Hopp til hovedinnhold

Mexico 2009

Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa leigga almmolaš guossástallamis Mexicos njukčamánu 16. – 19. beivviid 2009. Soai leigga njunnošis stuorát sáttagottis mas ledje fárus norgga ealáhus-ja kultureallima ovddasteaddjit.

Guossástallan álggii Mexico Citys, doppe bijai Ruvdnaprinsa Haakon kránssa Niños Heroes našunálamonumentii allaáiggalaš seremoniijas.

Frida Kahlo

Maŋŋá Niños Heroes seremoniija de finai Ruvdnaprinsabárra Frida Kahlo-museas. Málar Kahlo (1907 – 1954) lea olahan máilmmiviidosaš árvvu. Su maleriijain leat garra ivnnit mat govvidit Mexico eamiálbmotkultuvrra ja maiddái eurohpalaš realismma, symbolismma ja surrealismma. Ruvdnaprinsabárra beasai oahpisteaddji mielde geahčadit Coyoacán musea- "alit viesu", mii álgoálggus lei Kahlo ássanbáiki ja dáiddalaš bargobáiki.

Buresboahtinseremoniija Los Pinos

Almmolaš buresboahtinseremoniija lágiduvvui Mexico Presideantta, Los Pinos gárdimis. Doppe vuostáiválddiiga Presideanta Felipe Calderón ja su roavvá Margarita Zavala Ruvdnaprinssa Haakona ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marita unna tempelaččas mii gullá sudno residensii. Ruvdnaprinsabárra ja Presideanta Calderón ja su roavvá Zavala dolle maid čoahkkima maŋŋil.

Norgga govvačájáhus

Paseo de la Reforma lea deháleamos gáhtta Mexico Citys. Doppe rabai Ruvdnaprinsa Haakon govvačájáhusa "Norway – powered by nature". Govat leat juogaduvvon njealji jagiáiggiid mielde ja čájehit movt mii dáppe Norggas eallit luondduin ja luonddus.

Ealáhusat

Mexicos lea ekonomiija lea okta máilmmi 15 buoremusaid gaskkas, ja Mexico lea dehálaš ovttasbargoguoibmi norgga ealáhusasberoštumiide. Nuppi beaivvi sudno guossástallamis Mexicos, rabai Ruvdnaprinsa Haakon seminára mii deattuhii man ollu vejolašvuođat leat viidásit ovttasbargui. Norggas ja Mexicos lea juo ollu ovttasbargu máŋgga suorggis, eandalii petroleumindustriijas. Ruvdnaprinsa deattuhii man dehálaš lea ahte diet doaibma čađahuvvo ceavzilis ja ovddasvástideaddji vuogi mielde, ja ahte norgga teknologiija sáhttá dan dáfus lea veahkkin.

Finai HIV/Aids-klinihkas

Ruvdnaprinseassa Mette-Marit finai HIV-Aids-klinihkas Clinica Condesa. Dat lea almmolaš dearvvašvuođaklinihkka gos lea spesialistačehppodat HIV/Aids dikšumii ja movt dan leavvama eastadit. Dohko čoahkkanit ollu doarjjajoavkkut. Klinihkka dikšu birrasii 6000 pasieantta jahkásaččat, ja lea áidna dikšunbáiki Mexico Citys mii váldá olbmuid dikšui geain ii leat buohcandáhkádus. Clinica Condesas lea sierra prográmma mii čalmmustahttá olmmošvuoigatvuođaid ja HIV-eastadanbargguid olbmuide geat leat gillán seksuálalaš veahkaválddi. Horacio Franco čuojahii dán dilálašvuođas. Son lea okta máilmmi eanemus árvvus adnon njurggonasčuojaheaddji, ja son geavaha iežas beakkánvuođa homofiilaid vuoigatvuođaid ovddideapmái.

Logaldallan duhátjagiulbmiliid birra

Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa manaiga fárrolaga almmolaš universitehtii UNAM – mas lea váldodoaibmanbáiki Mexico Citys. Dán universitehtas leat badjel 300.000 studeantta ja dat doaimmaha stuora oasi Mexico dutkandoaimmain. Dáppe doalai Ruvdnaprinsa Haakon logaldallama dan birra makkár vásáhusat sus leat nugo UNDP-ambassadøra ON duhátjagiulbmiliid ektui. Maŋŋel logaldallama vástidii Ruvdnaprinsa studeanttaid gažaldagaide.

Rabai arkiteaktačájáhusa

Ruvdnaprinseassa rabai ”Kristin Jarmund Architects- Selected works" čájáhusa almmolaččat. Das presenterejuvvo norgga arkitektuvra viidát, leat sihke čájáhusat, logaldallamat ja workshops. Dat lea jurddašuvvon vuođđun guhkit áiggi ovttasbargui gaskal arkitektuvrafakultehtaid UNAM ja NTNU Troanddimis.

Kristin Jarmund lei ieš maid doppe muitaleamen čájáhusa birra ja movt dainna lea bargan.

Norgga filbmavahkku

Ruvdnaprinsa Haakon lea norgga filmma suodjaleaddji, ja son doalai rahpansártni mii álggahii ovttasbarggu gaskal Norgga ja Mexico filbmainstituhtaid. Norgga filmmas ledje ollu ovddasteaddjit mielde Norgga sáttagottis, earet earáid filbmadahkkit Nils Gaup, Bent Hamer, Bård Breien ja Eva Sørhaug. Sis ledje buohkain filmmat mat čájehuvvo Guadalajara filbmafestiválas maŋŋelas dan vahku.

Rabai eamiálbmotseminára

Mexico City antropologalaš musea lea okta máilmmi stuorámusain ja eanemus dovddus. Doppe leat earet eará Mexico stuorámus čájáhusat maya ja azteket álbmogiid birra. Ruvdnaprinseassa Mette-Marit rabai musea eamiálbmotseminára almmolaččat. Ruvdnaprinseassa álggahii rahpansártni sámegillii, ja muitalii sápmelaččaid dili birra Norggas ovdal ja dál. Ruvdnaprinsabára guossástallama oktavuođas ledje maid lágidan Carl Sofus Lumholtz govaid ja jietnabihtáid čájáhussan. Lumholz lei norgalaš mátkkošteaddji, etnográfa ja čálli gii 1890:s mátkkoštii Mexicoi ja ásai doppe eamiálbmogiid luhtte oarjjadavágeahčen riikka.

Golfas

Maŋŋemus beaivvi guossástallamis čađahuvvui Veracruzas, ja doppe lei petroleumdoaibma váldosáhkan. Mexico ja Norga leaba máilmmi logi stuorámus oljobuvttadeddjiid searvvis. Dán suorggis leat ollu vejolašvuođat ovttasbargat, eandalii go lea sáhka oljobohkanteknologiijas čiekŋalis áhpebotniin. Ruvdnaprinsa Haakon finai nugohčoduvvon FPSO skiippas (Floating Production Storage and Offloading vessel) ovttas earet eará oljo- ja energiministariin Terje Riis-Johansen. Skiippa oamasta stáhta fitnodat Pemex, muhto 80 % skiippa biergasiin leat boahtán Norggas, ja ovttadaga jođiha BW Offshore (Bergesen).

Rabai ealáhusseminára

Norgga-Mexico ovttasbargu petroleumsuorggis lei maid guovddážis go Ruvdnaprinseassa Mette-Marit rabai ealáhusseminára Veracruzas. Rahpansártnistis deattuhii Ruvdnaprinseassa makkár vejolašvuođat leat teknologiija suorggis ovttasbargat: ”The petroleum sector is vital in both our economies and a focus area for this visit (…) Mexico is one of the largest producers of oil and gas in the world with huge unexplored potential deepwater resources. At the Norwegian continental shelf the recovery rate has increased from 17 per cent in the early 70’ies, to a recovery rate of 46 per cent today. The Norwegian technological solutions for development of deepwater discoveries will be presented here today.”

Gáffe lei maid dehálaš fádda semináras. Dušše suopmelaččat juhket eanet gáfe olles máilmmis go norgalaččat, ja gáfet leat ge hui dehálaš vuovdingálvu Mexicos.

Kulturguovddáš ja guossástallan hámmánis

Maŋŋel seminára finai Ruvdnaprinseassa IVEC kulturguovddážis. Doppe son beasai oaidnit dánssaid ja báikkálaš dáiddáriid duodječájáhusa. Veracruz lea hámmán gosa bohtet ollu norgga skiippat, ja hámmánhoavda Juan Ignacio Fernández Carbajal čájehii diehtojuohkinguovddáža Ruvdnaprinsessii.

Mátkki loahpahuvvui Mexico Citys

Maŋŋelgaskabeaivvi máhcai Ruvdnaprinsabárra fas Mexico Cityi, ja doppe loahpahuvvui ge Mexico guossástallan almmolaš lunššain ovttas Presideanttain Felipe Calderón ja su roavváin Margarita Zavala.

04.11.2010

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas