Hopp til hovedinnhold

Kielráfi

Dánmárku-Norga lei guhká leamaš olggobealde napoleonsođiid. Muhto Englánda balai ahte Napoleon sáhtii viggat sihkkarastit alccesis dánska-norgga fanasveaga, ja válljii doamihit Napoleon ovddabeallái.

Čakčamánu 1807 fallehii Englánda Københámmana ja doalvvui fanasveaga. Dát falleheapmi lea eanemus dovddus dáinna namahusain ”flåteranet”, ja dat doalvvui Dánmárkku-Norgga soahtái Napoleon beallái.

Borgemánu 1810 válljejuvvui Jean Baptiste Bernadotte, fránskalaš marskálka, ruoŧa ruvnno árbejeaddjin. Son válddii nama Carl Johan, ja šattai oalle fargga mearkkašahtti fápmun ruoŧa olgoritpolitihkas.

Máŋgasat ledje eallán dan oskkus ahte dát fránskalaš marskálka dáiddii doarjut Napoleona. Muhto Ruoŧŧa searvvai dađistaga soahtái baicca brihttalaččaid ja ruoššaid beallái. Carl Johanis lei maiddái su iežas ášši duogábealde dáid daguid: Ruoŧŧa lei vuoittahallan soađis ja ribahan Suoma Ruššii 1809:s, ja dál dáhtui Carl Johan buhtadit dien táhpa. Son dáhtui oažžut Norgga go juo Suoma lei massán, ja de son ii sáhttán dáin riidduin leat seamma bealde go Dánmárku.

Šiehtadus Norgga hárrái

Carl Johan barggai guhká oažžut stuorafámuid dan ipmárdussii ahte jus Dánmárku vuoittahallá soađis, de ferte addit Norgga Ruŧŧii. Son oaččui tsara dan doarjut sierra soahpamušas, ja 1813:s mieđai maiddái Englánda dan doarjut: Englánda ii áigon moktege hehttet dan ahte Norga galggai luvvejuvvot Ruŧŧii. Muhto, celkojuvvo soahpamušas, olles dát ášši galggai čađahuvvot ”nu árbmugasat go fal vejolaš norgga álbmoga lihku ja friddjavuođa ektui”.

Napoleon lei oalle garrasit massán fámu dan hirbmatlaš soahtemátkkis Moskva vuostá 1812:s. Golggotmánus 1813 gillái son fas stuora táhpa Leipzigas. Dánmárku šattai gierdat garra diplomáhtalaš ja militeara deattu dien táhpa maŋŋá. Oktasaš davvisoahteveahka, mii lei Carl Johan kommándo vuolde, lei dánska Slesvigas ja Holsteinas, ja Frederik VI balai daid boahtit vel lagabui. Son miehtá Carl Johana gáibádussii ahte dakkaviđe geassádit eret dánska eatnamis ja dan sadjái fas oažžut ruoŧa Pommern, Rügen ja ovtta milliuvnna riksdálera.

Dánmárkku Gonagas Frederik VI miehtá luvvet Norgga Ruŧŧii Kiel ráfisoahpadallamiin ođđajagimánu 14. beaivvi 1814. Dalá norgga guovllut Islánda, Fearsullot ja Ruonáeana eai leat dán šiehtadusas mielde ja dat bisso dasto dánska eanamin.

Norga biehttala

Báhpiriid alde gal sirdašuvvai Norga dakkaviđe Dánmárkku gonagasa vuollásaš riikkan ja šattai ruoŧa Gonagasa Carl XIII vuollásažžan. Duohtavuođas šattai das dakkár vakuum man sisa lei čohkkejuvvon politihkalaš fápmogeahččaleapmi. Dánska eiseválddiin ii lean šat makkárge fápmu Norggas, muhto ii lean vel ásahuvvon makkárge sadji Ruŧŧii.

Norga biehttalii dohkkeheamis Kielráfi. Dánska gonagas lei cealkán Norgga eret sihke iežas ja su maŋisbohttiid hálddus. Danin oaivvildii Norga ahte dasto lei ge bajemusdási mearrideapmi sirdašuvvan norgga álbmogii, ja de fertii ge leat dan riikka iežas duohken válljet geainnu viidáseappot.

Mossekonvenšuvdna

Carl Johan fallehii Norgga suoidnemánus 1814. Ii son ádjánan guhká vuoitit norgga vuostálastiid badjel. Borgemánu 14. beaivvi vuolláičállojuvvui ráfikonvenšuvdna Mossas, ja go čavčča mielde ledje vuos ráđđádallan, de soabai Norga searvat Ruoŧain uniuvdnii. Muhto daid mánuid mat golle dan rájes Kielsoahpamuš vuolláičállojuvvui ođđajagimánus, dassážii uniuvdna lei duohtandahkkon, lei ollu dáhpáhuvvan. Norga manai uniuvdnii sierra našuvdnan mas lei su iežas vuođđoláhka, ja moadde mánu lei Norggas maid leamaš iežas gonagas – dánska prinsa Christian Frederik.

18.01.2009

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas