Hopp til hovedinnhold

Vest-Agder fylkamátki

Odne vuolgá Ruvdnaprinsabárra fylkamátkái Vest-Agderii. Golmma beaivvis áiguba soai fitnat guđa suohkana guossis dien fylkkas. – Lean sakka illudan beassat vuolgit vuosttaš geardde fylkamátkái iežan ruovttufylkii, logai Ruvdnaprinseassa iežas vuosttaš sártnis.

17.09.2013

Go Gonagasskiipa borjjastii Flekkefjordii iđđesbeaivvi,  de doppe ledje olbmot sávvamin váimmolaš buresboahtima Gonagaslaš Allavuođaguktui. Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit geavaheigga buori áiggi dearvvahit daid ollu olbmuid geat ledje boahtán káijii čuovvut mátkkálaččaid viidáseappot Sirdalii. Ruvdnaprinsabárra hálidii maid bisánit Gyland skuvllas, vaikko dat ii lean ge prográmmas, go soai hálideigga dearvvahit daid ollu mánáid mat ledje čoahkkanan geaidnoravdii. Ja dasto sii ollejedje Sirdalii bealoktanuppelogis.

Guossin skuvllas

Sirdal sátnejođiheaddji, Jonny Liland, sávai Ruvdnaprinsabárrii buresboahtima Sirdalii. Son vuostáiválddii Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa ovttas njeljiin lieđđemánáin Tonstad skuvllas. Aulai ledje čoahkkanan sullii guoktelogi máná, geain lea iešguđet našuvnnaide gullevašvuohta, juohkehaš iežas riikka leavggain.

Dasto čájehedje skuvlla Ruvdnaprinssa Haakonii ja Ruvdnaprinsessii, soai finadeigga ovtta luohkkálanjas. Doppe ledje 2.luohkkálaččat, ja lei hearvás deaivvadeapmi mánáiguin geat ledje bargamin joavkobargguin dan beaivvi.

Tonstad skuvllas leat oahppit 1.ceahki rájes 10.ceahkkái, ja jur skuvlavistti bálddas lea mánáidgárdi.  Go Ruvdnaprinsabárra gearggai skuvlaguossástallamiin, de soai vácciiga Sirdal joatkkaskuvlii, mii maid lea das lahkosis. Doppe muitaledje oahppit skuvlaárgabeaivvi birra ja čájehedje ovdamearkkaiguin makkár doaimmat sin oahpahussii leat čadnojuvvon. Doppe lei maid lávlun ja báikkálaš historjjá muitaleapmi, ja dan maŋŋil lei lunša.

Álbmotlunša kulturviesus

Sirdal kulturviesus guossohedje árbevirolaš borramušaid. Guossit besse máisttašit báikkálaš borramušaid, sihke lánastuvvon luosa, bassojuvvon rávdduid, vildaelliid bierggu ja šibitbierggu.  Buot mii feastalanjas dáhpáhuvai, streamejuvvui ja čájehuvvui olbmuide geat ledje dasa olggobeallái čoahkkana álbmotlunšii.

Sira-Kvina energiijafitnodat lea okta Sirdal čiehkageađgefitnodagain, ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit čujuhii ge sártnistis dasa man dehálaš dakkár sihkkaris ja dássedis energiijabuvttadeapmi lea boahttevuođas, mas ii dárbbaš geavahit nu ollu fossiila energiijagálduid. Ruvdnaprinseassa dajai maid leaikkas ahte jus lihkostuvvet dikšut Sira eanu nu ahte dasa lassánit luosat, de sáhttet oažžut gonagaslaš guossit dohko maiddái eahpeformálalaš guossin.

Čáhcefápmu

Maŋŋel lunša lei ge čáhcefápmu ságafáddán, go de finai Ruvdnaprinsabárra Tonstad fápmorusttegis, gullan dihtii eanet dan doaimma birra ja maiddái dan movt Sirdal lea jurddašan go áigu šaddat «ruoná batteriijan» eurohpálaš oktavuođas.

Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa beasaiga gullat fitnodaga jođiheami ja historjjá birra, ja beasaiga maid gullat Norhard bohkanfitnodaga birra. Ruvdnaprinsabárra finai sihke mašiidnasálas ja turbiidnaetášas, gos beasaiga oaidnit makkár stuora fámuid aggregáhtta 5 bijai johtui. Mášiidnasálas lei dáiddalašvuohta maid, doppe čájehedje čuovggain Per Odd Aarrestada skulptuvrra «Rein energi» .

Viidáseappot Hægebostadii

Maŋŋel Tonstad guossástallama jotkkii Ruvdnaprinsabárra mátkki Hægebostadii. Doppe manaiga álggos Tingvatn dološmuitopárkii ja guossástallanguovddážii.  Doppe presenterejedje Ruvdnaprinsii ja Ruvdnaprinsessii ollu báikkálaš čehpiid, sihke lávlumis, musihkas ja girjjálašvuođas – ja jo-jo. Ruvdnaprinsa rámidii nuoraid ovdanbuktimiid ja maiddái dan go olbmot leat nu áŋgirat bargat kulturskuvllaiguin duoppil dáppil.

Maŋŋel sáhkavuoruid ja ovdanbuktimiid besse  sii vázzit ja geahččat Tingvatn báikki, gos maiddái lea sin iežaset, «Stonehenge», masa leat nu ollu myhtat čadnojuvvon. 

Gievkkanbálvalus

Ruvdnaprinsa čujuhii sártnistis dasa ahte ovdáneamis orrot dihto mihtilmasvuođat:

- Orro leamen nu ahte mii leat eanet ja eanet ohcališgoahtán dan mii lea veaháš earenoamáš, juoidá maid sáhttit čatnat árbevieruide ja historjái, juoidá mii nanne báikkálaš servodaga sihke guovllu ávdnasiid ja bargofámu geavaheami dáfus. Dasa lea Hamran gievkkan buorre ovdamearka.

Hamran Gievkkan -ja Snihkkárbáikkis beasai Ruvdnaprinsabárra geahččaladdat gievkkanis sihke gievkkanbuvttadeami – ja maiddái biebmoráhkadeami. Go ledje geargan čájehemiin, de beasai Ruvdnaprinsabárra searvat maŋemus gievkkanosiid čohkkenbargui. Ja dasto galggaiga mannat njuolga geahččaladdangievkkanii, ja doppe čatnalit firkaliid ja álgit lágidit borramuša bovdejuvvon gussiide.

Viidáseappot

Hamran báikkis guđiiga Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa Hægebostada, ja máhcaiga fas Gonagasskiipii. Ihttin joatkiba fylkamátki, soai galgaba leat Lindesnesas diibmu 09.00 ja vuolgiba das viidáseappot Audnedalii. Dasto jotket mátkkálaččat Åseral báikái, ja de loahpahuvvojit dan beaivvi doaimmat Mandalas.



Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas