Hopp til hovedinnhold

Ruvdnaprinseassa Märtha

Ruvdnaprinseassa Märtha riegádii norgga-ruoŧa prinseassan Stockholmas njukčamánu 28. beaivvi 1901. Son lei Ruoŧa Prinssa Carl ja Dánmárkku Prinseassa Ingeborg nieida. Su olles namma lei Märtha Sofia Lovisa Dagmar Thyra.

Prinseassa lohpádattai vilbeliinnes, dalá Ruvdnaprinssain Olaviin, OL lágidemiid oktavuođas Amsterdamas 1928:s. Sudno ovttastallan váldojuvvui hui bures vuostá, ja váikkuhii dasa ahte hávit mat ledje báhcán uniuvnna loahpaheami geažil, savvugohte. Vaikko vel sudno ovttastallan lei ge gonagassogaid oktiigullevašvuođa bealis hui vuogas, de lei áibbas čielggas juo álggu rájes ahte sudno oktavuohta lei huksejuvvon dovdduide, ja ii ge politihkkii. Soai náitaleigga Vår Frelsers girkus (dál Oslo duopmogirku) njukčamánu 21. beaivvi 1929. Dan beaivvi rájes gitta iežas jápmima rádjái 1954:s lei son Norgga Ruvdnaprinseassa.

Norgga Ruvdnaprinseassa

Ruvdnaprinseassa Märtha lei hui barggánis olmmoš, sus lei rabas ja geasuheaddji luondu, ja šattai ge johtilit buresliikojuvvon ja árvvusadnojuvvon olmmožin Gonagasviesus. Sus ledje ollu ovddastandoaimmat, ja doalai maid ollu sártniid – dan eai dábálaččat dahkan Gonagasviesu nissonolbmot dan áigge.

Ruvdnaprinsabárra ásai Skaugum gárdimis Askeris, maid leigga ožžon headjaskeaŋkan Fritz Wedel Jarlsbergas. Ruvdnaprinseassa Märtha searvvai viššalit plánenbargguide go Skaugum galggai fas huksejuvvot maŋŋá go bulii 1930:s.

Ruvdnaprinsabárra oaččui golbma máná. Prinseassa Ragnhild riegádii 1930:s, Prinseassa Astrid 1932:s ja Gonagas Harald 1937:s. Prinsa lei vuosttaš truvdnoárbbolaš gii lea riegádan Norgga eatnamis 567 jahkái.

Maŋŋá Maud jápmima 1938:s, šattai Ruvdnaprinseassa riikka vuosttašroavvá.

2. máilmmisoahti

Go duiskalaččat fallehedje Norgga cuoŋománu 9.beaivvi 1940, háhppehedje Gonagasbearaš, Ráđđehus ja eanas stuoradiggeáirasat báhtarit Oslos ovdalgo duiska soahteveahka márai gávpogii. Ruvdnaprinseassa Märtha iežas golmmain mánáin manne ráji rastá Ruŧŧii seamma ija. Borgemánu 12. beaivvi vulge sii viidáseappot Amerihká ovttastuvvon stáhtaide, gosa Franklin D. Roosevelt bovdii sin boahtit.

Ruvdnaprinsabárra lei ožžon buori ustitvuođa amerihká presideantabárrii go leigga USA:s guossástallan guhkebuš áiggi 1939 geasi. Ruvdnaprinseassa Märtha barggai váibbakeahttá norgga beroštumiid ovddas, ja su ustitvuohta presideanttain attii sutnje váikkuhanfámu. Son searvvai ollu iešguđetlágan bargosurggiide; lei almmolaš guossástallamiin, doalai sáhkavuoruid ja sártniid, searvvai veahkkesáddagiid ja báhtareddjiid bargguid lágidemiide.

Ruvdnaprinseassa bođii fas Norgii ovttas mánáidisguin ja Gonagas Haakoniin, suoidnemánu 7. beaivvi 1945. Son vuostáiváldojuvvui liekkusvuođain – su ollu barggut soahtejagiid ledje dagahan ahte su ruovttuálbmot liikui sutnje vel eanet.

Jagit maŋŋel soađi

Gonagas Haakona heajos dearvvašvuođa dilli dagahii ahte Ruvdnaprinsabárra válddii badjelasas dađistaga eanet ovddastandoaimmaid. Ruvdnaprinseassa válddii badjelasas eanet doaimmaid, ja doalai ieš ođđajagisártniid 1946:s ja 1950:s.

Muhto ii Ruvdnaprinseassa ge lean áibbas dearvvaš. Lei oalle lossat Ruvdnaprinsii Olavii ja olles bearrašii go Ruvdnaprinseassa Märtha jámii cuoŋománu 5. beaivvi 1954.

Son ii šaddan goassege dronnegin, muhto Oslo bisma, Johannes Smemo, čoahkkáigesii su eallima ná: ”Dronningsetet i våre sinn har hun lenge hatt og skal hun aldri miste.”

Hávdádeapmi

Ruvdnaprinseassa Märtha hávdáduvvui cuoŋománu 21. beaivvi 1954, Gonagaslaš Mausoleumii Akershus šloahtas.

17.01.2009

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas