Hopp til hovedinnhold

Almmolaš guossástallan Canadas

Ruvdnaprinsabárra álggahii mánnodaga iežas Canada guossástallama Ottawas. Njealji beaivvis galget sii guossástallat sihke Toronto ja St. John', ja dasa lassin vel oaibegávpogis. Innovašuvdna ja dálkkádagat leat guovddáš áššit.

08.11.2016

Guossástallan álggii smávvát sotnabeaiveahket, go Ruvdnaprinsabárra lei Canada stáhtaministara Eksellense Justin Trudeau ja Sophie Grégoire Trudeau málesguossis, ja váldoguossástallan álggii mánnodaga. 

Rideau Hall

Rideau Hall lea Canada  generálaguvernevrra, Eksellense David Johnston almmolaš gárdin. Generalguvernøra lea Majestehta Dronnet Elizabetha ovddasteaddji Canadas, ja David Johnston 28. ovddasteaddji. 

Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa  finaiga ge álggos generalguvernøra ja su roavvá Sharon Johnston guossis.  Giettis olggobealde sudno gárdima, beasai Ruvdnaprinsabárra oaidnit áikamuora maid Gonagasbárra gilvvii go leigga stáhtaguossástallamis Canadas 2002:s.  Muorra orui bures ceavzán, ja Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa oaččuiga gilvvaovssiid skeaŋkan.

Ruvdnaprinsa Haakon doalai mátkki vuosttaš sártni bargolunššas dan maŋŋá. Das son namuhii dan manne son norgalaččat ja Canada olbmot dávjá sohpet nu bures oktii - dat dáidá boahtit das go mis lea ollu mii lea oktasaš:  Mii ássat riikkain mat leat guhkkin davvin, gos leat seammalágan dálkkit ja mis lea earenoamáš oktavuohta lundui. Muhto deháleamos lea aŋkke dat ahte mis lea oktasaš árvooaidnu mii lea vuođđuduvvon demokratiijai, olmmošrivttiide ja dasa ahte doahttalit riikkaidgaskasaš lágaid ja rievtti. Lagas oktavuohta boahtá maid das go norgalaččat mátkkoštedje dolin Canadai, ja dál ásset eanet go 400 000 norgga sogalačča Canadas. 

Norggas ja Canadas lea  maid ollu oktasaš mii guoská luondduresurssaide  ja árktalaš guovllu doaimmaide. Mii fertet sihkkarastit nanuguoddi ovdáneami dieid guovlluide, logai Ruvdnaprinsa Haakon. 

Davvioarjemanahaga čađa

Juste Árktalaš guovlu lei ge Ruvdnaprinsabára maŋit guossástallanbáikki fáddán, go manaiga Luondduhistorjjálaš museai, gos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa rabaiga seminára Árktalaš dálkkádatnuppástuvvamiid birra ja davviguovllu ábiid hálddašeami birra. Poláradutkan ja vuđolaš ipmárdus ovdáneami birra, ja máhttu ja vásáhusat mat árktalaš guovllu olbmuin leat, lea dehálaš. 

Soai beasaiga  maid geahččat oasi árktalaš čájáhusas. Okta oassi čájáhusas lea stuora kárta mii gohčoduvvo "Queen's Lantern". Dat jorba kárta čájeha davviguovlluid, ja dasto beasaiga ge Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa vázzit Roald Amundsen luottaid mielde "davvioarjemanahaga čađa". 

Dan maŋŋá finai Ruvdnaprinsa Haakon suodjalusmuseas ja beasai doppe gullat Suodjalusveaga hoavdda generalleutnántta Erik Gustavsons logaldallama "Asserting sovereignty in the Arctic and High North".

Ambassadevrra vuostáiváldimis 

Beaivi loahpahuvvui norgga áigi mielde ihkku, doaluin Historjjálaš museas maid Norgga Canada ambassadevra Anne Kari Ovind lágidii. Doppe lei konsearta, maid pianista ja komponista Ola Gjeilo doalai ovttas guvttiin kanadalaš  čuojaheddjiiguin.

Ruvdnaprinseassa Mette-Marit doalai  sártni vuostáiváldimis.  Son deattuhii dan man dehálaš eamiálbmogiid máhttu ja vásáhusat leat. Roald Amundsen  lei ovdal iežas áiggi go son vieččai oahpu inuihtain ja oahpai ollu mii lei dehálaš su mátkkis. Eamiálbmogiid máhttu lea dehálaš ollu surggiin, earenoamážit eallima ja Eana min eatni dáfus, mii galggašii leat min doaivva boahtteáigái.

 

 

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas