Hopp til hovedinnhold

Stáhtaguossástallan Australias

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet álggaheigga odne Norgga vuosttaš stáhtaguossástallama Australias. Guossástallan galgá čađahuvvot Canberras ja Sydneyas, ja loahpahuvvot bearjadaga Perth gávpogis.

23.02.2015

Gonagasa ja Dronnega láidesteaddjin mátkkis lea olgoriikkaministtar Børge Brende ja olju- ja energiijaministtar Tord Lien. Dasa lassin čuovvu stuora delegašuvdna guossástallama, mas leat fárus Norgga hálddahusa ja ealáhusaid ovddasteaddjit.

Gonagasbárra ollii ikte eahkes oaivegávpogii Canberrai, gos beasaiga muosáhit váimmolaš buresboahtima norgalaččain geat dien gávpogis ásset. «Kor i» lávlunjoavku lávllui Grieg Våren lávlaga Gonagassii ja Dronnegii. Vuosttaš eahkeda lei Gonagasbárra ambassadevrra Unni Kløvstad málesguossis.

Australian War Memorial

Gonagasbára vuosttaš almmolaš guossástallan álggii Australia soahtemuitomearkka – Australian War Memorial guovddážis. Dat guovddáš lea sihke Australia soađisgahččan soalddáhiid muitomearka, ja maiddái musea ja vuorká gosa Australia soahtehistorjá lea čohkkejuvvon. Lei čáppa ja árvvolaš seremoniija doppe eske iđđes, ja lei maid lieđđekránssa bidjan.

Dán jagi lea 100 jagi Gallipoli báikki soađi rájes, gos Australia massii 8 700 soalddáha. Oktiibuot gahčče 61 522 Australia soalddáha 1.máilmmisoađis. Maiddái 2.máilmmisoađis soađai Australia lihtolaččaid bealde, ja daid soalddáhiid hálidii Gonagasbárra earenoamážit gudnijahttit odne.

Warrent Officer George Gregory Allman

Warrent Officer Allman lei telegrafista ja báhčči Australia áibmosuodjalusas 2.máilmmisoađis. Son lei mielde Royal Air Force, RAF, 196. skvadrovnnas ja nu son lei ge soahtamin sihke Normandies ja Arnhemis. Njukčamánu 31. beaivvi 1945 gohččojuvvui Allman ja olles su soahteveahka girdit Norgii ja luoitit gálvvuid norgalaš vuostálastiide. Muhto vašálaš fuomášii sin girdi – fallehii dan – ja bávkalii vulos. Eai leat goassege gávdnan báikki gosa diet girdi gahčai.

Wall of remembrance seainnis leat daid soalddáhiid namat geaid Australia lea massán soađis. Eske bijaiga Gonagas ja Dronnet goabbatge valmue George Gregory Allman nama lusa.

Buresboahtinseremoniija

Almmolaš buresboahtinseremoniija lei Government House olggobealde Canberras. Doppe sávai Australia generálaguvernøra, H.E. Peter John Cosgrove ja Lady Cosgrove buresboahtima Gonagasbárrii. Čuojahedje našunálalávlagiid, ja de Gonagas Harald inspiserii gudnivávttaid.

Maŋŋil seremoniija ledje Gonagasbárra, Generálaguvernøra ja Lady Gosgrove čoahkkimis, ja dan maŋŋil lei almmolaš lunša gudnin Gonagassii ja Dronnegii. Sártnistis maŋŋil lunšša deattuhii Gonagas Harald Norgga ja Australia lagas čanastagaid, ja sávai vel lagat ovttasbarggu dutkamis ja ealáhusaid gaskka. Muhto ovddemustá gudnijahtii Gonagas aborigiinnalaš Ngnunnawal-álbmoga mii lea leamaš Canberra-guovllus juo badjel 21 000 jagi:

I would like to start by acknowledging the traditional owners of the land on which we meet — the Ngnunnawal people — and paying my respects to their Elders past and present.

Kengurumátki

Maŋŋil lunšša lei vejolašvuohta fitnat oanehaš kengurusafaris párkkas mii lea Government House birra. Generálaguvernøra ja Lady Gosgrove válddiiga Gonagas Haralda ja Dronnet Sonja fárrui golfbuggyi, vai beassaba oaidnit oasi Australia earenoamáš elliin.

Čoahkkimat ja seminárat

Veaigin lágiduvvojedje čoahkkimat main ledje fárus iešguđet oasit Norgga ja Australia delegašuvnnain. Gonagas ja Dronnet deaivvadeigga sihke stáhtaministariin Tony Abbott ja opposišuvnna jođiheddjiin Bill Shorten, ovdal go Gonagas doalai loahppasáhkavuoru Norgga-Australia suodjalusindustriijasemináras.

Australia lea hui dehálaš beallelaš suodjalusovttasbarggus, sihke NATO bealis oppalaččat ja earenoamážit Norgga dáfus. Norga ovttasbarggai Australia soalddátveagaiguin Afghanistanas, ja Australia ja Norga leaba goappešagat mielde F-35 soahtegirdiprográmmas.

Through our shared experiences, Australia and Norway have developed close defence cooperation, which includes defence technology, logai Gonagas semináraoassdeváldiide. The Norwegian defence industry has expanded its international activities in recent years and Australia has become its second most important market. The high-tech defence industry uses cutting-edge science, which is also essential for many civilian purposes.

Norgga fitnodagat leat dehálaš soahtesystemaid ja simulatuvrraid lágideaddjit Australia Hobart-destroyeriidda ja maiddái áibmobearráigeahččansystemii AWACS, ja dán stáhtaguossástallama ealáhusdelegašuvnnas leat ge fárus ollugat geat ovddastit suodjalusindustriija.

 

Eahkes, báikkálaš áiggi mielde, lei Gonagasbárra stáhtaministara guossin almmolaš mállásiin Parliament House, ovdal go vulggiiga mátkkoštit viidáseappot Sydney gávpogii, goas stáhtaguossástallan galgá leat lagamus beivviid.

 

Fáktadieđut

Fáktadieđut Australia birra

Oaivegávpot: Canberra
Stuorámus gávpogat: Sydney, Melbourne, Brisbane ja Perth

Viidodat:7 692 024 km² (Norga: 385 186 km²)
Olmmošlohku 2013: sullii 23 miljovnna
Almmolaš giella: Australia eŋgelasgiella

Stivren: Australia lea føderála stáhta mas leat 6 ovttastuvvon stáhta ja 2 territoria. Dat lea konstitušonála monarkiija mas lea parlamentáralaš stivrenvuohki, mii vuođđuduvvui 1901:s.
Stáhtaoaivámuš 2015: Dronnet Elizabeth II, gean ovddasteaddji lea Generálaguvernøra Peter John Cosgrove.

Norgga ja Australia gaskavuohta lea hui buorre, dan guovtti riikkas lea lagas ovttasbargu earet eará Ovttastahttojuvvon Našuvnnain (ON) ja Antárktis-traktáhtahoiddus.

Gávppašeapmi Australian lassána čađat, eanas lea Norgga gálvovuovdin. Leat birrasii 2000 Norgga studeantta Australias, ja árvvoštallojuvvo ahte birrasii 10 000 norgalačča ásset Australias.

Gáldu: Olgoriikkadepartemeanta (OD)

 

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas