Nobel ráfibálkkašupmi 2015

Nobellávdegotti jođiheaddji almmuhii golggotmánus dán jagi geasa lávdegoddi addá dán jagi ráfibálkkašumi:

Norgga Nobellávdegoddi lea mearridan addit 2015 Nobel ráfibálkkašumi Tunisia “Našuvnnalaš dialoga Kvartehttii”, danin go sin bargu leamaš áibbas mearrideaddjin pluralismmalaš demokratiija huksemis Tunisias, maŋŋil 2011  jasminrevolušuvnna.

Dieđáhusas celkojuvvo viidáseappot ná:
Kvarteahtta čoahkkanii oktiiráđálaččat 2013 geasi, dalle go demokratiija huksenbargu orui juo áibbas billašuvvamin, danin go dáhpáhuvve politihkalaš gottašeamit ja lei muđuige ráfehis dilli servodagas. Kvarteahtta nagodii ásahit earalágan ja ráfálaš politihkalaš proseassa juste dalle go sin riikii goasii juo lei šaddamin siseatnansoahti. Dien láhkái nákcejedje sii bargat dan badjelii ahte Tunisiai moatti jagis nagodedje vuođđudit vuođđolágalaš stivrenvuogi, mii nannii vuođđolága bokte vuoigatvuođaid buot álbmogii,  beroškeahttá das makkár sohkabeallái gullet, makkár politihkalaš oaidnu sis lea ja makkár oskkusuorgái gullet.

Kvarteahtta ovddasta njeallje organisašuvnna iešguđetge suorggis Tunisia servodagas. Dat njeallje suorggi lea: Bargoeallin ja buresbirgejupmi, riektestáhtaprinsihpat ja olmmošvuoigatvuođat. Diet oktiibuot dahket dien Kvarteahta, eai fal diet njeallje organisašuvnna guhtege sierra.  Čuovvovaš ovddasteaddjit vuostáiválde Kvarteahta bealis bálkkašumi odne:

• Generalčálli Houcine Abassi,UGTT fágasearvi
• Presideanta Ouided Bouchamaoui, UTICA bargoaddiidorganisašuvdna
• Presideanta Abdessattar Ben Moussa,LTDH olmmošvuoigatvuođaorganisašuvdna ja
• Presideanta Mohamed Fadhel Mahfoudh, našuvnnalaš advokáhttasearvi

Seremoniija

Seremoniija álggahettiin lávllui soprána Lise Davidsens , Edvard Griega Ved Rondane, masa Håvard Gimse čuojahii klavera. Dan maŋŋá sávai Nobellávdegotti jođiheaddji, Kaci Kullman Five, buresboahtima ja čilgii man vuođul bálkkašupmi lea addojuvvon.

Kvarteahta ovddasteaddjit vuostáiválde diploma ja medálja, ja guossit geat ledje bovdejuvvon Oslo Ráđđevissui čuoččahedje ja doško gieđaid.

Dan maŋŋá lávllui Tunisia lávlu Emel Mathlouthi  iežas lávlaga "Kelmti Horra" (Mu sátni lea friddja). Mathlouthi lávlagat ledje hui dehálaš kultuvrralaš ovdanbuktimat Arabia giđa 2011:s.

Buot njeallje bálkkašumi vuostáiváldi dolle sierra sáhkavuoru maŋŋá go ledje ožžon bálkkašumi, ovdal go Davidsen ja Gimse loahpaheigga seremoniija  guvttiin Richard Strauss' "Lieder".

Audiensa

Ovdalaš seamma beaivvi vuostáiválddii Majestehta Gonagas ráfibálkkašumi vuostáváldit audiensii Šloahtas. Audieanssas ledje sihke Majestehta Dronnet ja Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa. Ja árbevieru mielde čoahkkanedje sii Šloahta Loddesálii almmolaš govvedeapmái.

Mánáid ráfibálkkašumifeasta

Ovdalgaskabeaivvi lei Ruvdnaprinseassa Mette-Marit Redd Barna ráfibálkkašumifeasttas olggobealde Nobelguovddáža Oslos.  Ruvdnaprinseassa ja Prinsa Sverre Magnus deaivvadeigga bálkkašumi oažžuiguin mánáid iežaset Nobeldilálašvuođas.

Redd Barna lea juo 19.geardde ávvudeamen ráfibálkkašumi dákkár lágidemiin, gos mánát leat hui guovddážis sihke  lágideami plánemis ja čađaheamis.

Eahkes lea sihke Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra árbevirolaš Ráfibálkkašumi bankeahtas Grand Hoteallas.