Hopp til hovedinnhold

Riikkačoahkkaneapmi Eidsvollas

Cuoŋománu 10. beaivvi 1814 čoahkkanii Riikkačoahkkin Eidsvoll vearkkas. Čoahkkimis ledje 112 válljejuvvon áirasa, geaid regeanta Christian Frederik lei gohččon čoahkkanit. Sin bargun lei ráhkadit ođđa ráđđenvuogi riikii. Norga ii lean šat oassin Dánmárkkus, muhto lei sierra riika mii dárbbašii sierra Vuođđolága.

Iešstivrejupmi dahje uniuvdna

Čoagganeamis bođii ovdan ahte oasseváldit juohkásedje guvtti bellodahkii: Okta oassi čoahkkima áirasiin hálidii bargat iešstivrejumi guvlui ja nubbe oassi hálidii uniuvnna.

Uniuvdnabellodat oaivvildii ahte ii lean vejolaš Norgii doalahit iešstivrejumi nu guhká go stuorafámut eai doarjjo dan. Sii oaivvildedje ahte lei buoret ráđđádallagoahtit oažžut nu buriid eavttuid go vejolaš uniuvnnas Ruoŧain. Greavva Wedel Jarlsberg lei dán suorggi njunuš sárdneolmmái.

Iešstivrejumibellodat doarjjui Christian Frederik oainnu ja oaivvildii ahte Norga ferte iežas vuođu ala čuoččahit sierra našuvdnan. Eanetlohku čoahkkanan áirraslogus doarjjui iešstivrejumibellodaga, mas Christian Falsen ja professora Georg Sverderup leigga njunnošis.

Vuođđoláhka ásahuvvo

Sierra ráđđenhábmenlávdegoddi nammaduvvui cuoŋománu 12. beaivvi. Dan jođiheaddjin šattai Christian Falsen, ja lávdegoddi oaččui bargun hábmegoahtit iešalddis vuođđoláhkaevttohusa. Njeallje beaivvi maŋŋá buktá lávdedoggi ovdan árvalusaid movt lága vuođđoprinsihpat galggaše leat, ja eanas dain dohkkehuvvojit stuora eanetloguin čoahkkimis:

Norga galgá leat friddja, sorjjasmeahttun juogikeahtes riika. Mearrideaddji fápmu galgá leat Gonagasas. Álbmotválljejuvvon našunálčoahkkimis galgá leat láhkaaddi ja juolludeaddji fápmu, ja sorjjasmeahttun duopmostuoluin galgá leat dubmejeaddji fápmu. Riikkas galgá leat oskunfriddjavuohta ja prentenfriddjavuohta.

Ráđđenhábmenlávdegoddi joatká bargguinis njuolggadusaid mielde mat mearriduvvojedje, ja miessemánu 2. beaivvi ovddidit sii gárvvistuvvon árvalusa.

Čuovvovaš beivviid mearriduvvo vuođđoláhka loahpalaččat. Eanas áššiin boahtá čoahkkin bures ovttaide – earret gažaldagas mii guoská gonagasa sadjái, dan áššis bohte bellodagaid goabbatlágan oaivilat albmosii. Uniuvdnabellodat geahččalii hehttet ahte vejolaččat fas sáhttá ásahuvvot Dánmárku-Norga. Bellodat geahččalii evttohit paragráfa mii galggai gieldit Gonagasa vuostáiváldimis amas ruvnno. Christian Frederikas lei dánska ruvdnui árbenriekti, ja dat sáhtii doalvut Norgga ođđa duppalmonárkiai guhkit áiggi vuollái. Muhto dát evttohus hilgojuvvui.

Miessemánu 17. beaivvi 1814 loahpahuvvojedje barggut. Vuođđoláhka dohkkehuvvo. Riikkačoahkkin vállje našuvdnii vuosttaš sierra Gonagasa goasii 500 jahkái. Christian Frederik válljejuvvo ovttajienalaččat.

Miessemánu 17. beaivi lea dan rájes leamaš Norgga našunálbeaivi.

Ođđa uniuvnna guvlui

Ruoŧa Ruvdnaprinsa Carl Johan ii dohkket Norgga sierra iešstivrenriikan. Kielsoahpamuša vuođul lea Dánmárku addán Norgga Ruŧŧii. Suoidnemánu 29. beaivvi 1814 máršerejedje ruoŧa soalddáhat Norgii, ja sii njeide johtilit norgga vuostálastemiid. Borgemánu 14. beaivvi vuolláičállojuvvo Moss- konvenšuvdna, gos Christian Frederik ferte dohkkehit luohpat Norgga Gonagassan.

Ruoŧa Gonagas lohpida dohkkehit Eidsvoll-vuođđolága, daid rievdadusaiguin maidda lea dárbu go galgá leat uniuvnnas Ruoŧain. Skábmamánu 4. beaivvi šaddá Carl II (Carl XIII Ruoŧas) Norgga Gonagassan maŋŋá go Stuoradiggi lea dohkkehan rievdaduvvon vuođđolága.

Uniuvdnaeavttut čohkkejuvvojit nugohčoduvvon Riksaktenii. Dan dohkkehit ruoŧa Riikkabeaivvit ja norgga Stuoradiggi 1815:s.

Eará dilli

Skábmamánu 4. beaivvi rájes 1814:s lei ge dasto Norga ođđa uniuvnna vuollásaš bealli. Dilli lei liikká áibbas eará go lei leamaš álgojagi. Dalle lei Norga oassin Dánmárkkus mas lei oktoráđđenvuohki, ja dál lei fas ođđasis šaddan sierra našuvdnan mas lea su iežas vuođđoláhka. Ja vuođđoláhka lea oalle radikála su áiggis.

Fápmu lea juogaduvvon (juste nuppeládje go oktoráđđejeaddji gonagas stivrra vuolde), gaskal gonagasa, duopmostuoluid ja álbmotválljejuvvon čoahkkima. Gonagasas lea mearrideaddji fápmu ja álbmotválljejuvvon čoahkkin lea láhkaaddi ja juolludeaddji eiseváldi. Measta bealli norgga dievdduin leat ožžon jienastanvuoigatvuođa.

Ruoŧa Gonagas dohkkeha dán vuođđolága.

18.01.2009

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas