Friddjanbeassama ávvudeapmi

Majestehta Gonagas lei mielde Suodjalusa veteránabeaivvi ja Friddjanbeassama ávvudeamis Akershus latnis. Allaáiggálaš seremoniijas bijai Gonagas liđiid Našunálamonumeantta lusa, ja son čuovui dan maŋŋá maid Norgga alimus gudnimearkka, Soahteruossa, čájáhusa rahpama .

Muhto álggos doalai Majestehta sártni.

Ollugat vurdet ain sin miessemánu 8.beaivvi

- Ráfi ii leat mihkke diehttelas áššiid. Dat ii leat nu odne, ii ge lean nu 70 jagi dás ovdal ge, logai Gonagas Harald. Son gesii ovdan sin geat dál rahčet iežaset friddjavuođa ovddas ja oaguhuvvojit báhtarussii.

- Maiddái dál šaddet vigihis olbmot miehtá máilmmi vásihit soađi ja soahpatmeahttunvuođaid. Juohke beaivvi massá soames iežas friddjavuođa, ja juohke beaivvi massá soames muhtuma iežas ráhkkásiin. (...)
Eatnat riikkat ja álbmogat vurdet ain sin miessemánu 8.beaivvi. Maiddái dál sohtet olbmot friddjavuođa ja demokratiija ovddas. Ja sođiid ja soahpatmeahttunvuođaid čuovvumuš lea ahte sii fertejit báhtarit, ja guođđit iežaset ráhkkásiid. Báhtareaddji ii guotte dušše iežas persovnnalaš háviid, son guoddá maiddái olles iežas álbmoga doaivaga, doaivvu ahte šattašii ođđa álgu.

Gonagas Harald namuhii dan go 772 Norgga juvddálačča dolvojuvvo bákkus ja son muittuhii maid juvddálaš báhtareddjiid historjjá, ja bivddii váruhit dan vaši ja áitagiid vuostá maid sihke juvddálaččat ja eará unnitloguálbmogat šaddet ain odne ge vásihit.

- Vašši ja ovdagáttut dahket min unnibun. Olmmošlašvuohta stuorruda min buohkaid.

Majestehta loahpahii sártnistis dáinna lohpádusain:

- Buohkaide geat sohte dien vihtta guhkes jagi. Buot veteránaide – boarrásiidda ja nuoraide. Buohkaide geat rahčet soađi ja vuoigatmeahttun dili vuostá – ja ráfi ja friddjavuođa ovddas, demokratiija ja olmmošvuoigatvuođaid ovddas:

Seammaláhkái go eat goassege galgga vajálduhttit cuoŋománu 9. beaivvi, de galgat maid álo muitit miessemánu 8.beaivvi.

Gudnijahtii soahteborjjasteddjiid

Prinseassa Astrid, Ferner roavvá, lei friddjandahkanbeaivvi ávvudeamis Soahteborjjasteddjiid monumeantta luhtet Oslos. Monumeanta lea ceggejuvvon gudnin gávpefatnasiid borjjasteddjiide ja Mariinna mearraolbmáide gudnin, daid suodjalanbargguid ovddas maid sii čađahedje soahtejagiid 1939 ja 1945 – máŋggas oaivvildit sin barggut ledje dat buot deháleamos veahkki maid Norga barggai nuppi máilmmisoađis. Buot soahtejagiid fievrrededje Norgga fatnasat ja mearraolbmát sihke vearjjuid ja boaldámuša, borramušagálvvuid ja eará dárbbašlaš dávviriid lihtolaččaide - badjel Atlantarábi ja maiddái Murmánskii.

Hitlera Duiska bijai ollu fámuid dasa ahte geahččalit dien johtolaga bissehit, čuđiid mielde čáhcevuolefatnasiid, bombagirdiid, miinnaid ja soahtefatnasiid. Eai dien doaimmas lean fárus dušše Norgga fatnasat. Birrasii 60.000 mearraolbmá lihtolaččaid soahteveagain masse heakkaset.

Ruvdnaprinsa lei Bergenis

Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa lei ávvudoaluin Bergenis odne. Maiddá doppe gudnijahtte soahteborjjasteddjiid. Ruvdnaprinsa ja Ealáhusministtar bijaiga lieđđekránssa Nordstjernen soahteborjjasteddjiid monumeantta lusa.

Ruvdnaprinsa deaivvadii maid soahteveteránaiguin DS Hestmanden skiippas. Hestmanden lea leamaš mielde sihke 1. ja 2. máilmmisoađis, ii ge leat billašuvvan. Dál lea dat museaskiipa ja soahtemuitomearka.

Bergenhus Latnis bávkaledje 21 skuohta go Ruvdnaprinsa Haakon bođii dohko. Gonagaslaš Allavuohta, ladnekommandánta ja eará militeara hearrát dearvvahedje saluhta.