Gonagas Harald Amazonasis

Gonagas lei guossin Demini gilis, mii lea yanomami-indiánaid ássanbáiki Amazonasis, lahka Venezuela riikkaráji. Yanomami-indiánaid oaivámuš ja ovddasteaddji, Daví Kopenawa ja giláža dálkkasolmmái, Lorival vuostáiválddiiga váimmolaččat Gonagas Haralda iežaset gilážis. Lei Arvevuovdefoanda mii lei bovden Gonagasa dán mátkái.

Heaŋgaoađđensadji

Olles Demini giláš lea stuora máilmmi, jorba viessu mas lea rabas sadji gasku. Buot gili 120 ássi orrut dien viesus, ja sii ođđet heaŋgaoađđensajiin mat leat čadnojuvvon robevuollái. Smávva dolažat doalahit lieggasa ija miehtá. Dien viesus oaččui maiddái Gonagas Harald heaŋgaoađđensaji mas galggai oađđit dan áiggi go lei doppe guossin.

Cuoŋománu 22.beaivvi rájes gitta cuoŋománu 25.beaivái lei Gonagas yanomami-indiánaid guossin, ja beasai ovddolaš lági mielde oahpásnuvvat sin kultuvrii ja eallinvuohkái.  Indiánat ellet bivdduin ja guolástemiin, ja sii vižžet maid birgejumi vuovddis ja gilvet maid šattuid gilvvagárddiin. Gonagas Harald boradii singuin searválaga sin árbevirolaš borramušaid. Sutnje guossohedje sihke vildaspiinnebierggu ja vildakalkunbierggu, ja maiddái palbmašattuid mat doppe vuvddiin šaddet ja ruohtasšattut maid ieža gilvet iežaset gilvvagárddiin.

Bivdiid fárus arvevuovddis

Gonagas beasai čuovvut gili buoremus bivdiid mielde arvevuovdái bivdui. Bivdit čájehedje movt sii áđestallet daid elliid jienaid maid leat bivdimin.

– Lei oalle ovddolaš gullat movt sii áđestallet buotlágan elliid mat doppe leat, ja nu giktalit daid iežaset guvlui – sihke jaguaraid, ábegáhtuid ja papegøyaid, muitalii Gonagas Harald.

Sii bivdet njuolain ja dávggiin, ja leat hui skuhttárat. Njuollanjuni vuidet mirkkuin maid ráhkadit muhtun lágan muora bárkkus.

Gonagas beasai maid fitnat geahččamin gilvvagárddi gos yanomami-indiánat gilvet ja šaddadit sihke ruohtasšattuid, banánaid, šaddosiid, urtasiid, duhppáha ja ollu eará ávkkálaš rásiid maid geavahit ollu diŋggaide ávkin, sihke guollemirkon ja parfyman ja maiddai dálkkasin.

Dološ niehku

Dalle go WWF-Norge vuođđuduvvui, 1970:s (namma lei Verdens Villmarksfond) de lei dalá Ruvdnaprinsa Harald dan organisašuvnna presideantan. Ja juo dan rájes lea Gonagas guhká sávvan beassat fitnat arvevuovddis:

– Dá lea dološ niehku mii mus leamaš juo dan rájes go ledjen Máilmmi luonddufoanddas. Dál de lei buorre vejolašvuohta niegu ollašuhttit, ja nu mun vulgen, logai Gonagas Harald.

Gonagasas lei dulka guhte veahkehii su gulahallat indiánaiguin, ja sihke smávvat ja stuorrát čoahkkanedje geahččat go Gonagas čájehii govaid iežas govvaalbumas. Gonagas lei váldán melde govvaalbuma mas ledje Gonagasbearraša historjja govat Gonagas Haakona beivviid rájes gitta otnážii.Indiánat liikojedje hui bures oaidnit ja gullat maid Gonagas muitalii, ja son attii sidjiide govvaalbuma skeaŋkan.

Ovdal go Gonagas vulggii, de son čiŋahuvvui ara-papegøya dolggiiguin – dat lea earenoamáš gudnijahttinvuohki. Dolgečiŋat čadnojuvvojit giehtamáddaga birra, ja dan geavahit gili dievddut earenoamáš dilálašvuođain. 

– Mu mielas lei diet earenoamáš mátki – hui ovddolaš, čoahkkáigeassá Gonagas Harald.

Dramáhtalaš historjá

Yanomami-indiánat leat stuorámus ja eanemus dovddus indiánajoavku Amazonasis, ja sii ellet oalle muddui ain seammaládje go sin máttut elle. Loahpageahčen 80-logu levve sin guovlluide duháhiid mielde golleroggit, ja guovtti jagis jámii 15 proseantta indiána álbmogis buozanvuođain ja veahkaválddálašvuođa geažil. Sii rahče guhká, ja viimmat ge ožžo Yanomami-indiánat alcceseaset guovllu 1992:s. Sin soađi dorjo internašuvnnalaččat, earet eará Arvevuovdefoanda.

Arvevuovdefoandda beaivválaš jođiheaddji, Dag Hareide, lei Gonagasa mielde dán mátkkis.

– Majestehta lei hui duhtavaš go oinnii Norgga doarjagiid bohtosiid, lohká Hareide. – Yanomamiálbmot lei maid čeavlái ja ilus go besse sávvat Norgga gonagassii buresboahtima. Lea vuosttaš geardi go stáhtaoaivámuš oppalohkái fitná yanomamieatnamis.