Hopp til hovedinnhold

Ruvdnaprinsabárra galbmon jieŋaid sisa

Ruvdnaprinsabárra lea Lance dutkanskiippas, mii lea galbmon áhpejieŋaid sisa davábealde Svalbárdda. Árktalaš guovllu jiekŋa suddá dál jođáneappot go goassege ovdal. Fatnasis leat dutkit guđet geahččalit gávnnahit manne nu dáhpáhuvvá, ja movt.

22.04.2015

Polárainstituhta dutkanskiipa  Lance orru jieŋaid siste guhtta mánu – dán rájes čáhci jiekŋu ođđajagimánus gitta dassážii dat fas suddagoahtá geasi mielde. Váldoulbmil sin bargguin lea skáhppot eanet ja sihkkareappot dieđuid daid bargomálliide maid geavahit go galget geahččalit muitalit movt Árktalaš guovllu dilli boahtá leat boahtteáiggis. Juste dál lea skiipa galbmon jieŋaid sisa olggobealde Svalbárdda gáttiid, dan muttos lahka  ahte sáhttá dohko olahit helikopterin. Danin sii sáhtte váldit vuostá Gonagaslaš allavuođaguovtto Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa, ja dálkkádat – ja birasministara Tine Sundtoft.

Beare unnán dieđut

Lance jieŋui gitta jiekŋaáhpái ođđajagimánus, davábealde Svalbárda 83 gráda davás, ja lea dál jođašeaddji dutkanstašuvdna gos leat dutkit geat bohtet  buot máilmmi guovlluin. Sii čohkkejit čađat dieđuid – maiddái dálvvi áiggi -  danin go gávdnojit beare unnán dálvedieđut Polaábi birra.

Sivvan dasa ahte mis váilot dieđut dan birra mii dien guovllu ábis dáhpáhuvvá dálvet, lea njulgestaga dat ahte doppe lea beare galmmas dálvet ja hui garra dilli mas galggašii čohkket dieđuid. Vaikko seavdnjadeamos ja galbmaseamos áigi jagis lea ge dál juo mannan meaddel, de lea dien guovllus aŋkke ain hui gáibideaddji bargat.

Eanet dárkilit vástádusat

Jiekŋagovččas mii lea gokčan Árktalaš guovllu ábi lohkameahttun guhkes áiggiid, lea dál suddagoahtán. Dat lea dramáhtalaš ovdáneapmi mii váikkuha olles máilmmi jorbadassii. Norgga Polárainstituhta dieđuid mielde lea Polaábi jiekŋa dál eanas dušše dakkár jiekŋa mii lea vuollel jagi leamaš, muhto dušše muhtun oanehis áiggi dás ovdal lei doppe dábálaččat jiekŋa mii lei orron ollu jagiid suttakeahttá.

Datat ja máhtolašvuohta maid Lance čohkke, lea veahkkin  midjiide nagodit oaidnit mii áhpejieŋain boahtá dáhpáhuvvat boahtteáiggis. Váilevaš dieđut jieŋa birra, lea rašes oassi dain málliin maid geavahit go galget einnostit máilmmiviidosaš dálkkádatrievdamiid. Dát guoská olles máilbmái, ja danin leat ge dan prošektii gidden fuomášumi miehtá máilmmi.

Prošeakta Norwegian Young Sea ice Cruise 2015 (N-ICE) siskkilda ollu fágasurggiid mat gusket dálkkádagaide, nugo ekologiija, mariidnabiologiija, meterologiija ja oseanografiija.

Stáhtaráđđi Tine Sundtoft lei juo dutkanstašuvnnas go Ruvdnaprinsabárra ollii dohko odne. Ovttas besse sii gullat veaháš dieid dehálaš dutkanbargguid birra maid barget dutkanfatnasis.

Norgga hálddašeapmi

Norga hálddaša stuora viidodagaid davvin ja Árktalaš guovllus. Danin lea ge mis alddáneamet maid beroštupmi diehtit eanemus lági mielde mii dáhpáhuvvá ja makkár čuovvumušat dálkkádagaid nuppástuvvamiin leat birrasii, lundui ja dan šattuide ja elliide, ealáhusdoaimmaide ja min davviguovlluid álbmogiidda.

Datadieđut galget maid leat veahkkin buoridit min meteorologalaš málliid, ja dasa lassin maid čohkket dieđuid ábi suvruma birra ja mii dáhpáhuvvá ekosystemaiguin.

Jieŋa alde

Vaikko lea ge garra bargoguovlu, de leat dutkit čađat barggus jieŋa alde Lance  dutkanfatnasa lahkosiin – ja álo lea soames gii ferte leat váktan, jus de iđistii jiekŋaguovža.

Ruvdnaprinsabárra beasai ge vásihit sihke dan ahte dát guovlu lea čáppat, muhto maiddái dan man garra guovlu dat lea, go sudno dolvvodedje muhtun dutkanbáikkiin mat leat huksejuvvon dutkanfatnasa lagasguovlluide. Doppe mihtidit dutkit earet eará muohta-ja jiekŋaassodaga, vai sáhttet čuovvut jagi birrajođu das mii dáhpáhuvvá muohttagiin ja jieŋain, ja movt dat váikkuhit oktii.

Dutkit mihtidit čađat čázi CO2- sisdoalu, váldet plankton- ja čáhceiskosiid čiekŋalasas ja sáddejit áibmui dálkeballuvnnaid. Die lea dušše oassi dan barggus mii ferte dahkkot vai mii oažžut lasi máhtolašvuođa dáid áššiin: 

  • Makkár oktavuohta lea bajit guovllu ábi ja áhpejieŋa gaskkas
  • Áhpejieŋa dynamihkka
  • Biokemihkalaš dilli jieŋa oktavuođas
  • Mii dáhpáhuvvá jiekŋaravdda ekosystemain go jiekŋa nohkagoahtá
  • Ja ollu eará fáttat.

 

 

Guoskevaš leaŋkkat

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas