Šloahta historja ja arkitektuvra

Árvalus hukset gonagaslaš orrunbáikki Oslos bođii vuosttaš geardde Stuorradikkis 1821:s, muhto loahpalaš mearrideaddji álgga bođii Gonagas Carl Johanis stuorradiggeproposišuvnnas čuovvovaš jagi.

Riikka ekonomiija lei čavga heahtedilis. Dattetge juolluduvvo 150 000 spesidálera vuogas gonagaslaš orrunvistti huksemii. Jagis 1823 nammaduvvui kommišuvdna mii galggai jođihit stáhtaobligašuvnnaid vuovdima vai sáhtii ruhtadit huksenprošeavtta. Šloahttahuksenkommišuvdna galggai maiddái váldit badjelasas bajimus bargoovddasvástádusa olles huksenáigodagas.

Hans Ditlev Franciscus Linstow (1787–1851) – dánskalaš arkiteakta ja jurista – oaččui bargun hábmet Gonagaslaš šloahta. Dat galggai šaddat golmmasoaját gárdin neoklassihkalaš stiillas golbma gearddis. Visti lea huksejuvvon pussejuvvon diilageđggiiguin.

Sajusteapmi

Gonagaslaš Šloahta sajusteapmi ii lean ovddalgihtii nu álkes ášši.Daddjo ahte Gonagas Carl Johan galgáieš válljen báikki go lei riidentuvrras Bellevue allodagas,oarjjabealde dan mii dalle lei gávpotguovddáš. “Dákko dat galgá Šloahtta ceggejuvvot”, galgá Gonagas cealkán.

Dárbbašlaš fápmudusat oastit eatnamiid gos dál lea Gonagaslaš šloahtta, addojuvvo suoidnemánus 1823. Vuođđobarggut álggahuvvo čuovvovaš jagi, ja golggotmánu 1. beaivvi 1825 bijai Gonagas Carl Johan vuođđogeađggi. Dat biddjui boahttevaš Šloahttakapealla áltára vuđđui.

Gárččiduvvon plánat

Huksensadji roggejuvvui ja geađgejuolgi gárvánii 1827:s, muhto dalle ledje ruđat measta buot golahuvvon. Stuorradiggi jienastii vuostá juolludit eanet ruđa prošektii, ja huksenbarggut bisánedje gaskkal 1827 ja 1833.

Plánat fertejedje dasto gáržžiduvvot ja Linstow álkidahtii álgoálgosaš árvalusa. Deháleamos dan oktavuođas lei hilgut álgoálgosaš plána mas lei jurdda hukset gárdima H-hámis ja mas galge leat soaját šloahttašilju guvlui. Dán plána hilgo ja ráhkadedje baicca vistti U-hámis.

Stuorradiggi juolludii 90.000 spesidálera golmma jagi áigodagas, ja huksenbarggut álggahuvvoje fas. 1836 geasi lei visti dáhki vuolde. Šloahta stohpoortnet ja sishábmen gárvánii 1840-logu mielde Linstow sárgumiid vuođul "Stuora komposišuvnnas".

Latnjagálvvut

Latnjagálvvuid stellema barggut álge 1838:s, ja dán oasis leigga arkiteaktaguovttos Heinrich Ernst Schirmer ja Johan Henrik Nebelong Linstowa veahkit. Lanjaid bierggasteapmi speadjalastá máŋggabealatvuođa stiillaid ovdáneamis 1800-logu gaskamuddui. Okta dan áigge njunuš hervendáiddárin, Peter Fredrik Wergmann, oaččui ovddasvástádussan pompeianalaš hervemii Beaivválaš boradansálas ja Stuora boradansálas, ja málejeaddji Johannes Flintoe hervii Loddelanja.

Vilhaheapmi

Suoidnemánu 26 .beaivve 1849 vihahii Gonagas Oscar I Gonagaslaš šloahta bálla-lágidemiin Stuora feastasálas. Muitaluvvo ahte máŋga guossi gahčče dánsedettiin- Šloahta parkeahttaláhtti lei mihá njalkaseabbo go roavva muorraláhttit mat dan áigge ledje dábálaččat.

Stuora boradanlanja čiŋaheami birra lei maid olu sáhka. Olympena ipmiliid portreahtat leat dego bárgiduvvon seinniid hearvvaide, ja go sála rahppui, de guossit čuoččuhedjeahte sii gal dovde Christiania bajit servodaga nissonolbmuid ámadajuid dáid ipmiliid searvvis. Dát lei ealli ságastallanfáddá dakka maŋŋel go Šloahtta gárvánii.

Rievdadusat

Maŋŋel go Šloahtta váldui atnui, de leat čađahuvvon sihke stuorát ja smávit rievdadusat – dávjá truvnnu molsuma oktavuođas.

Juo dalle go Gonagas Carl Johan jámij jagis 1844 , de čielggai ahte Gonagaslaš šloahtta lei menddo unni gonagasbearraša dárbbuide. Gonagas Oscar I lagas bearaš lei stuorát go ovddeš gonagasa bearaš. Stuorradiggi juolludii lassi ruhtadoarjaga Šloahta olgguldas buorideapmái ja siidosoajáid stuorideapmái. Dáhkiin ii lean oktage duhtavaš, nu ahte dan luite vuollelii ja bidje muhtun lágan áiddi. Ja váldofásádii huksejedje stuora monumentála ovddabeali stoalppuiguin.

1800-logu loahpas buoridedje buhtisvuođarusttegiid muhtun muddui ja bijahedje elrávnnji.

Ollesáigge gonagasvisti

1905 rádjái lei Gonagaslaš šloahtta geavahuvvon dušše oanehis áigodagaid go Ruoŧa-Norgga uniovnnagonagasat orro Christianias. Go Gonagas Haakon VII ja Dronnet Maud bođiiga, de rievddai dilli oalát. Šloahtta šattai de Norgga ođđa gonagasbearraša bissovaš orrunbáikin. De ráhkaduvvui ođđa gonagaslaš ásodat ja čáhcerusttegat bohte sadjái.

Gonagas Olav V (1957–1991) ráđđenáigodagas čađahuvvojedje muhtun divodan- ja bajásdoallanbarggut, earret eará muhtun Gonagaslaš šloahta ovddastuslanjain.

Ollislaš divodeapmi 1990-logus

1990-logu álggus čađahuvvui ollislaš geahčadeapmi Šloahtas, ja dat čájehii ahte lei stuorra dárbu ollislaš ođasmahttimii.

Elfápmorusttet lei heittot. Gievkkan- ja buhtisvuođarusttegat ledje orron measta rievddakeahttá 1906 rájes, ja bargodilálašvuohta oppalaččat Šloahtas ii deavdán njuolggadusgáibádusaid. Buollinsihkarvuohta lei váilevaš, váilevaš dollaearuiguin ja váilo dohkálaš báhtaranjohtolagat. Fuomášedje ahte láhttebielkkát ledje mieskagoahtán ja ovddabeale fásade čájehii váilevaš bajásdoalu.

Gonagaslaš hoavva válbmii bajitdási plána 1993:s. Seamma jagi oaččui Statsbygg bargun álggahit divodanprošeavtta mii galggai ollašuhttit dárbbašlaš dárbbuid ja loktet Gonagaslaš šloahta dohkálaš geavahandássái ođđa gonagaslaš vistti huksemiin dego proseassa loahppan.

Dát stuora, viiddis bargu lei ovttasbargu gaskal Stáhta ovddasteddjiiguin, Gonagasbearrašiin, Gonagaslaš hoavain ja Riikaantikvárain.

Statsbygg gárvvistii- ja attii Gonagaslaš šloahta ruovttoluotta njukčamánu 15. beaivvi 1999, mii lei beaivvát ala juste 150 jagi maŋŋel go Šloahtta addui dalá hoavahoavdda háldui. Gonagaslaš ásodaga gárvvisteapmi čađahuvvui sierra prošeaktan 1999 rájes, Šloahttahálddahusa ja Gonagaslaš hoava stivrejumi vuolde, ja dát bargu gárvánii 2001 giđa.