Hopp til hovedinnhold

Ruvdnaprinsabárra Svalbárddas

Juohke jagi galleda Ruvdnaprinsabárra álbmoga ja báikegottiid miehtá riikka. Dál leaba Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa Longyearbyenis go galledeaba Svalbárdda golbma beaivve.

20.04.2022

Galledeapmi álggahuvvui Longyearbyena álbmotgirjerádjosis, gos áššeolmmái Lars Fause sávai buresboahtima.  Miehtá jagi lágida girjerájus logaldallamiid ja kulturdoaimmaid mat leat heivehuvvon sihke mánáide ja ollesolbmuide, ja doppe gávdná sihke čáppagirjjálašvuođa ja fágagirjjiid. Poláragirjjálašvuhtii lea várrejuvvon stuora oassi čoakkáldagas. Skuovaid nuolaiga Ruvdnaprinsabárra olggobealde. Dát leat dološ vierru dan rájes go koallabázáhusaid čuovuhii sisa skuovaiguin. Dát vierru doalahuvvo ain olu sajiin Svalbárddas.

 Ruvdnaprinseassa dearvvaha mánáid mat válde Ruvdnaprinsabára vuostá Longyearbyena álbmotgirjerádjosa olggobealde. Govven: Ole Berg-Rusten / NTB

Girjerádjosis muitalii báikkálaš stivrra jođiheaddji, Arild Olsen, oanehaččat otná servodaga birra Svalbárddas. Ruvdnaprinsabárraguovttos deaivvadeigga maiddái earáiguin geat áŋgiruššet báikkálaš servodaga buorrin. Eaktodáhtolašvuođas lea dehálaš mearkkašupmi, maiddái Svalbárddas, ja Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa deaivvadeigga organisašuvnnaid ovddasteddjiiguin. Dát leat sii geat lágidit doaimmaid Svalbárdda erenoamáš luonddus dahje geat leat veahkkin go heahti čuožžila. Sihke Norsk folkehjelpas ja Rukses ruossas leat doaimmalaš báikkálaš searvvit Longyearbyenis ja leat mielde ráhkadeame oadjebas, fátmmasteaddji servodaga.

Ruvdnaprinsabárra guldaleame sáhkavuoru Svalbárdda ja eaktodáhtolašvuođa birra Longyearbyena girjerádjosis. Govven: Ole Berg-Rusten / NTB

Eai leat gollan nu galle jagi dan rájes go sihke ámmát gádjunveahka ja eaktodáhtolaš searat vásihedje stuora hástalusa.

Muohtauđasvárra lassána

Dálkkádatrievdamat leat čielgasat Svalbárddas ja das leat stuora váikkuhusat. Okta lea ahte muohtauđasvárra lassána, ja 2015 juovlamánu fierai uđas mas guokte olbmo duššaiga ja logi viesu Longyearbyenis mollanedje. 2017 guovvamánu fierai fas muohtauđas mii  billistii guokte láigolatnjavistti. Ain lea nu ahte viesut doppe gos lea uđasvárra, fertejit orrut guorosin ja olbmot dáid guođđit áigodagain go lea stuora uđasvárra.

Dronnet Sonja galledii uđasguovllu ođđajagimánus 2016. Govven: Heiko Junge / NTB scanpix

Stuorát muohtauđasvárra lea dagahan olu rievdadusaid. Longyearvákki ássanguovlu lea hearkkes dilis ja dál geahččalit sihkkarastit orrunguovlluid ja dasto seammás ohcat eará guovlluid gosa livččii oadjebas hukset. Seammás gaikkodit viesuid  guovlluin gos lea erenoamáš várra.

Ruvdnaprinsa ja Ruvdaprinseassa galledeigga uđascakki mii galgá suodjalit gávpoga ođđa uđđasiid vuostá. Doppe deaivvadeigga Elke Morgner ja  Malte Jochan geat jagis 2015 vásiheigga ahte uđas doalvvui sudno viesu. Soai muitaleigga Ruvdnaprinsabárrii dramáhtalaš beaivvi birra go sin njeallji olbmo bearaš ja ustit gii lei guossis,  gárte muohttaga vuollai iežaset gievkkanis. Jochman gieđat lihkus eai gártan muohttaga vuollai ja son dasto goaivugođii muohttaga vai oažžu su lagamusaid eret muohttagis.

Ruvdnaprinsabárra gulaiga mot lei beavi jagis 2015 go muohtauđas billistii viesuid ja duššadii guokte olbmo Longyearbyenis. Govven: Simen Sund, Gonagaslaš hoavva  

Galledeapmi nuoraidklubbas

Maŋŋel dán, de Ruvdnaprinsabárra vulggii Longyearbyena nuoraidklubbii.  Nuoraidklubba lea áibbas ođas. Dat rahppui njukčamánus ja nuorat leat ieža oasálastán lanjaid hábmemis ja čiŋaheamis. Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa humadeigga nuoraiguin klubba ja klubba doaimmaid birra, ja soai beaisaiga gullat mot lea bajásšaddat ovtta máilmmi davimus gávpogiin.

Gaskabeaivvit áššeolbma luhtte

Eahkes leigga Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinsassa Mette-Marit guossin Sysselmestergárdimis. Dát lea áššeolbma orrunsadji ja maiddái kántuvra, ja lea  ceggejuvvon Skjæringa báikkis gos historjjálaš Longyearbyen ásahuvvui 1900-logu álggus. 

Fáktadieđut

Svalbárda

  • Svalbárdan gohčoduvvo jiekŋaáhpesulluid čoakkáldat gos stuorámus ja deháleamos suolu lea Spitsbergen

  • Nederlándalaš mearrajohtti Willem Barentsz fuomášii Spitsbergena jagis 1596, muhto leat árvideames dát sullot mat maiddái namuhuvvojit islándalaš čállosiin 1100-1200 loguin.

  • Namma «Svalbard» lea čadnon oktii sániin «sval» mii mearkkaša galmmas dahje čoaskkis ja dasto  «bard» mii mearkkaša ravda

  • Jagis 1920 mieđihuvvui Norgii suverenitehta sulločoakkáldaga badjel Svalbardtraktáhta bokte mii doaibmagođii jagis 1925. 44 riika lea vuolláičállán dán traktáhta ja buohkain lea seamma vuoigatvuohta ekonomalaš doaimmaide sulluin, muhto lea dušše Norga ja Ruošša mat leat ásahan viiddis ealáhusdoaimmaid ja ássama doppe.

  • Deháleamos ealáhusat: Ruvkedoaibma (koalla), dutkan /oahpahus ja mátkeealáhus

  • Areála: 61 022 km2 (Norgga nannánareála lea 323 808 km2)

  • Olmmošlohku 2021: 2 940

  • Hálddáhuslaš guovddáš: Longyearbyen

  • Áššeolmmái hálddaša Svalbárdda, ja sus lea seamma váldi go stáhtahálddašeaddjis
Longyearbyen. Govven: Ole Berg-Rusten / NTB
Fáktadieđut

Almmolaš galledeamit Svalbárdii

Gonagasbearaš lea galledan Svalbárdda maŋgga geardde. Dás oaidnit almmolaš galledeamit Majestehta Gonagas Harald áiggis:

  • 1995: Gonagasbárra oasálastá norgalaš sorjjasmeahttunvuođa 70-jagi čalmmusteamis.
  • 2000: Ruvdnaprinsa oasálastá Polarinstituhta ođđa áibmomihtidanstašuvnna rahpamis Ny Ålesundas
  • 2006: Gonagasbárra searvá Longyearbyena 100-jagi ávvudeapmái
  • 2007: Ruvdnaprinseassa geige gudnejahttima «Internasjonalt samfunn» dahje «Riikkaidgaskasaš servodat” Longyearbyenii.
  • 2008: Ruvdnaprinsa oasálastá dutkanmátkkis ovttas Danmárkku ja Ruoŧa truvdnoárbbolaččaiguin.
  • 2010: Ruvdnaprinsa oasálastá Ny-Ålesundsymposias 2010
  • 2012: Kongen deltar i minnemarkering for Kings Bay-ulykken i 1962.
  • 2013: Dronnet rahpá grafihkkačájáhusa ja oasálastá Polarjazz rahpamis.
  • 2015: Dronnet rahpá čájáhusa Kunsthall Svalbard.
  • 2015: Ruvdnaprinsabárra galleda Lance nammasaš dutkanskiippa
  • 2016: Dronnet deaivvada siiguin geat vásihedje muohtauđđasa jagis 2015
  • 2016: Ruvdnaprinsa oasálastá Ny-Ålesundsymposias 2016.
  • 2017: Dronnet deaivvada uđasgillájeddjiiguin ja rahpá Artica Svalbard.

Gonagasbearaš lea muđui maŋgii galledan Svalbárdda priváhta oktavuođain.

Go Gonagas Olav galledii Svalbárdda 1961 borgemánu, de lei vuohččan go Norgga gonagas galleda sulluid. Galledeamis rahppui Gonagas Olav V ruvke. Govva: NTB
Guoskevaš leaŋkkat

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas