Hopp til hovedinnhold

Sánit ja dajaldagat

Ollu Gonagaslaš hoava virgenamahusain, sániin ja dajaldagain leat historjjálaččat ja leat geavahuvvon máŋggaid buolvvaid čađa. Dát sánit ja dajaldagat leat sihke dán neahttabáikkis ja eará čállosiin maid Gonagaslaš hoavva almmuha, dat adnojuvvojit maid mediain ja eará oktavuođain. Čuovvovaš sátnelisttus čilget daid árbevirolaš namahusaid.

Adjutánta/adjutántabargoveahka

Majestehta Gonagasa adjutántabargoveahka gullá Suodjalushoavdda vuollái, muhto doaibmá beaivválaš bargguin sierra ossodahkan Hoavas. Sátni «adjutant» boahtá latiinnagielas ja mearkkaša «veahkehit». Majestehta Gonagasas leat golbma adjutántta ja golbma bajitadjutántta, ja Gonagaslaš Allavuođas Ruvdnaprinssas leat golbma adjutántta. Sii leat válljejuvvon guđege suodjalussuorggis; Eanansuodjalusas, Mearrasuodjalusas ja Áibmosuodjalusas.

Apanasje

Doarjagat maid Stuoradiggi juolluda jahkásaččat Majestehta Gonagasa ja Majestehta Dronnega ja Gonagaslaš Allavuođa Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa eanet priváhta goluide, gohčoduvvojit apanasje. Sátni boahtá fránskkagielas ja mearkkaša «láibbi addit».

Attachére

Sátni attaché lea vuolgán fránskkagielas ja mearkkaša «čadnon juogamasa». Stáhtaguossástallamiin lea okta dahje eanet norgalaččat geain lea gullevašvuohta gussiide ja sin riikkaide, olgoriikka gussiid attaché. Sii leat das sidjiide čađat veahkkin, ja sis lea buorre diehtu iešguđetlágan dilálašvuođaid birra ja leat čađat gearggus vástidit gažaldagaid.

Audiens

Dát sátni boahtá latiinnalaš «gullan» sánis, ja mearkkaša «vejolašvuohta oažžut soapmása gullat». Gonagasa bearraša lahtut vuostáiváldit juohke jagi eatnat olbmuid geat bohtet giitit dahje čilget muhtun ášši dahje organisašuvnna birra.

Civilliste

Gonagaslaš Civilliste lea dat doarjja maid Stuoradiggi juolluda Gonagaslaš hoava jođiheapmái ja investeremiidda. Sátni civilliste gal lea eŋgelasgiella. 1689:s juolludii Parlameanta Gonagassii fásta jahkásaš doarjaga, dainna eavttuin ahte son, lassin hoava goluide, maiddái mávssii daid siviila ámmátolbmuide bálkká, geat ledje čállojuvvon listui mii gohčoduvvui «The Civil List».

Etikeahtta

Láhtten, meanut ja hupmanmálle ja dat ahte dovdá ja diehtá eanet dahje unnit čálekeahtes njuolggadusaid, gohčoduvvo etikeahttan. Dasa gullet maid árbevierut, jierpmi geavaheapmi ja dat ahte árvvus atnit olbmo agi ja saji servodagas. Etikeahtta sáhttá maid sisttisdoallat dan movt olmmoš namuha gonagasvuhtii gullevaččaid ja eará dehálaš olbmuid, man vuoru mielde galgá sáhkavuorru addojuvvot dakkár dilálašvuođas gos leat gonagasvuhtii gullevaš olbmot, stáhtaráđit, ambassadevrrat, fylkamánnet ja nu ain. Etikehttii gullá maid dat árvoortnet ja njuolggadusat movt olbmuid láhčit beavddi birra čohkkát.

Ovdanbuktin

Ovdanbuktin mearkkaša ahte alladási olmmoš vuostáiváldá soapmása, nugo gonagas dahje fyrsta. Geahča maiddái audiens sáni.

Diadem

(Eŋgelasgillii tiara). Diadem lea gállobáddi dahje čikŋa mii čájeha árvu dahje mii adno hearváivuođa čikŋan. Diadem geavaheami gávdná juo gaskkamuttos 1700-logu, ja dat lei álgoálggos fyrstinnaid dan áiggi motačikŋa. Máŋga dain diademain maid gonagasviesu lahtut dál geavahit, leat badjel čuođi jagi boarrásat, ja leat mannan árbin bearrašis bearrašii. Sátni boahtá greikkagielas ja mearkkaša čatnat dahje giddet juoidá.

Gotha-kalendddar

Gitta 1764 rájes lea almmuhuvvon genealogalaš kalenddar mas leat Eurohpá fyrstaviesut. Almmuheapmi álggii duiska gávpogis Gotha ja gohčoduvvui «Gothaischer Hofkalender» – ja lea maŋŋil maid boahtán fránskkagillii namain «Almanach de Gotha». Almmuheapmi bissehuvvui 2. máilmmisoađi vuolde, muhto 1998 rájes lea dát girji almmuhuvvon eŋgelasgillii ođasmahttojuvvon hámis.

Heraldihkka

Oahpahus mas oahppá galbamearkkaid ja vearjogalbbaid birra gohčoduvvo heraldihkka. Viiddis ipmárdusas sisttisdoallá heraldihkka maid ollu dieđuid vearjjuid ja leavggaid birra, ja maiddái vissis eará almmolaš allaáiggalaš mearkkaid ja dovdomearkkaid.

Hoavva

Hoavvan gohčoduvvo gonagasa dahje fyrstta ássanbáiki, dállodoallu ja lagas ráđđeaddit. Lea Gonagaslaš hoavva mii bargá veahkkin Majestehta Gonagassii ja Dronnegii ja Gonagaslaš Allavuhtii Ruvdnaprinsii ja Ruvdnaprinsessii sin doaimmaid čađaheamis.

Hoavvaroavvá

Hoavvaroavvávirggit ihtigohte eurohpalaš hoavaide 1700-logus, dronnegiidda ja prinseassaide servvoštallanroavván. Ođđaáiggis rievdaduvvui virgi dakkár doaibman ahte galggai čuovvut ja veahkehit dronnegiid ja prinseassaid almmolaš dilálašvuođain. Oassi sin barggus lei plánet ja heivehit doaimmaid. Dál lea dušše Prinseassa Astrid Ferner roavvá geas lea hoavvaroavvá.

Hoavvamarskálka

Hoavvamarskálka lea Gonagaslaš hoava ekonomi- ja hálddahushoavda.

Hoavvahoavda

Hoavvahoavda lea Gonagaslaš hoava bajemus jođiheaddji ja lea jurista.

Allaáiggalaš Audiensa

Majestehta Gonagas vuostáiváldá ođđa ambassadevrraid amas riikkain geat galget iežaset riikka ovddastit Norggas, Allaáiggalaš audienssas. Ođđa ambassadevra vižžojuvvo muhtun Majestehta Gonagasa biillain ja dolvojuvvo Šlohtii. Gonagas Garde parádere ja Majestehta Gonagas vuostáiváldá su gállauniforpmain. Go ambassadevra leat addán iežas dovddusindahkanreivve (akkreditiver) Majestehta Gonagassii, de sáhttá son doaibmagoahtit ambassadevran Norggas.

Kabineahttačálli

Kabineahttačálli jođiha kabineahttačállingotti man ovddasvástádus lea gozihit Majestehtaguovtto Gonagasa ja Dronnega prográmma, protokolla, heraldihka ja čállingoddedoaimmaid Gonagaslaš hoavas. Lea Kabineahttačállingotti ovddasvástádus meannudit Gonagasbára reivvestallamiid.

Gámmárhearrá/Gámmárroavvá

Gámmárhearrá virgenamahus boahtá oktoráđđejeaddji áiggiin ja namahus geavahuvvui alladit oskkilduvvon olbmáide geat bálvaledje Hoava ja Gonagasa. Danin sii ožžo čoavdaga (gámmárčoavdaga) Gonagasa siskkimus lanjaide. Gámmárhearrás/gámmárroavvás leat maid seremoniála doaimmat. Ođđaáiggis lea gámmárhearrá/gámmárroavvá Majestehta Gonagasa ja Hoavvahoavdda oskkáldas ráđđeaddi virgenamahus. Juste dál ii leat oktage gámmárhearrá/gámmárroavvá gii lea Gonagaslaš hoava bálvalusas.

Gámmárbálvá

Dat lea Gonagasbearraša lahtuid persuvnnalaš bálvá. Gámmárbálvá goziha ahte Gonagasbearrašis leat buot gárvvut ja biktasat maid dárbbašit stuora lágidemiid ja almmolaš mátkkiid oktavuođas sihke Norggas ja olgoriikkain. Gámmárbálvvát barget maid eará bargguid Gonagasviesu dállodoalus.

Gonagasviessu

Gonagasvissui gullet Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet, Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa ja Prinseassat ja Prinssat geain lea riekti geavahit namahusa Gonagaslaš Allavuohta.

Gonagasbearaš

Gonagasbearrašii gullet Majestehtaguovtto Gonagasa ja Dronnega maŋisboahttit geat eai rehkenastojuvvo mielde Gonagasvissui. Majestehta Gonagasa oappát rehkenastojuvvojit Gonagasbearraša lahttun.

Lakei

Lakei lea Gonagasbálvá. Ja dat sátni boahtá duiskkagielas/spánskagielas. Lakei lea allaárvosaš olbmo bálvá geas leat gonagaslaš bálvábiktasat badjelis. Šloahtas leat lakeiat geat guossohit borramuša gonagaslaš taffeliin ja eará doaluin maid Gonagasbearaš lágida. Lakeiat leat maid veahkkin gussiide geat galget Majestehta Gonagasa audiensii.

Livré

Dat uniforbma mii lakeiain ja láigogonagasbálvváin lea badjelis, gohčoduvvo livré. Dat sátni boahtá fránskkagielas.

Medálljavuostáiváldin

Juohke jagi lágida Majestehta Gonagas vuostáiváldimiid Šloahtas daid ollugiidda geat leat ožžon Gonagasa Ánsomedálja. Juohke medálljavuostáiváldis sáhttá leat okta mieldečuovvu fárus vuostáiváldimis.

Árvomearkkat

Árvomearkalágádus gal gávdno eanas máimmi našuvnnain, ja stáhtaoaivámuš atná árvomearkkaid juohkima gaskaoapmin bálkkašit riikaássiid ja olgoriikkalaččaid doaimmaid ovddas maid leat bargan servodahkii buorrin. Árvomearkabáddi čájeha dan ahte dat lea buot alimus dási árvomearka. Ollisindahkan dihtii árvomearkkaid lágideami, de leat máŋga jagi juohkán medáljaid. Medáljat leat jorbasat, eaige ruossahámágat nugo árvomearkkat dávjá eat. Ovddabealde (avers) lea dábálaččat relieffa govva ja duogábealde (revers) lea čálus mii čilge medálja ulbmila ja dakko lea maid vuostáiváldi namma. Lassin ánsomedáljaide de lea 1818 rájes leamaš árbevierrun ahte norgga Gonagasat leat ásahan muitomedáljaid mat gusket Gonagasviesu earenoamaš mearkabeivviide.

Bajit hoavvaroavvá

Bajit hoavvaroavvá lea Gonagaslaš hoava «várredálueamit». Su bargun lea veahkehit Majestehta Dronnega almmolaš lágidemiid oktavuođas, ja nu geahpedit Dronnega bargonoađi. Son áimmahuššá dálueamida geatnegasvuođaid almmolaš seremoniála ja feastaservvoštallan oktavuođain dakkár dilis go Gonagasbearraša nissonlahtut juogaman sivas eai sáhte leat doppe. Juste dál lea Gonagaslaš hoava Bajit hoavvaroavvá friddja bálvalusas.

Govvarisku

Dološ árbevieru mielde sáhttá monárka addit iežas eamidii, nieiddaide, manjiide ja lagas nissonmieldbargiide earenoamáš gudnimearkka – raddegovvariskku. Dát lea sierra Gonagaslaš Viessogudnimearka nissonolbmuide. Gudnimearka navdojuvvo dan monárkka nammii gean govva riskkus lea. Vuosttaš dánska-norgga dronnet gii lea govvejuvvon govvariskkuin mas lea su iežas Gonagaslaš isida govva, lei Dronnet Anna Sophie, gii lei náitalan Gonagas Frederik IV:in. Dronnet Sonjas lea Gonagas Olav govvarisku ja Majestehta Gonagas Harald govvarisku. Portreahttagova birra lea briljántarámma mii heaŋgá sløyfas. Norgga govvariskkuin lea St. Olavs Orden báddi ja govvarisku galgá sákkastuvvot gurutbeallái.

Protokolla

Protokolla lea oktasaš namma mii sisttisdoallá buot čálalaš ja čálekeahtes njuolggadusaid mat gusket almmolaš eallima lágádusaide ja seremoniijaide. Protokolla sátni boahtá greikkagielas. Geahča maid etikette.

Árvoortnet

Almmolaš gudniceahkit mat leat čadnon dihto virggiide servodagas ja/dahje dihto servodatjoavkkuide, gohčoduvvojit árvoortnegin. Nu guhká go dákkár árvoortnet lea bissovaš, de ii leat váttis diehtit movt olbmuid galgá láhčit čohkkát beavdde birra Gonagasa mállásiin. Beavddebirra čohkkán ordnejuvvo árvoortnega mielde.

Regáliat

Riikaregálat leat riikka symbolat mat čájehit gonagasa fámu ja árvvu. Sátni regáliat boahtá latiinnagielas ja mearkkaša «gonagaslaš», «gonagassii gullevaš» dahje «gonagassii árvosaš». Regáliaid deháleamos doaibma lei čadnon ruvdnemii ja vuoiddadeapmái, gos dat ledje oinnolaš mearkan dasa ahte gonagas vuostáiválddii «ipmilvuođa vihaheami». Norgga regáliat leat lágiduvvon čájáhussan, ovttas eará ruvdnendávviriiguin, Norgga ruvdnenmuseas Erkebispegårdenis Troandimis, ja dat adnojedje maŋemus Majestehta Gonagasa ja Majestehta Dronnega sivdnádallamis 1991:s.

Seremoniála

Dat mearkkaša dan movt almmolaš doaibma dahje seremoniija virggálaččat galgá čađahuvvot.

Stáhtaguossástallan

Go stáhtaoaivámuš lea nuppi stáhtaoaivámučča guossis, de dat gohčoduvvo juogo stáhtaguossástallamin dahje almmolaš guossástallamin. Go stáhtaoaivámuččat bohtet Norgii stáhtaguossástallamii, de dat dilálašvuohta lea eanet seremoniála go de jus bohtet almmolaš guossástallamii, earet eará vuostáiváldá de Gonagasbárra stáhtaguossástalli riikka oaivámučča Šloahttašiljus.

Šloahttahoaiddár

Šloahta visttiid bearráigeahččan ja ortnegisdoallan lea šloahttahoaiddára ovdasvástádus. Maŋŋá go ođđajagimánu 1. beaivvi 2002:s bidje oktii Šloahttahálddahusa ja Gonagaslaš hoava, de lea šloahttahoaiddár Gonagaslaš hoava opmodatovddasvástideaddji.

Šloahttavákta

Knekt lea šloahttavákta gii bargá resepšuvdnaváktan Šloahtas. Dološáiggis lei knekt dakkár bálvá gii fáktii allaárvosaš olbmo. Šloahttavávttat vuostáiváldet gussiid geat bohtet Gonagaslaš šlohttii.

Šloahttaordonnánsa

Ordonnánsa lea militeara olmmoš gean bargun lea doalvut gohččumiid ja bargat dihto bálvalusdoaimmaid. Majestehta Gonagasa Garde doaimmaha Šloahta ordonnánsabálvalusa.

Silbagámmárbálvá

Lea silbagámmárbálvvá ovddasvástádus áimmahuššat Šloahta silbbaid.

Taffel

Dát sátni boahtá duiskkagielas ja mearkkaša borramuš – earenoamážit fyrstta hoavas.

Taffelbálvá

Taffelbálvvá ovddasvástádus lea gozihit ahte beavddit leat láhččojuvvon doaluide ja su bargun lea maid bearráigeahččat porselendávviriid ja lásiid.

27.02.2012

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas