Ruoná molsun maiddái Svalbárddas

Store Norske Spitsbergen Kulkompanias lea leamaš ruvkedoaibma Svalbárddas jagi 1916 rájes. Máŋga jagi lei koallaruvkedoaibma ieš dat čielgajuolgi dán servodagas. Dál lea buot measta heaittihuvvon, ja Svea báikki bokte leat stuora čorgendoaimmat jođus jávkadandihte bázahusaid 100 jagi koallabuvttadeamis. Dál galggašii máhcahit guovlluid ruovttoluotta lundui.

Ruvke 7 lea áidna ruvke mii ain lea doaimmas. Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa galledii Norgga maŋemus koallaruvke.

Ruvke 7

Ruvke 7 lea leamaš doaimmas badjel 50 jagi, muhto Store Norske lea mearridan heaittihit dán jagis 2023. Sávaldat lea fokuseret ođasmuvvi energiijaide galbma dálkkádagas.  Ruoná molsun dihtto maiddái dán guovllus.

Ruvke 7 lea Adventdalen-nammasaš guovllus, sullii beannot miilla lulás ja nuorttas Longyearbyenis.Govven: Ole Berg-Rusten / NTB

Odne dán ruvkes lea váráiduhttin Longyear Energiverk-elfápmofitnodahkii mii buvttada elrávnnji ja lieggasa Longyearbyen viesuide ja doiammaide. Ruvke 7 maiddái sádde 80 000 tonna koalla Eurohpa industriijai.

Ruvkes leat sullii 40 bargi geat barget guovtti vuorus jándoris mánnodagas gitta bearjadahkii. Ruvdnaprinsa deaivvadii soames ruvkebargiiguin.

Ruvdnaprinsa Haakon galleda Ruvke 7 Svalbárddas. Govven: Ole Berg-Rusten / NTB

Ruvdnaprinsa gulai mot lea bargat ruvkes mii lea vihtta kilomehtera vári siste, ja gulai mot dehálaš oassi historjjás fargga dáidá jávkame. Dálkkádatrievdamat leat stuorábut Sválbárddas go olu eará báikkiin máilmmis. Seammás dat lea váttes nuppástus.

Ruvdnaprinsa Haakon humada ruvkebargiiguin Henrik Skrivfars ja Inge Bakkeland (gurutbealde) Ruvke 7:s. Govven: Ole Berg-Rusten / NTB

Dálkkádaga rievdamat leat fáddán olu dutkamiidda Svalbárddas, ja dán oktavuođas lea satelihttastašuvdna SvalSat dehálaš.

Čohkkejit dálkkádatdáhtaid miehtá máilmmi

Svalbárdda satelihttastašuvdna, SvalSat, lea máilmmi davimus satelihttastašuvdna ja lea hui dehálaš dálkkádatrievdademiid dutkamis. Stašuvdna čuovvu hirbmat olu satelihtaid. Sajusteapmi 78° davvin, dagaha ahte dát stašuvdna viežžá dáhtaid juohke háve go satelihtat johtet Davvipola meattá iežaset  geainnus birra máilmmi – gitta 14 geardde jándoris. Satelihtat čohkkejit dáhtaid miehtá máilmmi vaikko man birra, leš dal jiehkit mat unnot, vuovddit ja mearragáttit mat rivdet, ábi temperatuvrrat ja eará mearkkat globála liegganeapmái.

Satelihttastašuvdna SvalSat – dá arvat čábbát dálkkis go dat mii lei Ruvdnaprinsabára galledeamis. Stašuvdna lea oassin Kongsberg Satellite Services infrastruktuvrras. Govven: Tor Richardsen / NTB SvalSat

Stašuvdna lea Platåfjellet nammasaš váris, olggobealde Longyearbyen guovddáža. Stašuvdnahoavda Maja-Stina Ekstedt válddii vuostá Ruvdnaprinsabára. Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa beasaiga gullat mot stašuvdna doaibmá, ja galledeigga sihke doaibmaguovddáža ja anteanna.

Ruvdnaprinsabára beasaiga oahpásmuvvat Svalbárdda satelihttastašuvdnii, SvalSat. Govven: Sara Svanemyr, Gonagaslaš hoavva.

Bargoveagas lea sullii 40 olbmo ja sii stivrejit proseassaid ja čađahit bajásdoallama. Dálki lea sidjiide hástalussan. Muohta sáhttá heađuštit dáhtafievrrideami, ja doppe borgá 170 beaivve jagis. Dáhtat maid čohkkejit, addet erenoamáš dehálaš diehtovuođu globála dálkkádaga rievdadeami hárrái.

Máilmmi davimus guovddáš alla oahpahussii

Svalbárdda universitehta (UNIS) lea oahpahus-ja dutkanguovddáš geologiijas, geofysihkas, biologiijas ja teknologiijas. Go Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa galledeigga guovddáža, de deaivvai meteorologiija leat diibmoplána bajimusas. Makkár doaimmat čađahuvvojit olgun vai mii beaivválaččat oažžut dálkedieđuid? Makkár sihkkarvuođaárvvoštallamiid dahket sii ja makkár rusttegiidda lea dárbu go bargojoavku galgá čađahit gieddedutkamid Svalbárddas? Ruvdnaprinsabárra maiddái gulai geologiija ja árktálaš biologiija oahpuid birra.

UNIS lea máilmmi davimus guovddáš alla oahpahussii, ja dat lea Svalbárdda dutkanpárkas man Gonagas Harald ja Dronnet Sonja rabaiga jagis 2006.

UNIS-galledeapmi lei Ruvdnaprinsabára prográmma maŋemus čuokkis dán vuoru galledeamis Svalbárddas.

- Moai letne oaidnán ja galledan ealli servodaga gos leat hirbmat olu iešguđetlágan doaimmat, ja servodagas lea olu gelbbolašvuohta olu surggiin – ruvkedoaimmas, mátkeealáhusas, dutkamis...  Dat lea erenoamáš fiinna servodat ja báikegoddi olu kvaliteahtaiguin. Nu lei Ruvdnaprinsa Haakona čoahkkáigeassu loahpalaš preassadeaivvadeamis.