Hopp til hovedinnhold

Sivdnádallan

Gonagasaid sivdnádallan lea duhátjagi boares árbevierru Norggas. Seremoniija lea nu ahte Gonagas oažžu girku buressivdnádusa allaáiggalaš dilálašvuođas su gonagasbargui – ja su maŋŋil sivdnádallojuvvo maiddái Dronnet.

1163 rájes čađahuvvui sivdnádallan dan oktavuođas go ođđa monárka ruvdnejuvvui. Gonagas Haakon VII ja Dronnet Maud leigga maŋemus gonagasbárra mii ruvdnejuvvui Norggas. Gonagas Olav V ásahii alcces sierra sivdnádallanseremoniija 1958:s ruvdnema sadjái.

Ruvdnenparagráfa

1814 Vuođđolága § 12 celkkii ahte Gonagas galggai ruvdnejuvvot ja vuoiddaduvvot Nidarosas:

Ӥ 12.
Gonagasa Ruvdnen ja Vuoiddadeapmi dáhpáhuvvá, go son olle válddalašvuođaahkái,Troandin Duopmogirkus dan áiggi ja daid seremoniijaiguin maid son ieš mearrida. ”

1908:s sihkui Stuoradiggi ruvdnenparagráfa Vuođđolágas. Ruvdnenseremoniija celkojuvvui leat eahpedemokráhtalaš ja dološáigasaš, ja paragráfa sihkkojuvvi stuora eanetloguin.

Ođđa sivdnádallanárbevierru

Go Gonagas Haakon jámii 1957:s, de ii gávdnon makkárge láhkavuođđu ruvdnemii Nidarosdomenis. Muhto almmatge dat ii mearkkašan dan ahte lei gielddus lágidit doaluid jus ođđa gonagas dan ieš dáhtui.

Gonagas Olav V lei hui áŋgirit diđoštallan historjjá ja son lei garas doallat dehálaš árbevieruid. Son dovddahii ahte son persovnnalaččat hálidii sivdnádallojuvvot Nidarosdomenis, oažžun dihtii Ipmila buressivdnádusa gonagasdoaimmas badjelii. Dasto ráhkadii Gonagas Olav vuođu movt doaimmahit viidáseappot árbevieru mas leat ruohttasat don dološ áigái goas gonagasat dikte iežaseaset máidnojuvvot Øretingetis ja maiddái gonagasaid ruvdnemiidda mat čađahuvvojedje gaskal 1163 ja 1906.

Geassemánu 23. beaivvi 1991 čuovvoleigga Gonagas Harald V ja Dronnet Sonja dien árbevieru.

Historjjálaš duogáš

Dálá gonagassivdnádallamis leat guokte álgovuolgaga: Riikkagonagasaid máidnumat Øretingas 900-logus ja norgga gonagasruvdnemat mat álggahuvvojedje Bergenis 1163:s.

Gonagasmáidnun

Gonagasmáidnun – konungstekja – lea dološ germanalaš árbevierru. Snorre namuha iežas gonagasmuitalusain ahte Gonagas Harald Hårfagre, vuosttaš norgga riikkagonagas, máidnojuvvui Øreting báikkis. Muhto lea eahpesihkar ahte lea go dat duođai nie dáhpáhuvvan, ja sáhttá leat Håkon den gode gii lei vuosttaš gonagas gean riika máinnui jagis 935.

Norgga gonagasváldi lei gaskaáiggis árbbolaš válgagonagasváldi. Nuppiin sániin dadjat lei dat vuođđuduvvon sihke árbemii ja válljemii. Buot gonagasbártniin lei seamma riekti árbet truvnno ja juohkehaš sis sáhtii dan gáibádusa ovddidit diggái. Muhto lei dikki olbmuid duohken mearridit galge go dohkkehit dahje hilgut su. Dikki dohkkeheapmi ja álbmoga válljen, dagai gonagasválddi lobálažžan.

Dasto vuortnui Gonagas váli gos son lohpidii čuovvut riikka lágaid, ja stuoráhearrát geat ledje čoahkkanan vurdno sutnje oskkáldasvuođa. Boanddat ja hirdaolbmát derpe iežaset galbbaide máidnun dihtii ođđa válljejuvvon gonagasa.

Maŋŋá riikkamáidnuma, mátkkoštedje ollu dološ gonagasat iešguđet guovllu fylkadikkiide riikkas, gos máidnun galggai nannejuvvot.Ođđasit áiggi ruvdnen- ja sivdnádallanmátkkit čuvvot ge maid dasto máŋgačuohtejahkásaš árbevieru.

Nidarosdomen

Gaskaáiggis ledje máŋga dehálaš diggebáikki iešguđet sajes riikkas. Gonagasevttohusa sáhtte ge dasto bidjat gonagassan vaikko gos riikkas. Øreting (dahje Øyrating) Nidarosas – otná Troandin – šattai almmatge oalle áigá juo guovddáš diggebáikin gos riikamáidnun čađahuvvui.

Sivvan dása lea muhtun mudduiTrøndelága nanu sajáidat, muhto várra earenoamážit Bassi Olav biras. Bassigonagas, gii lea hávdáduvvon Nidarosdomenii, šattai oassin Øreting máidnumiidda, mat dáhpáhuvve nu ahte relikvieskriidna guddojuvvui diggevistái ja ođđa Gonagas bijai gieđa skriinna ala ja nu vuortnui váli.

1260 Truvdnaárbenláhka nanne ahte gonagasmáidnun galgá dáhpáhuvvat Øretingas, ja nannii dasto 1163 mearrádusa mii ii lean vel šaddan láhkafápmun. Dasto oaččui diggebáiki formálalaš riikkamáidnun stáhtusa olles riikkas. Maŋŋil lea ieš máidnunbáiki sirdojuvvon duopmogirkui.

Dát lei dat historjjálaš árbevierru masa Eidsvoll Riikkačoahkkin hálidii čanastaga dalle go mearridedje 1814 Vuođđoláhkii dan mearárdusa ahte Gonagas galggai ruvdnejuvvot Nidarosdomenis. Dasto leige lunddolaš bidjat ođđa sivdnádallanseremoniija dohko.

Ruvdnen ja vuoiddadallan

Gonagasmáidnun lei máilmmálaš riektevuođđu man ala gonagasfápmu huksejuvvui. 1163 rájes šattai ruvdnen ja vuoiddadallan oassin dien árbevirrui. Ruvdnen lei girkolaš seremoniija mii lei vuođđuduvvon dan jurdagii ahte gonagasváldi lea Ipmila árpmus ásahuvvon. Seremoniija govvida dan ahte monárka vihahuvvo Ipmila bajemus máilmmálaš ovddasteaddjin eatnama alde.

Ruvdnen lea dološ vierru. Eurohpás ledje nuortaromálaš, bysantinskalaš keaisárat geat geavahišgohte dan vuosttaš geardde. Ruvdnen šattai girkolaš seremoniija dalle go risttalašvuohta fievrreduvvui stáhtareligiuvdnan. Vuoiddadallan šattai oassin ruvdnenseremoniijai risttalaš Eurohpás 600-logus. Ovdagovvan lea adnojuvvo boares teastameanta, gos Samuel vuoiddadii Saula Israel gonagassan. Seremoniija álggii ipmilbálvalusain. Ja de galggai monárka vuoiddaduvvot, su vuide vihahuvvon oljuin. Ja dasto čuovui ieš ruvdnendilálašvuohta, gos Gonagassii addojuvvo regáliat mearkan su máilmmálaš fápmui. Ja de loahpas čuvgii bisma buressivdnádusa gonagasa bargguid badjel.

Norgga vuosttaš ruvdnen

Vuosttaš gonagasruvdnen Norggas dáhpáhuvai 1163:s. Dalle ruvdnejuvvui Magnus Erlingsson Bergenis, ja lei earkabisma Eystein gii su ruvdnii, maŋŋá guhkes nákkuid truvnno alde. Magnus lei dušše mánná (5-7 jahkásaš) ja Magnusa árbenriekti truvdnui bođii su eatni, Kristin, bokte gii lei Gonagas Sigurd Jorsalfar nieida. Dát lei dan dološ riekteipmárdusa vuostá, ahte árbi manai áhčis bárdnái. Dan unná gonagasbártnáža fápmovuođđudus lei ge dasto nu hearki ahte son dárbbašii doarjaga girkus sihkkarastit gonagasfámu.

Girku ges bealistis nannii iežas saji go sáhtii doaibmat eavttuid mearrideaddjin gonagasváldái, ja sihkkarastit dehálaš dáhkádusaid, nugo váli vuordnuma ruvdnui, go Gonagas Magnus vuortnui oskkáldasvuođa pávvii.

Gaskaáiggi ruvdnemat

Áibbas unnán Norgga ruvdnemiin gaskaáiggis dáhpáhuvve Nidarosdomenis. Vuosttaš vihtta ruvdnema dáhpáhuvve Bergenis, ja dan maŋŋá ruvdnejuvvui Haakon Magnusson Oslos 1299:s. Go son jámii almmá dievdoárbbolačča haga 1319:s, jođii Norga náitaleami bokte uniuvdnii Ruoŧain ja Dánmárkkuin.

1397 rájes lei Norga, Ruoŧŧa ja Dánmárku uniuvnnas oktasaš gonagasa vuolde, nugohčoduvvon Kalmaruniuvnnas. Gonagasat ruvdnejuvvojedje vurrolaga dán golmma riikkas gitta golmmaoktasaš uniuvnna bieđganeapmái 1523:s. 1400-logus čađahuvvo golbma diein ruvdnemiin Troandimis, muđui lágiduvvui seremoniija áinnas Oslos.

Maŋŋá oktoráđđenfámu ásaheami 1660:s eai dáhpáhuvvan šat eanet ruvdnemat Norggas nu guhká go Norga lei uniuvnnas Dánmárkkuin. Dalle lei oktasaš seremoniija Københámmanis. Oktoráđđenfápmu attii gonagassii visot fámu, son lei duođai "alimus ja bajemus oaivámuš dán eatnama alde". Danin rievdaduvvui ge de seremoniija buhtis vuoiddadanseremoniijan, gos gonagas ieš bijai ruvnna oaivásis.

Carl Johan 1818

Go de fas lágiduvvui ruvdnen Norggas, de dat dáhpáhuvai Troandimis dalle go Gonagas Carl Johan ruvdnejuvvui 1818:s. Dalle lei Norga fas iešmearrideaddji stáhta, ja Gonagas ruvdnejuvvui vuođđolágalaš monárkan, Vuođđolága mearrádusaid vuollásažžan. Seremoniija Carl Johan ruvdnema oktavuođas šattai minsttarin maŋit áiggi ruvdnemiidda gitta maŋŋemus ruvdnema rádjái – dalle go Gonagas Haakon ja Dronnet Maud ruvdnejuvvuiga 1906:s.

22.01.2009

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas
Signingen av Kong Harald og Dronning Sonja fant sted i Nidarosdomen 23 juni 1991. Klippet viser kjernen i seremonien, der biskopen i Nidaros, Finn Wagle singer Kongeparet. Foto: NRK