Hopp til hovedinnhold

Nobel ráfibálkkašupmi 2018

Allaáiggálaš ráfibálkkašumi juohkin lei Oslo ráđđeviesus odne. Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra ledje maid mielde dilálašvuođas gos vuoitiguovttos Denis Mukwege ja Nadia Murad vuostáiválddiiga Nobel ráfibálkkašumi.

10.12.2018

Golggotmánus almmuhii Norgga Nobellávdegoddi ahte 2018 Nobel bálkkašumi galgaba oažžut Kongo doavttir Denis Mukwege ja Iraka Nadia Murad. Soai oažžuba bálkkašumi danin go leaba soahtán ja rahčan seksuálalaš veahkaválddálašvuođa vuostá mii geavahuvvo vearjun sođiin ja vearjoriidduin.

Nadia Murad ja Denis Mukwege vuostáiváldiba Nobel ráfibálkkašumi Oslo ráđđeviesus. Govva: Håkon Mosvold Larsen / NTB Scanpix 

Nadia Murad ja Denis Mukwege vuostáiváldiba Nobel ráfibálkkašumi Oslo ráđđeviesus. Govva: Håkon Mosvold Larsen / NTB Scanpix

Ákkastallamis daddjojuvvo earet eará: «Dán jagi lea logi jagi dan rájes ON Sihkarvuođaráđđi nannii, Resolušuvnnain 1820, ahte seksuálalaš veahkaválddálašvuođa geavaheapmi vearjun sođiin ja riidduin main vearjjut geavahuvvojit, lea soahtevearredahku mii maiddái áitá internašuvnnalaš ráfi ja sihkarvuođa. Dat lea maid daddjon Roma- 1998 njuolggadusain, mat regulerejit Internašuvnnalaš ráŋggáštusduopmostuolu barggu. Dain njuolggadusain daddjo čielgasit ahte seksuálalaš veahkaválddálašvuohta sođiin ja riidduin lea duođalaš soahterievtti rihkkun. Ráfálit máilmmi sáhttá olahit easka de go nissonolbmot ja sin vuđolaš rievttit ja oadjebasvuohta dohkkehuvvo ja suodjaluvvo sođiin.

Dán jagi ráfibálkkašupmi lea nannosit vuođustuvvon Alfred Nobela testameantta mearrádusaide. Stuora roahkkatvuođain leaba Denis Mukwege ja Nadia Murad vuostálastán soahtevearredaguid ja ohcan vuoigatvuođa gillájeddjiide, vaikko dát bargu lea mielddisbuktán várálaš eallindili sudnuide. Nie soai leaba leamaš veahkkin ovddideamen álbmogiidda soabalaš gaskavuođaid internašuvnnalaš riekteprinsihpaid geavahemiin.»

Nobellávdegotti ollislaš ákkastallama gávnnat go čuovut leaŋkalisttu.

Allaáiggálaš seremoniija Oslo Oslo ráđđeviesus

Ráfibálkkašupmi addojuvvui vuosttaš geardde 1901:s, Stuoradikkis. Dál lágiduvvo diet allaáiggálaš seremoniija Oslo ráđđeviesus, ja dat lea álo juovlamánu 10. beaivvi – dan beaivvi go Alfred Nobel jámii 1895:s.

Seremoniijas mii lei Oslo ráđđeviesus. Govva: Håkon Mosvold Larsen / NTB Scanpix

Seremoniijas mii lei Oslo ráđđeviesus. Govva: Håkon Mosvold Larsen / NTB Scanpix

Nobellávdegotti jođiheaddji, Berit Reiss-Andersen, čilgii manne sii leat dien guoktá válljen, ja dasto oaččuiga vuoitit Ráfibálkkašumi medálja ja diploma. Dasto doalai Nadia Murad iežas Nobelsártni. Ja Ane Brun musihkkabottu maŋŋá doalai Denis Mukwege su Nobelsártni.

Vilde Frang, Håvard Gimse, Ane Brun, Kolbjørn Holthe ja Audun André Sandvik guoimmuhedje musihkain seremoniijas.

Audiensa Gonagaslaš šloahtas

Ovdalaš odne vuostáiválddii Majestehta Gonagas Denis Mukwege ja Nadia Murad audiensii Gonagaslaš šloahtas. Maiddái Majestehta Dronnet ja Ruvdnaprinsabárra leigga audienssas fárus.

Mánáid ráfibálkkašupmi

Iđđesbeaivvi lei Ruvdnaprinsabárra mielde mánáid ráfibálkkašumi feasttas Nobela ráfiguovddážis Oslos, maid Redd Barna lágidii. Mánát leat dán lágideamis guovddážis, sihke plánemis ja čađaheamis. Redd Barna ráfibálkkašumi feasta lea leamaš oassi Ráfibálkkašumi prográmmas juo 1997 rájes.

Ruvdnaprinsabárra ja ráfibálkkašumi vuoitiguovttos Redd Barna Ráfibálkkašumi feasttas. Govva: Terje Pedersen / NTB Scanpix Ruvdnaprinsabárra ja ráfibálkkašumi vuoitiguovttos Redd Barna Ráfibálkkašumi feasttas. Govva: Terje Pedersen / NTB Scanpix

Dán jagi ledje Grünerløkka skuvlla ja Sagene skuvla čihččet luohkáid oahppit geat ledje feastalávdegoddi, ja sii jođihedje lágideami Nobela Ráfiguovddážis mii bisttii diimmu. Čihččet luohká oahppit jearahalle Ráfibálkkašumi vuoitiguoktá, ja jearahallamiid oktavuođas lohke mánát iežaset sávaldagaid ja lávlo. Sihke ovdal ja maŋŋá jearahallamiid guoimmuhedje earet eará Admiral P. ja Det Norske Jentekor.

Bankeahtta

Eahkes leat sihke Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra mielde bankeahtas mii lágiduvvo Grand Hoteallas gudnin ráfibálkkašumi vuoitiguoktái.

 

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas