Hopp til hovedinnhold

Historjjálaš báikkis

Odne finai Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa barttas man namma lea Trangen Báhccavuonas. 1940 giđa ásaiga Gonagas Haakon j Ruvdnaprinsa Olav dien dimbbarbarttas, mii lei Norgga stáhtaráđđesála.

05.06.2015

Go sii báhtaredje Oslos cuoŋománu 9. beaivvi 1940, de mátkkoštedje Gonagas Haakon, Ruvdnaprinsa Olav ja Ráđđehus davás. Miessemánu 1. beaivvi jovde sii Romsii, muhto hehtten dihtii Romssa šaddamis duiska bombagirdiide moallan – nugo Elverum ja Molde gávpogat ledje šaddan – de ásahii Gonagas Haakon «Trangenbartta» alcces váldodoaibmabáikin. Miessemánu 2.beaivvi rájes 1940 gitta geassemánu 7.beaivái 1940 stivrejuvvui friddja Norga doavttir Dybwad Holmboes dimbbarbarttas Sis-Romssas.

Dieppe ledje stáhtaráđđečoahkkimat miessemánu 8.beaivvi ja miessemánu 18.beaivvi, ja dasa lassin ledje vel ollu eará čoahkkimat ja guhkes digaštallamat. NRK bođii dohko ja báddii Gonagasa sártni mii galggai friddja radiosáddenrusttegiiguin sáddejuvvon miessemánu 17. beaivvi.

Lulli-Norgga leat massán, logai Gonagas:

Muhto Davvi-Norgga mii gal ain sáhttit gohčodit iežamet eanamin. Dát oassi riikkas, mii ovdalaš áiggiid ii soaitte árvvus adnojuvvon dan mielde maid lea ánssášan, čájeha dáid beivviid ahte sáhttá doaimmalaččat ja árvvuin ovddastit friddja iešmearrideaddji Norgga. Ja mu sávaldat lea ahte mii dáppe sáhttit, ovttas lihtolaččaid vehkiin, organiseret iežamet suodjalusa ođđasis ja dakko bokte vuoitit fas friddjavuođa olles Norgga álbmogii.

(Sártni sáhttá dás gullat - jietnafiilan – go čuovvu njuola duos olgešbealde.)

Narviika soahti

Narviikkas soađai Norgga 6.divišuvdna, maid generála Carl Gustav Fleischer jođihii. Sii ožžo doarjaga Stuorabrittanias, Frankriikkas ja Polenis. Miessemánu 28. beaivvi nagodedje sii časkit vašálaččaid olggos Narviikkas, ja dalle sii dagahedje ge Nazi-Duiskka vuosttaš stuora táhpa vuollái.

Muhto Frankriikkas ja Dunkerque báikkis lei váttis ja garra dilli. Dan dihte mearridedje lihtolaččat geassádit eret Norggas ja baicca sirdit iežaset soahteveagaid dohko. Lihtolaččaid soahteveagaid eretgeassin dieđihuvvui geassemánu 2.beaivvi Gonagas Haakonii.

"Die lei čáhppadeamos beaivi maid lean vásihan, ain velá čáhppadeabbo go cuoŋománu 9. beaivi", čálii Gonagas iežas beaivegirjái seamma eahkeda.

Lihtolaččaid veahki haga, go eai ožžon šat soalddáhiid eai ge soahterusttegiid veahkkin, de šattai Norgii áibbas veadjemeahttun joatkit militeara soađi Norgga eatnama alde.

Vuolgga

Iđđes geassemánu 7. beaivvi guđiiga Gonagas Haakon ja Ruvdnaprinsa Olav Trangena. Soai mátkkošteigga Romsii, gosa stáhtaráđđehus lei gohččojuvvon maŋemus čoahkkimii Norgga eatnama alde diehtemeahttun guhkes áiggis. Gonagas Haakon lei dahkan dan lossa mearrádusa ahte guođit Norgga ovttas Ráđđehusain ja joatkit soahtama eksiiladilis Englánddas.

Ihttin fitná Ruvdnaprinsa Romssas ja bismagárdimis gos diet maŋemus stáhtaráđđečoahkkin lei dalle.

 

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas