Norgga gonagas
Majestehta Gonagas Haakon VIII čuovvolii áhčis Norgga gonagassan go Gonagas Harald V jámii borgemánu 28. beaivvi 2026. Nu go áhčči, áddjá ja máttaráddjá, de válddii son atnui válgasániid “Buot Norgga ovddas”.
Gonagasas leat ovddemužžan ovddastanbarggut ja seremoniealla doaimmat. Gonagas lea Norgga searvevuođa njunuš symbola ja ovddasta buohkaid geat orrot min riikkas. Gonagasbearaš Šloahttabalkoŋŋas miessemánu 17. beaivvi leat guovddážis min álbmotbeaivvi ávvudeamis.
Vuođđolágalaš bargguid lassin galgá Gonagas Haakon doaimmahit ollu eará doaimmaid Norgga Gonagassan. Son áigu joatkit árbevieru mátkkoštit miehtá riikka ja deaivvadit olbmuiguin sihke stuorát ja smávit dilálašvuođain.
Gonagas ovddasta Norgga olgoriikkas stáhtagalledemiin. Go eará stáhtaoaivámuččat fitnet stáhtagalledemiin Norggas, de leaba Gonagas ja Dronnet guossoheaddjin. Dáid bargguid doaimmaheaba dás rájes Gonagas Haakon ja Dronnet Mette-Marit. Maiddái dalle go leigga Ruvdnaprinsabárra, de čađaheigga olu mátkkiid olgoriikii nannendihte Norgga beroštumiid.
Váli Vuođđoláhkii
Gonagasa váli vuordnun Vuođđoláhkii
Čakčamánu 1. beaivvi 2026 vuortnui Gonagas Haakon VIII váli Vuođđoláhkii allamenolaš seremoniijas Stuorradikkis.
“Mun lohpidan ja vuortnun ahte dáhtun ráđđet gonagasriika Norgga dan vuođđolágalaš ja lágalaš mearrádusaid ektui, nu ahte veahket mu Ipmil, Buotveagalaš ja Buotdiehtti!”
Váldivuordnun čalmmustahttá ahte monárkka fápmu ja váldi lea ráddjejuvvon ja regulerejuvvon Vuođđolága mearrádusain.
Gonagas Haakon logai maiddái cealkámuša Stuorradiggái mas dovddahii doaivaga ahte dat buorre oktavuohta mii lea leamaš gaskal Stuorradikki ja ovdalaš gonagasaid, ain doalahuvvo ja ovdána.
- Dronnetja mun dáhtto duođaštit ahte letne gergosat bálvalitmin riikka ja dan álbmoga munno daguid bokte. Dán árbevieru mielde lean maiddái mun, Norgga Gonagassan, váldán válgasániid «Buot Norgga ovddas».
Gonagasa geatnegasvuođat
Gonagasa barggut čužžot Vuođđolágas. Dát vuođđolágalaš doaimmat leat earret eará ođđa ráđđehusa nammadit, jođihit Stáhtaráđi ja doaimmahit Stuorradikki allaáiggálaš rahpama. Gullá maiddái Gonagasa doaimmaide vuostáiváldit ođđa ambassadevrraid Norgii.
Ruvdnaprinsaregeantan lea Gonagas Haakon sihke jođihan stáhtaráđi, vuostáváldán ambassadevrraid ja rahpan Stuorradikki go Gonagas Harald lei buozus dahje jođus olgoriikkas. Dát dáhpáhuvai juo 1991 čakčamánu.
Beaivválaš bargguide Gonagaslaš šloahtas gullet maiddái audienssat, ságastallamat stáhtaministariin, olgoriikaministariin ja Suodjalusa ovddasteddjiiguin. Gonagas galleda dávjá priváhta ja almmolaš ásahusaid go lea mátkkošteamen iešguđet guovlluin riikkas.
Ráđđehusmolsumat
Ráđđehusmolsumiid oktavuođas lea Majestehta Gonagasasguovddáš rolla dan formála dilis go okta ráđđehus heaitá ja ođđa ráđđehus boahtá sadjái.Heaiti ráđđehus geige Gonagassii luohpanohcamuša, ja Gonagas bivdá dasto ráđi dasa ahte gii galggašii cegget ođđa ráđđehusa. Lea vuođđolágalaš bargomálle ahtestáhtaministtar čujuha bellodahkii -dahje ovttasbargi bellodagaide main lea eanemus doarjja Stuoradikkis ja dasto Gonagas čuovvu dien rávvaga.
Lea formálalaččat Gonagas gii addá ođđa stáhtaministarevttohassii bargun cegget ođđa ráđđehusa.
Gonagas Harald nammadii gávcci ráđđehusa su ráđđenáiggis, maŋemusa jagis 2021. Boahtte Stuorradikkeválgga oktavuođas lea Gonagas Haakon VIII gii addá soapmásii bargun cegget ráđđehusa.
Stáhtaráđđi
Bearjadagaid jođiha Gonagas stáhtaráđi Šloahtas. Go Ráđđehus lea čoahkis dahkame mearrádusaid, de dat dáhpáhuvvá Stáhtaráđis. Ii oktage láhka dahje mearrádus mii lea dahkkon Stáhtaráđis boađe fápmui ovdal go Gonagas lea dohkkehan ja stáhtaministtar lea vel vuolláičállán. Go Vuođđoláhka cealká ahte mearridanfápmu lea Gonagasa hálddus, de dat mearkkaša otná dilis “Gonagas Ráđđehusas”-ii ge dušše Gonagas dahje dušše Ráđđehus okto.
Gonagas Haakon lei vuohččan Stáhtaráđis go šattai Ruvdnaprinsan 1991:s. Son lea máŋgii jođihan Stáhtaráđi Ruvdnaprinsaregeantan. Dat dáhpáhuvai vuosttaš geardde miessemánu 22. beaivve 1992 go Gonagas Harald lei olgoriikamátkkis.
Stuorradikki rahpan
Juohke čavčča doaimmaha Gonagas Stuorradikki allaáiggálaš rahpama.Dat lea okta dain eanemus formála ja allaáiggálaš seremoniijain mis, ja dábálaččat áidna háve jagis go Gonagas galleda Stuorradikki.
Gonagas Haakon rabai Stuorradikki vuohččan go lei regeanttan jagis 2020.
Allaáiggálaš audiensa
Majestehta Gonagas vuostáiváldá buot ođđa ambassadevrraid geat galget iežaset riikka ovddastit Norggas, Allaáiggálaš audienssas. Easkka de go ambassadevra lea ovdanbuktán iežas dovddusindahkanreivve Gonagassii, sáhttá son doaibmagoahtit ambassadevran Norggas.
Allaáiggálaš audiensa
Bohtet miehtá máilmmi
Gonagas Harald vuostáiválddii ambassadevrraid miehtá máilmmi audiensii su kantuvrras. Dál lea Gonagas Haakon váldán badjelasas dán doaimma, man maiddái čađahii máŋgii go lei ruvdnaprinsaregeanta.
Jagis 2025 bohte 24 ođđa ambassadevrra ovdanbuktit iežaset dovddusindahkanreivve. Sii bohte dáin riikkain: Paraguay, Kolombia, Iran, Austrália, Kuba, India, Kamboža, Slovákia, Serbia, Laos, Látvia, Mali, Duiska, Uŋgár, Malaysia, Bosnia-Hercegovina, Usbekistan, Polen, Ukraina, Chile, Algerie, Palestina, Dominikána dásseváldi ja Sri Lanka.
Gonagas ja Suodjalus
Gonagas lea riikka bajimus befálaolmmái. Fápmu lea Gonagasas Stáhtaráđis, mii mearkkaša Ráđđehusas.
Gonagas Haakon lea Eanansuodjalusas ja Áibmosuodjalusas generála ja Mearrasuodjalusas admirála. Gonagas váldá vuostá Suodjalusa njunnošiid fásta audienssain vai čađat beassá diehtit mot lea dilli, ja son oassálastá dehálaš seremoniijain ja muitodoaluin Suodjalusa hálddus.
Gonagas Haakon lea váldán oahpu Mearrasoahteskuvllas Bergenis ja čuovvu dákko bokte árbevieru gitta Gonagas Harald, Gonagas Olav V ja Gonagas Haakon VII rájes – ja viidáseappotdálá áigái Gonagaslaš Allavuođa Ruvdnaprinseassa Ingrid Alexandrai.
Lihkusávaldagat ja oassádallandearvvuođat
Gullá Gonagasa bargun doaimmahit lihkusávaldagaid ja oassádallandearvvuođaid eará riikkaide Norgga ovddas. Ovttasráđiid Olgoriikadepartemeanttain ja Norgga ambassádaiguin sáddejuvvojit lihkusávaldagat go ođđaválljejuvvon stáhtaoaivámuččat virgáibiddjojuvvojit ja nuppe dáfus sáddejuvvojit oassádallandearvvuođat go ovddeš stáhtaoaivámuččat vádjolit. Seamma ládje ovdanbuktá Gonagas oassádallandearvvuođaid Norgga namas go stuorra lihkuhisvuođat ja roasut dáhpáhuvvet. Lihkusávaldagat ja váibmoláđis oassádallandearvvuođat sáddejuvvojit vuosttažettiin daidda riikkaide maiguin Norggas lea diplomáhtalaš ovttasbargu.
Árvomearkkat ja medáljat
Gonagasa geatnegasvuođat leat namuhuvvon Vuođđolágas. Muhto Vuođđolágas maid namuhuvvo vuoigatvuohta mii Gonagasas lea, namalassii riekti geiget árvo- ja ánssomearkkaid.
Juohke jagi gudnijahttá Majestehta Gonagas olbmuid daid bargguid ovddas maid leat čađahan Norgga ja Norgga servodateallima buorrin.
