riikkat guhká ja riikkain lea leamaš lagas oktavuođa ábiide. Odne lea goappašat riikkain nanu beroštupmi ja áŋgiruššan das mot ovdánahttit doallevaš hálddašeami mearas ja meara mearehis ressursaide.

Ruvdnaprinsa Haakon doalai beaivvi vuosttaš sáhkavuoru. Son čujuhii hástalusaide maid ferte dustet, muhto deattuhii vuostamužžan ahte dearvvaš mearas leat olu vejolašvuođat:

  • Máilmmis lassána olmmošlohku ja mearas sáhttá leat kritihkalaš sajádat borramušháhkama dáfus álbmogii.
  • Dat sáhttá máilbmái addit buhtes energiija.
  • Klimagássaluoitima unnideami dáfus, sáhttit njeaidit logu 21 proseanttain mearas.

 

Ruvdnaprinsa Haakon álggahii otná fáttá: Meara nanaguoddevaš háddašeapmi. Govven: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva

Vuosttaš galledeapmi lei SINTEF Ocean ja NTNU Ocean birrasiin gullandihte eanet sin prošeavttaid birra. Čoahkkin lei Powerhouse báikkis Brattørkájias – mii lea máilmmi davimus plussaviessu: nu guhká go gávdno, de dát visti buvttáda eanet beaivvášenergiija go dan maid loaktá.  

Borramuš mearas

Jus máilbmi galgá nagodit biebmat ovcci milliárdda olbmo ovdal jagi 2050, de ferte ođđa vugiid mielde jurddašit. Norgga planktonteknologiija guovddážis dutket mearraborramuša, muhto eai fal guliid: dan sadjái dutket mot sáhttá gilvit, šaddadit ja ávkkástallat organismmaid maid gávdná eallámušráiddu vuollelis, nugo debbuid, planktona ja stáraid.

Norgga planktonteknologiija guovddáža laboratorias beasai gonagaslaš joavku gullat eanet das mot debbuid ja stáraid sáhttá gilvit vai šaddet borramuššan olbmuide ja elliide. Govven: Simen Løvberg Sund, Gonagaslaš hoavva.

– Oallugat oaivvildit debbuid ja planktona leat min ođđa oljun. Mihttomearrin lea váikkuhit dasa ahte huksejuvvo ođđa biomariina industriija Norggas. Mearas leat mearehis olu vejolašvuođat ja Norggas lea dan dáfus stuora ovdamunni go lea nu olu mearragáddi, lohká guovddáža jođiheaddji ja SINTEF Ocean dutkanhoavda, Gunvor Øie. Son lei gonagaslaš gussiid doallogoddi dán guovddážis, mii lea ovttasbargu gaskal NTNU ja SINTEF.

Skiipat ja dronat

Autonoma skiipat ja dronat mat čohkkejit dieđuid ja bearráigehččet rusttegiid, lea vuoruhansuorgi. Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra gallededje Robotics gullandihte eanet sin barggu birra. Dohko manadettiin bisánedje NTNU dutkanfatnasis, Gunnerus. Dát skiipa viežžá dehálaš dieđuid mearradoalu ja mariina birrasiid dutkamii ja dat doaibmá belohahkii elektrovnnalaččat.

Maritime Robotics guossis gulle eanet golbma gelddolaš prošeavtta birra das  mot geavahit autonoma fatnasiid mearrabotni kártemii ja bearráigeahččamii.

Beaiveborramuš Stiftsgården-visttis

Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit bovdiiga beaiveborramušaide Stiftsgårdenis, mii lea gonagaslaš visti Troanddimis. Doppe guossohedje vildabáldá, mearraráibbáid ja breiflabb-nammasaš guoli. Buot vižžojuvvon Troanddima vuonas.

Ruvndaprinseassa Mette-Marit doalai sártni beaiveborramušain, Stiftgårdenis. Govven: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva

Energiijanuppástus

Mot sáhttit ovttasbargat vai nagodit nuppástuhttit buhtes energiijai ja ruoná servodahkii? Maŋŋel beaiveborramuša, manne Gonagas Willem-Alexander, Dronnet Máxima ja Ruvdnaprinsa Haakon Gløshaugen nammasaš universitetabirrasii, gos norgalaš ja nederlándalaš oasseváldit serve digaštallamii energiijanuppástusa, karbonačatnama ja hydrogena birra.

Gonagaslaččat deaivvadedje studeanttaiguin geat ovdanbukte iešguđetge fáttá mas lei čanastupmi čuovvovaš paneladigaštallamii.

Loahpas vásihedje Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsa ahte MoU vuolláičállui- dát lea áigumuššiehtadus gaskal Norgga ja Nederlándda das ahte galget álggahit šiehtadallamiid karbončatnama-ja vurkema birra. Riikkat galget ovttas ovdánahttit CCS- teknologiija ja nannet molsuma ruona energiijai Davvimearaguovlluin.

Konserta Nidarosdomenis

Beaivvi maŋemus galledeapmi lei našuvnnalaš bassivuođas, Nidarosdomenis. Bisma Olav Fykse Tveit oahpistii gussiid čáppa katedrálas ovdal go cahkkehedje gintaliid sámi áltára bálddas.  

Ruvdnaprinseassa Mette-Marit cahkkeha gintala sámi áltára bálddas, Nidarosdomenis Govven: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva.

Áltár vihahuvvui jagis 2017, go lei sápmelaččaid vuosttaš riikačoahkkima 100-jagi ávvudeapmi. Gonagaslaččat vásihedje konseartaža áltárá bálddas, ja dat lei Trondheim Vocal Ensemble, Gjermund Larsen, Niko Valkeapää ja Ingá-Máret Gaup-Juuso bokte. 

Gonagaslaš joavku vásihii konseartaža sámi áltára bálddás, Nidarosdomenis. Govven: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva.

 

Konsearta Nidarosdomenis loahpahii Gonagas Willem-Alexander ja Dronnet Máxima stáhtagalleadeami Norggas. Dát lei ovccát stáhtagalledeapmi gaskal dán guovtti riika.

Fáktadieđut

Stáhtagalledeapmi Nederlánddas

Stáhtaguossástallan skábmamánu 9. beaivves 11.beaivái 2021 ii leat Gonagas Willem-Alexander ja Dronnet Máxima vuosttaš galledeapmi Norggas, muhto lea vuosttaš stáhtagalledeapmi.

Gonagas Willem-Alexanders eadni, Dronnet Beatrix, lei stáhtagalldeamis Norggas guktii, jagiin 1986 ja 2010.

Nederlándda Dronnet Juliana ja Prinsa Bernhard leigga Norggas stáhtagalledeamis jagis 1953 ja Dronnet Vilhelmina jagis 1922.  Dalle lei Gonagas Haakon gii sávai buresboahtima.

Seamma lágiin leat leamaš njealjje stáhtagalledeami Norggas Nederlándii. Stáhtagalledeamit čalmmustahttet lagas oktavuođa gaskal Norgga ja Nederlándda.

Gonagas Haakon, Prinsa Harald, Ruvdnoprinsa Olav ja Prinseassa Astrid sevvet mana dearvan Dronnet Julianai maŋŋel stáhtagalledeami jagis 1953. Govven: Jan Stage/NTB

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas