Malaysia 2010

Norgga ealáhusberoštumit leat sakka ovdáneamen Malaysias, ja norgga ealáhusain ledje ge birrasii 130 ovddasteaddji geat mátkkoštedje Ruvdnaprinsabárain.

Buresboahtinseremoniija ja audiensa Gonagasbára luhtte

Seremoniija, mii álggahii guossástallama, lágiduvvui olggobealde Perdana Putra lulábealde Kuala Lumpur. Stáhtaministtar Najib Razak ja su roavvá, Sri Rosmah Mansor sávaiga Ruvdnaprinsabárrii buresboahtima Malaysiai. Ja maŋŋel dán allaáiggalaš seremoniija, de diet njealjis sirde eará sadjái ságastallat.

Dan maŋŋá mátkkošteigga Ruvdnaprinsa ja Ruvnaprinseassa Istana Negarai, gos Malaysia Gonagas ja Dronnet, Pertuan Agong ja Raja Permaisuri Agong, vuostáiválddiiga sudno audienssas.

Eahkes lei Ruvdnaprinsabárra almmolaš buresboahtinmállásiin stáhtaministara resideanssas, Sri Perdana.

Ealáhusseminára ja guossátallan fitnodagain

Guossátallanmátkki maŋit beaivvi lei ollu sáhka ealáhusberoštumiin. Norga ja Malaysia leat guhkit áiggi ovttasbargan petroleumsuorggis, muhto leat ollu eará suorggit main sáhtášii ovttasbargat. Ruvdnaprinsa Haakon rabai iđđesbeaivvi seminára mas lei sáhka ealáhusovttasbargguid birra. Dál leat 63 Norgii gullevaš fitnodaga mat leat ásahuvvon Malaysiai, ja eanas dáin fitnodagain ledje ovddasteaddjit semináras.

Ealáhussemináras vulggii Ruvdnaprinsa Petronas Towersii – Malaysia stáhtalaš oljofitnodaga váldodoaibmabáikái. Doppe su vuostáiválddii Petronas presideanta, Datuk Shamsul Azhar Abbas. Son čilgii Ruvdnaprinsii iežaset doaimma birra.

Doalai sáhkavuoru dásseárvosemináras

Ruvdnaprinseassa oasálastii dásseárvosemináras, gos earet eará ságastallajuvvui dan birra mii lea mii láhčá dili nu ahte nissonolbmot besset searvat servodatdoaimmaide, ja mii hehtte sin dan dahkamis. Ruvdnaprinseassa Mette-Marit deattuhii man dehálaš buorre bearašpolitihkka lea vuođđun ja eaktun dasa ahte nissonolbmot sáhttet searvat, ja movt dat lea ávkin sihke eaŋkilolbmuide, riikka ekonomalaš ovdáneapmái ja olles servodahkii muđui.

Energiijaseastingilvu

DiGi lea okta dain stuora mobiloperatørain Malaysias, mas Telenor lea stuorámus oasseoamasteaddji. DiGi’s Deep Green Challenge for Change lea gilvu mii hástala studeanttaid gávdnat dakkár čovdosiid mobilgulahallamii mat golahit unnán energiija, ja gávdnat ođasmahtti energiija geafes báikkálaš servodagaide. Ruvdnaprinsabárra finai konferánsahállas gos gilvvu evttohusat ovdanbuktojuvvo, ja beasaiga juohkit vuoittuid gilvvu vuitiide.

Sártnistis čujuhii Ruvdnaprinsa Haakon dasa movt barggut ásahit ceavzilis nanu máilmmi maiddái lea geafivuođa ja vuoigatmeahttun dili eastadanbargu. Son logai ahte dálkkádatnuppástuvvamiid hehtten lea stuorámus ovttasbargoprošeakta dáid áiggiid.

Norgga luossa ráhkaduvvon Malaysia vuogi mielde

Veaigin čuovui Ruvdnaprinsa gilvvu gos boahttevaš goahkat galge gilvalit gii máhttá ráhkadit njálgámus reahta Norgga luosas. Dákkár gilvvuin sávva guoli vuovdalanlávdegoddi -Eksportutvalget for fisk – oažžut malaysia goahkaid beroštišgoahtit eanet norgga mearraborramušain ja ásahit boahtteáigái ambassadevrraid norgga borramušaid vuovdaleapmái.

Arkitektuvra ja luondu

Čájáhusas maid Ruvdnaprinseassa Mette-Marit rabai guossátallanmátkki goalmmát beaivvi, lei luonddu ja arkitektuvrra gaskavuohta dego ruskes láigin. Doppe čájehuvvo norgalaš arkiteavttaid Jensen & Skodvin ja Jarmund/Vigsnæs duojit. Goappešat diet fitnodagat leat ožžon ollu bálkášumiid ja árvomearkkašumiid sihke olgoriikkain ja ruovttus.

Norgga kolonia Malaysias lei maid bovdejuvvon čájáhusa rahpamii, ja Ruvdnaprinsabáras lei vuogasvuohta deaivvadit ollugiin dain 150 olbmuin geat ledje dohko boahtán.

Seminára vuovdedoalu birra

Sihke Norggas ja Malaysias leat viiddis vuovdeeatnamat. Ruvdnaprinsa Haakon čuovui lunšaseminára gos lei sáhka ceavzilis vuovdehálddašeami ja dálkkádagaid birra. Dan maŋŋá finai Ruvdnaprinsabárra ovttas guovtti norgga stuorámus fitnodagain Malaysias:

Jotun 25 jagi Malaysias

Jotun ásahii doaimma Malaysiai 1983:s ja lea ge dál okta dán riikka stuorámus málaproduseanttain. Málaráhkadanrusttet gos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa finaiga, lea Shah Alam báikkis, ja dat doaibmá Asia- ja Jaskesmearaguovllu váldokántuvran. Dál leat bargamin hukset ođđa fabrihka Nilai, ja Ruvdnaprinsabárra beasai guossástallama oktavuođas oaidnit fabrihka modealla.

Ruvdnaprinsabárrii presenterejedje maid ođđa málasortta man namma lea Jotashield. Dat lea dakkár málasorta mii lea ráhkaduvvon nu ahte galgá reflekteret lieggasa. Nu dat váikkuha ge energiijaseastimii ja ahte liggema sáhttá geahpedit stuora gávpogiin.

Máilmmi stuorámus one-stop subsea-shop

Aker Solution rabai iežas subsea-biergasiid buvttadanrusttega Port Klangas 2007:s. Dán rusttegis ráhkadit čázevuolbiergasiid sihke oljo- ja gássabuvttademiide. Fitnodat lea ovdánan dehálaš guovddážin subsea doaimmaide Asias, ja leat birrasii 800 bargi geat barget Malaysias.

Oahpisteapmi Aker Solutions fitnodagas lei Ruvdnaprinsabára maŋŋemus bisánanbáiki Malaysias.