Hopp til hovedinnhold

Gonagas Haakon VII (1872-1957)

Gonagas Haakon riegádii borgemánu 3. beaivvi 1872 Charlottenlund Šloahtas olggobealde Københámmana. Son lei Dánmárkku Gonagas Frederik VIII ja Dronnet Louise nubbin boarraseamos bárdni.

Su gásttanamma lei Christian Frederik Carl Georg Valdemar Axel ja son lei Dánmárkku Prinsa. Beaivválaččat geavahii son Carl nama. Son válljii alccesis válgasániid "Alt for Norge".

Oahppu

Prinsa Carl oaččui priváhta oahpu Šloahtas ovttas boarrasiid vieljainis, gii maŋŋil šattai Dánmárkku Gonagas Christian X. 1886:s álggii son mearrasuodjalusa offiseraohppui, ja goarkŋui cehkiid mielde seammaládje go earát su luohkás. Son čađahii ja gearggai mearrasoahteskuvllain 1893:s ja nammaduvvui sekondløytnantan ja maŋŋil premierløytnantan dánska mearrasuodjalusas.

Náitaleapmi

Prinsa Carl náitalii brihttalaš oambeliinnes, Prinseassa Maudiin (1869-1938), 1896:s. Son lei Stuorabrittánia Gonagas Edward VII ja Dronnet Alexandra nieida. Bárra oaččui bártni Alexandera, gii riegádii Appleton Housas Norfolkas suoidnemánu 2. beaivvi 1903.

Norgga gonagas

Geassemánu 7. beaivvi 1905 mearridii Stuoradiggi loahpahit uniuvnna Ruoŧain, ja Gonagas Oscar II fertii luohpat norgga gonagassan. Son biehttalii vuostáiváldimis soabadanfálaldaga ahte diktit ruoŧa prinssa váldit badjelasas norgga truvnno.

Danin válddii Stuoradiggi oktavuođa dánska Prinsa Carlain. Lassin dasa ahte sus ledje buorit olmmošlaš attáldagat, de deattuhuvvui ahte son lea skandinavia olmmoš gii ipmirdii dárogiela ja dáru kultuvrra. Sus ledje Prinseassa Maud bokte lagas čanastagat Stuorabrittániai ja brihttalaš gonagasvissui, ja truvdnoárbbolaš lei sus maid, namalassii sudno guovttejahkásaš bárdni Alexander.

Norggas digaštalle galggai go ođđa stáhta stivrenmálle leat gonagasváldi vai republihkka. Prinsa Carl gáibidii ahte diet gažaldat galggai biddjojuvvon álbmotjienasteapmái. Son dáhtui sihkkaris dieđu das ahte dáhtui go álbmoga eanetlohku ahte Norggas ain galggai leat gonagasváldi.

Stuora eanetlohku jienastii juo monárkiijai, ja skábmamánu 18. beaivvi válljii Stuoradiggi Prinssa Carl gonagassan. Stuoradiggepresideanta sáddii sutnje telegrámma mas fálai sutnje Norgga truvnno.

Prinsa válddii vuostá válljema, ja skábmamánu 25. beaivvi 1905 duolmmastii ođđa norgga gonagasbárra Norgga eatnamii Vippetangen Kristianias (Oslos). Son válddii Haakon nama, ja attii bárdnásis Olav nama, dat ledje namat mat čatne ođđa gonagasviesu norgga gaskaáiggi gonagasaide. Geassemánu 22. beaivvi 1906 ruvdnejuvvuiga Gonagas Haakon ja Dronnet Maud Nidarosdomenis Troandimis.

Vuosttaš jagit

Vuosttaš jagiid geavahii Gonagasbárra dasa ahte oahpásnuvvat iežaska ođđa váhnemeatnamiin. Go vulggiiga ruvdnenmátkái Nidarosdomenii, de mátkkošteigga Gonagas Haakon ja Dronnet Maud togain, heasttain ja vovnnain ja skiippain, ja bisáneigga máŋgga geardde mátkki vuolde. Maŋit jagi čađaheigga nuppi oasi ruvdnenmátkkis, ja de soai mátkkošteigga miehtá Davvi-Norgga.

Gonagas Haakon barggai áŋgirit dan badjelii ahte ipmirdišgoahtit norgga dilálašvuođaid, sihke politihkalaččat ja kultuvrralaččat. Fridtjof Nansen bokte oahpásnuvaiga Gonagas ja Dronnet norgga álbmotfálastallamii: Čuoigamii. Juo 1906:s lei Gonagas geahččamen čuoigamiid Holmenkollenis. Dat šattai ge árbevierrun maid sihke Gonagas Olav ja Gonagas Harald leaba čuovvolan maŋit áiggiid.

Gonagas Haakon ásahii maid eará álbmorráhkis árbevieru: Dan ahte Gonagasbearaš seavvá mánnáráidduide šloahttabalkoŋgas Oslos miessemánu 17. beaivvi.

Go bálddastahttá eará gonagasviesuiguin, de lei Norgga gonagasviesus hálbbit doaibmanláhki. Hoavas eai lean nu ollu bargit ja eai diktán goluid lassánit. Go easkaládje lei leamaš digaštallan monárkiija ja republihka birra, de eai hálidan ođđa gonagasviesu ásahit beare divrrasin. Muhto dat lei ge maid norgga árbevierru ja čájehii maiddái dan duohta dili ahte Norga lei geafes riika.

Vuođđolágalaš monárka

Gonagas Haakon lei vurdnon oskkaldasvuođa norgga ráđđenvuohkái ja son deattuhii dan ahte son áiggui leat vuođđolágalaš monárka. Politihkalaš fápmu galggai leat álbmogis válljejuvvon olbmuin. Muhto Gonagas dáhtui almmatge čađat oažžut dárkilis dieđuid ráđđehusas. Son sáhtii gal dihto áššiin maid ákkastallat iežas oainnu bealis, muhto son doahttalii álo stáhtaráđi eanetlogu oainnu, ja lei álo oskkáldas politihkalaš mearrádusaide ja lei hui dárkil dainna ahte ii galgan goassege geavahuvvot doarjjan muhtun dihto politihkalaš bellodahkii.

1928:s čuovvolii Gonagas Haakon vuođđolágalaš bargonjuolggadusaid juo dievaslaččat, go nammadii vuosttaš bargiidbellodatráđđehusa Norggas. Bargiidbellodat lei šaddan Stuoradikki stuorámus bellodat maŋŋel válljema. Bargiidbellodat lei ain revolušoneara bellodat, ja heaiti stáhtaministtar rávvii Gonagasa nammadit Boanddaidbellodagas ráđđehusa. Muhto Gonagas Haakon doalahii parlamentáralaš prinsihpaid ja bivddii Christopher Hornsruda vuođđudit ođđa ráđđehusa. Gonagasa mearrádussii lei stuora vuosteháhku boargáriid bealis, muhto Gonagas Haakon doalahii iežas oaivila daid dovddus sániiguin:”Mun lean maiddái kommunisttaid gonagas”.

Gonagasas lei dakkár duogáš mii dagai ahte sus lei stuora beroštupmi olgoritpolitihkkii ja militearagažaldagaide. Ja go sus ledje oktavuođat alladási olbmuide – ii unnimustá Stuorabrittánias – de šattai ge son hui dehálaš doarjjan Ráđđehussii ollu gažaldagain. Ii unnimustá dat ahte nagodit doalahit Norgga neutralan 1. máilmmisoađis.

Gonagas Haakona áŋgiruššan oahpásnuvvat norgga dilálašvuođaide, su persovnnalaš attáldagat ja láhtten ja dat ahte son nu sakka doahttalit demokráhtalaš bargovugiid, lei stuora ávkin dasa ahte nannet gonagasválddi Norggas. Gonagasviesu dilli nannejuvvui vel eanet 2. máilmmisoađi soahtejagiid.

2. máilmmisoahti

Duiska soalddátveagat fallehedje Norgga cuoŋománu 9. beaivvi 1940. Duiska okkupašuvdnafápmu geahččalii iežas háldui sihkkarastit Gonagasa ja Ráđđehusa, ja dan láhkái bágget Norgga vuollánit, muhto sihke Gonagasbearáš, Ráđđehus ja eanas stuoradiggeáirasat háhppehedje báhtarit ovdalgo duiskalaččat bohte Osloi.

Elverumas attii Stuoradiggi fápmudusa Gonagassii ja Ráđđehussii stivret riikka nu guhká go soahti bisttii. Gonagas biehttalii duiskalaččaid gáibádussii ahte nammadit ráđđehusa mas našunálsosialista Vidkun Quisling galggai leat stáhtaministtar. Son deattuhii ahte son ii sáhte rievdadit Ráđđehusa oainnu dien áššis, muhto bealistis áiggui son gonagasfámus luohpat jus Ráđđehus oaivvildii miehtat duiskalaččaid gáibádussii. Maŋŋá Gonagasa biehttaleami, bombegohte duiskalaččat garrasit Nybergsundda, gos Gonagas lei, muhto sihke Ruvdnaprinsa ja son ieš beasaiga sihkarvuhtii.

Geassemánu 7. beaivvi 1940 guđii Gonagas, Ruvdnaprinsa ja ráđđehus riikka. Sii mátkkoštedje Tromssas Englándii. Londonis vuođđuduvvui eksilráđđehus mii galggai jođihit soahtevuostálastima viidáseappot. Dan rájes lei Gonagas Haakon njunuš symbolan norgga álbmoga dáhttui soahtat friddja ja iešstivrejeaddji Norgga ovddas. Gonagasa radiosártnit Londonis šadde čuovgan sevdnjes dilis.

Ođđasithuksen

Gonagas ja olles Gonagasbearaš ožžo liegga vuostáiváldima go bohte fas Norgii maŋŋá soađis luovosinbeassama, geassemánu 7. beaivvi 1945. Go Gonagas Haakon lei boahtán ruoktot fas, de son mátkkoštii miehtá riikka geahččan dihtii soahtebillistemiid ja oažžut dieđuid ođđasishuksemiid birra. Vuosttaš oassi dán birramátkkošteamis čađahuvvui čakčageasi 1945, ja nubbe oassi čađahuvvui maŋit geasi.

Gonagas Haakona 75-jagi ovdal álggahuvvui stuora ruhtačoaggindoaibma. Skeaŋka mii ostojuvvui, lei Gonagasskiipa. Brihttalaš motoryachta "Philante" ostojuvvui, ja iežas 75 jagi beaivvi 1947:s oaččui Gonagas Haakon modealla dan skiippas mii galggai leat gárvvis maŋit geassái. Gonagas liikui hui bures dán álbmotskeŋkii. Jagiid mielde mátkkoštii son ollu skiippain man namma šattai K/S Norge. Gonagas Haakona maŋemus mearramátki Gonagaskiippain lei 1955 geasi, go son finadii Nordmøres ja Romsdalas.

Hávdádeapmi

Gonagas Haakon VII jámii čakčamánu 21. beaivvi 1957 Šloahtas Oslos. Son hávdáduvvui Gonagaslaš mausoleumii Akershus šloahtas Oslos. Stuora olmmošjoavku čuovui hávdádeami.

13.06.2013

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas