Hopp til hovedinnhold

Prinseassa gásttašii "Kronprins Haakon"

"Gásttašan du "Kronprins Haakon". Váre buresmannan ja lihkku čuvošii du, du skiipaveaga ja buohkaid geat fatnasis leat, du doaimmain sihke davvin ja lullin." Norgga ođđa dutkanskiipa gásttašuvvui iežas ruovttuhámmanis Romssas odne.

17.11.2018

Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra gásttašii Norgga ođđa dutkanskiippa FF Kronprins Haakon, oktan skiippa kapteainnain, Johnny Peder Hansen.

"Gásttašan du "Kronprins Haakon". Váre buresmannan ja lihkku čuvošii du, du skiipaveaga ja buohkaid geat skiippas leat, du doaimmain sihke davvin ja lullin." 

Prinseassa Ingrid Alexandra gasttaša FF Kronprins Haakon. Govva: Rune Kongsro, Gonagaslaš hoavva Prinseassa Ingrid Alexandra gasttaša FF Kronprins Haakon. Govva: Rune Kongsro, Gonagaslaš hoavva

- Mus lea stuora beroštupmi ábi dilálašvuhtii ja dálkkádagaid nuppástuvvamiidda. Dat lei okta dehálaš sivva dasa manne hálidin gásttašit skiippa, muitalii Prinseassa NRK:ii maŋŋel seremoniija. Gonagasbearaš finai Svalbardas mannan geasi. Doppe muitaledje gáidat ahte jiekŋabaldot leat suddamin ja ahte leat maid eará mearkkat mat čájehit dálkkádatnuppástuvvamiid. Sis ledje maid mielde seahkat maidda čogge plastihkkabázahusaid. 

- Lei viehka ártet oaidnit nu ollu plastihka dakkár báikkis gos ii oktage olmmoš ása, logai Prinseassa Ingrid Alexandra, ja čujuhii ge dasa ahte man ollu plastihkka dasto ferte leat ábi botnis gos mii eat sáhte oaidnit.

Juste dien oktavuođas leat ge hui dárbu dien ođđa dutkanskiipii. Danin  šaddá ge FF Kronprins Haakon dehálaš gaskaoapmin dasa ahte čohkket dieđuid dan birra mot dálkkádagaid nuppástuvvamat čuhcet áhpái ja ábi eallimii.

Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon doalai sártni Romssas kájá alde. Son deattuhii Norgga rolla áhpenašuvdnan ja poláranašuvdnan, ja čujuhii maid dasa man dehálaš doaibma skiipas šaddá leat:

- Lea sáhka das ahte háhkat ođđa ja dehálaš dieđuid polára guovlluid birra ja ábi ja dálkkádagaid nuppástuvvamiid birra.
- Loahpaloahpas lea dás sáhka min eanajorbadasa gádjumis.

Ruvdnaprinsa Haakon doallá sártni Romssas kájá alde. Govva: Rune Stoltz Bertinussen / NTB ScanpixRuvdnaprinsa Haakon doallá sártni Romssas kájá alde. Govva: Rune Stoltz Bertinussen / NTB Scanpix

Ruvdnaprinsa logai ahte son lea sihke ilus ja čeavlái go diekkár dehálaš skiipa lea su gáibmi. Vaikko dat sáhttá ge mielddisbuktit muhtun praktihkalaš hástalusaid – nugo dalle go Gonagas oaččui rehkega máŋga čuođi kilo bierggu ovddas man diŋgojeaddji lei Kielfearga Kronprins Harald.... 

Vuolgá áinnas skiippa mielde

Ruvdnaprinsa Haakon lea mátkkoštan Polárainstituhta ovddit skiippa, Lance, mielde. Ruvdnaprinsa muitalii ge ahte lei ovddolaš leahket poláraguovlluin ja vásihit jieŋaid ja daid guovlluid elliid. Son ovdošii maid dan man ollu máhttu ja dieđut skiippa dutkiin lea. Ruvdnaprinsa oaččui vástádusa buot iežas "nerdegažaldagaide"sihke dálkkádatsystemaid, áhperávnnjiid, jieŋaid ja elliid birra .

Ruvdnaprinsa Haakon lea bovdejuvvon iežas gáimmi mielde áhpemátkái fas, ja son gal áinnas vuolgá. Eai leat gal vuos  bidjan makkárge čielga plánaid, muhto leat ohcamin vuogas áiggi ja báikki.

Prinseassa Ingrid Alexandra logai iežas maid hálidit vuolgit "áhči mielde diekkár mátkái" jus lea vejolaš . Son ávžžuhii maid nuoraid áŋgirit searvat dálkkádat rahčamiidda. Nuorat sáhttet searvat dakkár organisašuvnnaide go Miljøagentene, sii sáhttet veahkkin gilvit dieđuid ja čoaggit ruskkaid doppe gos vánddardit, ávžžuhii Prinseassa.

Ruvdnaprinsa ja Prinseassa NRK jearahallamis maŋŋel otná seremoniija. Govva: Rune Stoltz Bertinussen / NTB ScanpixRuvdnaprinsa ja Prinseassa NRK jearahallamis maŋŋel otná seremoniija. Govva: Rune Stoltz Bertinussen / NTB Scanpix

Gásttašuvvui jieŋain

Dábálaččat lávejit skiippaid gásttašit champagne bohttaliin maid risteadni cuvke skiipa vuostá go gásttaša. Odne ledje dien árbevirolaš bohttala lonuhan jiekŋačuoggariin maid leat viežžan poláraábis olggobealde Svalbarda. Ja jiekŋa lea ge mii galgá leat dutkanskiipa elemeanta.

Badjel100 jagi das ovdan gásttašii Roald Amundsen Maud skiippa jiekŋačuoggariin. Dutkanfievru Kronprins Haakon čuovvu Fram ja Maud maŋis čeavlás norgalaš árbevieru mii guoská poláraguovlluid dutkamii.

Kronprins Haakon galgá gozihit Árktalaš ja Anárktalaš guovlluid biras- ja dálkkádatdiliid, ja jođohit dutkama ja oahpaheami diein guovlluin. Skiipa lea juo leamaš geahččalanmátkkis, ja skiipaveahka oinnii ahte dat lea "ruovdi cuvket jieŋaid "3-4 knohpain vaikko oažžu leat mehter asu jiekŋa.

Máŋggas ledje boahtá geahččat skiippa gásttašeami Romssas kájá alde. Govva: Rune Stoltz Bertinussen / NTB ScanpixMáŋggas ledje boahtá geahččat skiippa gásttašeami Romssas kájá alde. Govva: Rune Stoltz Bertinussen / NTB Scanpix

Njunnošis olles máilmmis

Kronprins Haakon galgá čohkket datadieđuid poláraguovlluid dálkkiid birra. Skiippas leat 14 laboratoria ja ekkojienat addet dieđuid vel unnimus detáljaid birra ge ábi botnis. Das lea čázevuoli manni fanas maid stivrejit skiippas, mii sáhttá čohkket dataid gitta 6 000 mehtera čiekŋalasas. Dasa lassin galgá skiipa báhčit seismihka, áhpenuohti ja sáddet dálkeballoŋggaid áibmui govvet áibmogearddi profiillaid.

Maiddái skiippa huksedettiin ja hábmemiin smihtte dálkkiid ja birrasa, dat lea huksejuvvon ođđaseamos njuolggadusaid mielde mat gusket nuoskkideapmái ja sihkarvuhtii. Áibbas ođđaáigásaš mutuvrrat  luitet unnán nuoskkideami, ja eksos mii luitojuvvo, ráidnejuvvo. Skiippas leat duppalis ravddat, nu ahte táŋkkat eai galgga ráigánit jus fanas cohkko.

Das leat maid biergasat maiguin sáhttá vuostáiváldit gádjunhelikoptera, geassit fatnasiid, jáddadit skiipadolaid ja váldit vuostá oljosuodjalanrusttegiid. Dat sáhttá ge gádjut eará fatnasiid lagas guovlluin jus dárbbašit veahki.

Ruvdnaprinsa  ja Prinseassa beasaiga skiippa geahčadit maŋŋel gásttašeami. Govva: Rune Kongsro, Gonagaslaš hoavva Ruvdnaprinsa ja Prinseassa beasaiga skiippa geahčadit maŋŋel gásttašeami. Govva: Rune Kongsro, Gonagaslaš hoavva

- Mii sávvat skiipii ja buohkaide geat dasa gusket lihku boahttevaš jagiid dehálaš bargguide, sávai Haakon. - Mii sávat skiipii buori mátki Anárktalaš guovlluide ja Lullipolii – 107 maŋŋel go Roald Amundsen ceggii Norgga leavgga Gonagas Haakon VIIs  Jiekŋavárrái vuosttaš geardde.

Skiipa oamasta Norgga Polárainstituhtta, ja Áhpedutkaninstituhtta  lea jođiheami ovddasvástideaddji. UiT Norgga árktalaš universitehta šaddá stuorámus geavaheaddji.

Poláraseminára

Maŋŋelaš seamma beaivvi lei poláraseminára sihke Ruvdnaprinssa Haakona ja Prinseassa Ingrid Alexandra várás. Ruvdnaprinsa finai dutkansemináras Sandic Ishavshoteallas, ja dasto son čuovui Prinseassa oanehaš nuoraidseminárii Polarias.

Prinseassa beasai biebmat njuorjjuid Polarias. Govva: Rune Stoltz Bertinussen / NTB ScanpixPrinseassa beasai biebmat njuorjjuid Polarias. Govva: Rune Stoltz Bertinussen / NTB Scanpix


Sii besse maid váccašit ja geahččat vásáhusguovddážis Polarias. Guovddáš gaskkusta dutkanvuđot dieđuid Arktalaš guovlluid birra.

 

 

Prinseassa Ingrid Alexandra gasttaša FF Kronprins Haakon. Govva: Rune Kongsro, Gonagaslaš hoavva
Fáktadieđut

FF Kronprins Haakon

Faktadieđut, dutkanskiipa Kronprins Haakon:

  • Jiekŋacuvken PC 3-klássa: Birra jagi doaimmat jiekŋamearain
  • Ráhkaduvvon buot áigeguovdilis dutkanulbmiliidda ja oahpaheapmái
  • Das lea moonpool ja sáhttá opereret ROV, AUV ja helikopteriid
  • 15–17 skiipaveahka ja sadji 35 dutkái
  • Sáhttá bisánkeahttá borjjastit 65 jándora máršaleahtuin
  • Máršaleahttu 15 knohpa, sáhttá cuvket mehter asu jieŋa
  • 100 mehter guhku ja 21 mehter govddu
  • Máksán: 1,4 miljárda ruvnno

Gáldu: Norsk polarinstitutt

 

Forskningsskipet Kronprins Haakon. Foto: Tore Meek / NTB Scanpix
Guoskevaš leaŋkkat

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas