Hopp til hovedinnhold

Luovosinbeassan 1905

Norgga-ruoŧa uniuvdna lei álgoálggus uniuvdna mas ledje mielde guokte sierranas stáhta, main goappásge lei su iežas parlameanta ja vuođđoláhka. Muhto riikkain lei oktasaš gonagas ja oktasaš olgoritpolitihkka. Buot olgoritgažaldagat hálddašuvvojedje Stockholmmas.

Dat ahte Norggas alddis ii lean konsuláhtadoaibma ja dan vuolde sierra olgoritstašuvnnat, čájehii čielgasit Norgga vuolit dási uniuvnnas. Dát lei šaddan norgga gižžoáššin earenoamážit Gurutbellodahkii. Stuoradiggi lei badjel logi jagi juo mearridan ásahit sierra norgga konsuláhtadoaimma, muhto Gonagas Oscar lei biehttalan dohkkeheamis dan mearrádusa.

Gulolašvuođariika čuoggát

1902 buollái fas ođđasis norgga konsuláhtadoaimma gažaldat, ja maŋit jagi čavčča jotke fas šiehtadallamiiguin. Vuolggabáiki orui leamen buorre, muhto 1904:s bisánii ášši fas oalát. Ruoŧa Ráđđehus buvttii gáibádusaid maid Norga ii sáhttán dohkkehit – dat nugohčoduvvon "gulolašvuođariika čuoggát".

Gáibádusat sisttisdolle earet eará dan ahte Ruoŧas galggai leat mearrideaddji dadjamuš áššiin main eai boahtán ovttaide ja ahte ruoŧa olgoritministtar galggai sáhttit lihccut norgga diplomáhtaid. Norgii lei dohkkemeahttun ášši dat ahte Ruoŧŧa galggai sáhttit bidjat norgga ámmátolbmo barggus eret.

Norgga Ráđđehus gáibidii ahte " gulolašvuođariika čuoggát " maid alde lei nu ollu riidu, galge hilgojuvvot, muhto dan eai sáhttán ruoŧŧelaččat dohkkehit.

Biehttalii dohkkeheamis

Njukčamánu 11. beaivvi 1905 vuođđudii Christian Michelsen ráđđehusa. Álginjulggaštusas boahtá ovdan ahte ođđa Ráđđehus áigu čađahit "Norgga vuođđolágalaš rievtti ahte ásahit sierra konsuláhtadoaimma ja čuoččuhit Norgga suverenitehta friddja, iešráđđejeaddji riikan". Diet dadjanvuohki ii gal iešalddis mearkkašan uniuvnna bieđganeami, muhto eanebut ja eanebut eai oaidnán šat eará vejolašvuođa go dan ahte loahpahit uniuvnna Ruoŧain.

Miessemánu loahpageahčen dohkkehii sihke Odeldiggi ja Lágadiggi konsuláhtalága. Go Gonagas Oscar celkkii ahte son ii dohkket dan lága, de buvttii Ráđđehus iežas eretcealkinohcamuša. Gonagas Oscar ii áigon álggos dohkkehit Ráđđehusa eretcealkima, muhto su bárdni, Ruvdnaprinsa Gustaf bivddii áhčis dohkkehit dan. Protokollalasáhussan čálii Gonagas: "Go munnje lea áibbas čielggas dat ášši, ahte dál ii sáhte vuođđuduvvot makkárge eará Ráđđehusa, ja danin in dohkket stáhtaráđiid eretcealkinohcamušaid".

Geassemánu 7. beaivvi mearrádus

Gonagasa protokollalasáhus dagahii ahte Stuoradiggi dagai mearrádusa geassemánu 7. beaivvi mas celkojuvvui ahte uniuvdna Ruoŧain lea loahpahuvvon. Mearrádusas daddjo:

"Go buot Stáhtaráđi lahtut leat cealkán eret iežaset ámmáhiid, ja go Majestehta Gonagas lea cealkán ahte son ii nákce min eatnamii gávdnat ođđa ráđđehusa, ja go gonagasa vuođđolágalaš fápmu dasto ii leat šat fámus, de gohčču Stuoradiggi dálá Stáhtaráđi eretmannan lahtuid gaskaboddosaččat doaibmat norgga Ráđđehussan, Gonagassii addojuvvon ráđđenfámuin, nugo dat fápmu lea addojuvvon vuođđolágas ja guoskivaš lágain – daid rievdadusaiguin maidda lea dárbu, ja ahte ovttastupmi Ruoŧain ovtta gonagasa vuolde dasto lea loahpahuvvon, ja dan ášši čuovvu dat ahte gonagasa doaibma norgga gonagassan maiddái lea loahpahuvvon".

Álbmotjienasteapmi

Ruoŧŧa gal ii dakkaviđe dohkkehan norgga mearrádusa, ja gáibidii ahte muhtun eavttut galge devdojuvvot ovdalgo dohkkehedje dan ahte uniuvdna lei loahpahuvvon. Earet eará mearriduvvui ahte galggai čađahuvvot álbmotjienasteapmi, oaidnin dihtii lei go norgga álbmot seamma oaivilis go Stuoradiggi dán áššis.

Borgemánu 13. beaivvi 1905 manne olbmot jienastanbáikkiide. 368 208 jienastedje juo uniuvdnaloahpaheapmái, ja 184 jienastedje vuostá. Dušše dievdoolbmuin lei jienastanvuoigatvuohta, muhto 244 765 nissonolbmo ledje čállán namaset listui mas dorjo uniuvdnaloahpaheami.

Karlstad šiehtadallamat

Borgemánu 31. beaivvi 1905 álggahedje šiehtadallamiid mat guske dasa movt Norga formálalaččat galggai luovvanit uniuvnnas. Dilli lei hui gealdagasas, ja goappešat bealde mobiliseredje militearafámu. Soalddáhat ledje ráji alde ja olbmot balle sakka ahte soahti galggai buollát. Muhto šiehtadallamiin bođii ráfálaš čoavddus čakčamánu 23. beaivvi. Golggotmánu 26. beaivvi dohkkehii Oscar II Norgga formálalaččat sierra stáhtan, olggobealde uniuvnna. Son celkkii eret norgga truvnnos, ja biehttalii seammás fállat norgga truvnno muhtun Bernadotte-prinsii. Dasto nogai Norgga ja Ruoŧa uniuvdna almma soahtama haga.

18.01.2009

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas