Norgga gonagas
Majestehta Gonagas Harald V lávkii truvdnui go Gonagas Olav jámii ođđajagimánu 17. beaivvi 1991. Seamma ládje go su áhčči ja áddjá, de son válddii atnui válgasániid "Buot Norgga ovddas".
Gonagas Harald vuortnui váli Vuođđolahkii allamenolaš seremoniijas Stuorradikkis ođđajagi.mánu 21. beaivve 1991, ja geassemánu 23.beaivve sivdnádalluiga Nidarosdomenis. Gonagasa geatnegasvuođat leat ovddemužžan ovddastanbarggut ja seremoniála doaimmat.
Gonagas lea Norgga searvevuođa njunuš symbola. Gonagas ja su bearaš Šloahttabalkoŋŋas miessemánu 17. beaivvi leat guovddážis min álbmotbeaivvi ávvudeamis.
Gonagas Harald deaivvada olbmuiguin miehtá riikka, juohkelágan dilálašvuođain. Son oassálastá stuorra ávvudoaluin – ja maiddáigo lea stuora morašdilli. Go stuora roasut ja lihkuhusvuođat dáhpáhuvvet, de galleda Gonagas guovlluid gosa dát čuhcet ja deaivvada olbmuiguin geaidda roassu guoská. Maŋŋel terrordaguid suoidnemánu 22. beaivvi 2011:s, de nagodii Gonagas Harald sániiguin čalmmustahttit olles riikka morraša ja doaivvuhisvuođa.
Gonagas Harald ovddasta Norgga olgoriikkas ja lea čađahan olu stáhagalledemiid ja eará almmolaš mátkkiid.
Gonagasa geatnegasvuođat
Gonagasa barggut čužžot Vuođđolágas. Dát vuđđolágalaš doaimmat leat earret eará ođđa ráđđehusa nammadit, jođihit Stáhtaráđi ja doaimmahit Stuorradikki allaáiggálaš rahpama. Gullá maiddái Gonagasa doaimmaide vuostáiváldit ođđa ambassadevrraid Norgii.
Majestehta Gonangas lealea riika bajimus befálaalmmái.
Beaivválaš bargguide Gonagaslaš šloahtas gullet maiddái audienssat, ovdanbuktimat, ságastallamat stáhtaministariin, olgoritministariin ja Suodjalusa ovddasteddjiiguin. Gonagas finada dávjá priváhta ja almmolaš ásahusain go lea mátkkošteamen iešguđet guovlluin riikkas.
Ráđđehusmolsumat
Majestehta Gonagasas lea hui guovddáš rolla dan formála dilis go okta ráđđehus heaitá ja ođđa álgá. Heaiti ráđđehus addá Gonagassii luohpanohcamuša, ja Gonagas bivdá dasto heaiti stáhtaministaris ráđi, ahte gean galggašii bivdit vuođđudit ođđa ráđđehusa. Lea vuođđolágalaš bargomálle ahtestáhtaministar čujuha bellodahkiii - dahje ovttasbargi bellodagaide main lea eanemus doarjja Stuoradikkis ja dasto Gonagas čuovvu dien rávvaga.
Lea formálalaččat Gonagas gii addá ođđa stáhtaministarevttohassii bargun cegget ođđa ráđđehusa.
Vuosttaš ráđđehus maid Gonagas Harald nammadii lei Thorbjørn Jaglanda ráđđehus golggotmánu 25. beaivvi rájes 1996. Muhto son nammadii maiddái Gro Harlem Brundtlandda goalmmát ráđđehusa skábmamánu 3. beaivvi 1990 rájes – dalle Ruvdnaprinsaregenta rollas.
Stáhtaráđđi
Bearjadagaid jođiha Gonagas Harald stáhtaráđi Šloahtas. Go Ráđđehus lea čoahkis dahkame mearrádusaid, de dat dáhpáhuvvá Stáhtaráđis. Ii oktage láhka dahje mearrádus mii lea dahkkon Stáhtaráđis boađe fápmui ovdal go Gonagas lea dohkkehan ja stáhtaministtar lea vel vuolláičállán. Go Vuođđoláhka cealká ahte mearridanfápmu lea Gonagasa hálddus, de dat mearkkaša otná dilis “Gonagas Ráđđehusas”-ii ge dušše Gonagas dahje dušše Ráđđehus okto.
Gonagas Harald lei vuohččcan Stáhtaráđis go šattai Ruvdnaprinsan 1957:s, ja son lea jođihan Stáhtaráđi 1991 rájes. Dábálaččat leat sullii 40 Stáhtaráđi jahkásaččat.
Stuorradikki rahpan
Juohke čavčča doaimmaha Gonagas Harald Stuorradikki allaáiggálaš rahpama. Dat lea okta dain eanemus formála ja allaáiggálaš seremoniijain mis, ja dábálaččat áidna háve jagis go Gonagas galleda Stuorradikki.
Go Gonagas Harald rabai 169. Stuorradikki golggotmánu 2. beaivvi 2024, de lei 33. geardde go son logai Truvdnasártni. Dalle lei Gonagas leamaš mielde Stuorradikki rahpamis 59 geardde – vuos Ruvdnaprinsan, ja dasto Gonagassan.
Allaáiggálaš audiensa
Majestehta Gonagas vuostáiváldá buot ođđa ambassadevrraid geat galget iežaset riikka ovddastit Norggas, Allaáiggálaš audienassas. Easkka de go ambassadevra lea ovdanbuktán iežas dovddusindahkanreivve Gonagassii, sáhttá son doaibmagoahtit ambassadevran Norggas.
Bohtet miehtá máilmmi
Gonagas Harald vuostáiváldá ambassadevrraid miehtá máilmmi iežas kantuvrii - dábálaččat gaskal 25 ja 35 jahkásaččat.
Jagis 2024 bohte 24 ođđa ambassadevrra ovdanbuktit iežaset dovddusindahkanreivve. Sii bohte dáin riikkain: Mongolia, Kenya, Jamaica, Burundi, Ruošša, Botswana, Albania, Surinam, Ghana, Nederlánda, Brasila, Estteeana, Espánjja, Lulli-Korea, Saudi-Arabia, Mauritania, Thaieana, Costa Rica, Ruoŧŧa, Argentina, Zambia, Oman, Qatar ja Egypt.
Dasa lassin válddii Ruvdnaprinsaregenta vuostá golbma ambassadevrra go Gonagas lei buohcci. Sii bohte Armenias, Japánas ja Mexicos.
Gonagas ja Suodjalus
Majestehta Gonagas lea riikka bajimus befálaolmmái. Fápmu lea Gonagasas Stáhtaráđis, mii mearkkaša Ráđđehusas.
Gonagas Harald lea Eanansuodjalusas ja Áibmosuodjalusas generála ja Mearrasuodjalusas admirála. Son váldá vuostá Suodjalusa njunnožiid fásta audienssain vai čađat beassá diehtit mot lea dilli, ja son oassálastá dehálaš seremoniijain ja muitodoaluin Suodjalusa hálddus.
Gonagas Harald lea váldán oahpu Soahteskuvllas ja čuovvu dákko bokte árbevieru gitta Gonagas Olav V ja Gonagas Haakon VII rájes – ja viidáseappotdálá áigái Gonagaslaš Allavuođa Ruvdnaprinsa Haakonii ja Prinseassa Ingrid Alexandrai.
Norggas
Lassin vuđđolágalaš geatnagasvuođaide, čađaha Gonagas Harald dasa lassin máŋggalágan doaimmaid Norgga Gonagasa namas. Son bovdejuvvo olu doaluide, ávvudemiide ja lágidemiide miehtá riikka, ja geahččala oassálastit nu ollu go prográmma muđui diktá.
Juohke jagi čađaha Gonagasbárra fylkkamátkki gos galledeaba suohkaniid máŋga fylkkas moatti beaivvis. Dát lea Gonagasbárrii divrras ja dehálaš.
Ovttas Dronnegiin lágida son doaluid Šloahtas gudnejahttindihte sin geat eaktodáhtolaččat barget, geat boarásnunbeaivve ain áŋgiruššet, valáštalliid ja earáid geat leat dahkan juoidá erenoamážit min servodaga buorrin.
Maŋimus jagiid lea Gonagas erenoamážit bidjan fuomášumi mánáid buresbirgejupmái ja bajásšaddaneavttuide. Son oažžu jeavddalaččat reivviid mánáin geain lea váttis árgabeaivi, ja muhtun oktavuođain lea Gonagas Harald váldán vuostá mánáid ja mánáidjoavkkuid ságastallamidda Šloahtas.
Fylkamátkkit miehtá riika
Norgga ovddas olgoriikas
Gonagas Harald lea maiddái čađahan olu mátkkiid olgoriikii Norgga ovddas. Dalle juo go lei Ruvdnaprinsa de son deattuhii doarjut Norgga ealáhusaid ja son servvai oassin Norgga delegašuvnnaide olgoriikkas. Dát bargu boahtá čielgasit ovdan stáhtagalledemiid oktavuođas go sihke Norgga ealáhusat, dutkan ja kultuvra leat njunnožis. Stáhtagalledemiid plánen čađahuvvo lagas ovttasbarggu bokte Olgoriikadepartemeanttain.
Gonagasbárra čađahii 50. stáhtagalledeami go finaiga Jordanis jagis 2020, ja leaba leamaš doallogoddin vel eanet galledemiide Norgii.
Stáhtagalledeamis Norgga ovddas
Lihkusávaldagat ja oassádallandearvvuođat
Gullá Gonagasa bargun doaimmahit lihkusávaldagaid ja oassádallandearvvuođaid eará riikkaide Norgga ovddas. Ovttasráđiid Olgoriikadepartemeanttain ja Norgga ambassádaiguin sáddejuvvojit lihkusávaldagat go ođđaválljejuvvon stáhtaoaivámuččat virgáibiddjojuvvojit ja nuppe dáfus sáddejuvvojit oassádallandearvvuođat go ovddeš stáhtaoaivámuččat vádjolit. Seamma ládje ovdanbuktá Gonagas oassádallandearvvuođaid Norgga namas go stuorra lihkuhisvuođat ja roasut dáhpáhuvvet. Lihkusávaldagat ja váibmoláđis oassádallandearvvuođat sáddejuvvojit vuosttažettiin daidda riikkaide maiguin Norggas lea diplomáhtalaš ovttasbargu.
Árvomearkkat ja medáljat
Gonagasa geatnegasvuođat leat namuhuvvon Vuođđolágas. Muhto Vuođđolágas maid namuhuvvo vuoigatvuohta mii Gonagasas lea, namalassii riekti geiget árvo- ja ánssomearkkaid.
Juohke jagi gudnijahttá Majestehta Gonagas Harald olbmuid daid bargguid ovddas maid leat čađahan Norgga ja Norgga servodateallima buorrin. Buohkat geat vuostáiváldet St.Olavs Orden-árvomearkka, ožžot vejolašvuođa galledit Gonagasa audienssas, ja buohkat geat ožžot Fortjenstmedálja, bovdejuvvojit doaluide Šloahtas gos Gonasgas ja Dronnet leaba doallogoddin.
