Hopp til hovedinnhold

Ruovttoluotta Utøyas

Maŋŋágaskabeaivvi bohte ollugat geat besse heakkas ruovttoluotta Utøyái maŋisbáhcciiguin ja earáiguin geaidda dáhpáhus lea čuohcan. Šattai gutnálaš čalmmusteapmi olmmošgoddimii mii dáppe dáhpáhuvai suoidnemánu 22. beaivvi 2011:s.

22.07.2021

Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnoprinsa, Ruvdnoprinseassa ja Prinseassa Ingrid Alexandra ledje dehálaš čalmmusteamis báikkis gos olmmošgoddimat dáhpáhuvvoje. Sii ožžo lidiiđ gihtii go bohte Utøyái, ja ovddasteddjiiguin geat besse heakkas, maŋisbáhcciiguin, Bargiidbellodagain ja AUF:ain sii vázze sullo rastá «Lysningen» muitomearkka lusa, gosa liđiid bidje.

Gudde liđiid muitomearkka lusa Utøyas. Govva: Beate Oma Dahle / NTB

Šattai jaskes ja gutnálaš čalmmusteapmi dan čáppa báikkis, rieggá luhtte mas buot jápmán olbmuid namaid sáhttá oaidnit. Lea mihtilmas báikkis – dás ii oktage duššan.

Muitočalmmusteapmi «Bakkenis»

Muitočalmmusteapmi “Bakkenis” álggahuvvui minuvttalaš jaskatvuođain, ja lei Ruvdnaprinsa Haakon gii lei vuosttaš sárdnideaddji doppe.

- Mii geat eat lean dáppe, eat sáhte goassege ollásii ipmirdit mot lei vásihit daid 72 minuvttaid man fallehus bisti, dajai Ruvdnoprinsa. – Ii oktage mis sáhte jurdagiiguin áddet mot ballu čuozai buohkaide geat dáppe ledje. Áidna maid sáhttit lea guldalit ja geahččalit ipmirdit bákčasa mii ain ássá sin siste geat vásihedje falleheami.

Ollugat geat besse heakkas ja olu maŋisboahttit ledje doppe odne, ja muhtumat maid lávkejedje sárdnestullui. Nu dagai Merete Stamneshagen guhte massii iežás 18 jahkásaš nieidda. Nu maiddái Erik Kursetgjerde guhte lei Utøyas dan issoras beaivvi ja Gunnar Sæbø guhte massii iežas bártni ja logai divtta «Stillheten etterpå» (“Jaskatvuohta maŋŋil”).

 - Sávan dát 10-jagi čalmmusteapmi sáhttá midjiide ávkin gávdnat daid rievttes sániid, dan rievttes giela, nu ahte ollet dobbelii, Ruvdnoprinsa dajai sártnistis. Gova: Torstein Bøe / NTB

- Máŋgasat leat dovdan oktonasvuođa ja dorvvohisvuođa, Ruvdnoprinsa Haakon dajai sártnistis. – Ollugat din gaskkas leat dovdan oktonasvuođa morrašis. Dii lehpet vásihan akto šaddat soahtat olgešekstrema fámuid vuostá. Ii leat váttis ipmirdit ahte dovdo vuoigatmeahttumin. Ja nu gal ii galgga.

Lea min persovnnalaš ja kollektiivvalaš ovddasvástádus daid fámuid vuostá bargat, juohke beaivvi. Riikamet lea bahččagit vásihan ahte dat lea dárbbašlaš. -Ruvdnoprinsa Haakon.

AUFa jođiheaddji Astrid Hoem ja Bargiidbellodaga jođiheaddji Jonas Gahr Støre leigga maŋemus sárdnideaddjit seremoniija vuolde. Goappašagat deattuheigga dárbbu hupmat – ja hupmat duođaid – terrora birra ja čalmmustahttit falleheami politihkalaš beali. Vašši ii leat jávkan. Lea duođai badjánan eambbo olgešesktrema miellaguottut ja dadjamušat Norggas ja máilmmis, Gahr Støre deattuhii. Benjamin Hermansen jámii rasisttalaš veahkaválddálasvuođa geažil ja jur dan vahkku leat su muitobácci eahpegudnejahttán. Ii goassege vajálduhttit, ii goassege jávohuvvat, Jonas Gahr Støre lohpidii.

Ii goassege vajálduhttit, ii goassege jávohuvvat, Jonas Gahr Støre dajai sártnistis Utøyas. Govva: Beate Oma Dahle / NTB

Terrordahkku lei ulbmillaš falleheapmi. Terrorista háliidii sorbmet AUFa, Bargiidbellodaga ja ráđđehusa. Ja son háliidii billistit min oktasaš vuođđoárvvuid, Ruvdnoprinsa Haakon dajai sártnistis: Norgga demokratiija. Min sátnefriddjavuođa. Min friddja servodaga gos sáhttá luohtit nubbi nubbái ja gos buohkat leat bures boahtin, ja buohkat sáhttet dovdat ja eallit oadjebasvuođas.

Rássebotnosat káijas

Seremoniija Utøyas loahpahuvvui káijas. Doppe lohke buot sin namaid geat dan beaivve gottáhalle Utøyas ja Ráđđehuskvartálas. Maŋŋel lohkama lei minuvtta jaskes boddu ja de bidje rássebotnosiid brukka ala, ovdal go Magnus Aannestad Oseths čuojahii «Til ungdommen» (“Nuoraide”) trumpehtain. Das maŋŋel máŋgasat bidje sin iežaset liđiid káijaravdii.

Káijas Utøyas lohke buot sin namaid geat gottáhalle dáppe ja Ráđđehuskvartálas. Govva: Beate Oma Dahle / NTB

Rássebotnosat Utøyakáijas. Govva: Beate Oma Dahle / NTB

Tyrifjordenis ledje ollugat smávvafatnasiiguin sullo birastahttán nu go suodjalan dihte sullo. Logi jagi áigge báikegotti olbmot manne vuona ala iežaset fatnasiiguin ja gádjo máŋgasiid ja dolvo nuoraid oadjebasvuhtii.

Leat váldán sullo ruovttoluotta

Muittut massakrerema birra leat ain eallimin Utøyas. Doppe gávdno «Lysningen» ja  sullos lea maid sierra oahppanguovddáš. Muhto AUFa lea maiddái váldán sullo fas atnui geasseleairraide ja politihkalaš bádjin.

- Bahá lehpet jorahan buori guvlui, Ruvdnoprinsa Haakon dajai sártnistis. – Dáppe eai leat dušše geasseleairrat fas. Dii lehpet maiddái nagodan hukset internationála dovddusin guovddáža demokratijahuksema ja dieđu várás – ja vaši, konspirasjonsteoriija ja balu apmasa vuostá. Divvumiin ja huksemiin – fuolahemiin – lehpet nagodan fuolahit dárbbu sihke muitit ja muittašit, ođđa eallima dáhttubehtet deike Utøyai. Ođđa Utøya.  

Muitoipmilbálvalus Holes

Ovdal čalmmusteami Utøyas lei muitoipmilbálvalus Hole girkus. Ruvdnoprinsa Haakon maid lei ipmilbálvalusas, man proavás Kristin Moen Saxegaard ja bisma Jan Otto Myrseth jođiheigga. Komunála- ja ođasmáhttinministtar Nikolai Astrup buvttii dearvuođaid Ráđđehusas ja AUFa bealis ges Nora Prøch Meier lei doppe.

Miehta Norgga leat odne doallan muitoipmilbálvalusaid. Nuorat geat ledje Utøyas bohte miehta riikka ja sin muite earenoamážit girkuin doppe gos sin ruovttubáiki lei leamašan.

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas