Mátki Báltalaš eatnamiin joatkašuvvá

Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa leigga fárus go norgga-litauen seminára "Norwegian Technology Inspiring Growth" rahppui odne, ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit doalai sártni rahpandilálašvuođas.

Litauena ja Norgga gaskasaš gávppašeapmi lassána. Goappešat riikkat leat guhkás joavdan digitaliseren doaimmain, ja leat juo álggahuvvon ovttasbarggut diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiija suorggis. Otná seminára ulbmil lea juogadit vásáhusaid, movttiidahttit ja čatnat ođđa oktavuođaid.

Suodjalusovttasbargu

Norggas lea lagas ovttasbargu buot golmma báltalaš riikkain NATO siskkobealde, ja norgga suodjalusindustriija doaimmaha ávdnasiid sihke Estteeatnamii, Latviai ja Litauenii. Ruvdnaprinsa Haakon ságastalai dien fáttá juo odne iđđes, go deaivvadii sihke suodjalusindustriija ja norgalaš – ja litauena eiseválddiid ovddasteddjiiguin iđđesborramuša boradettiin.

Suodjalusovttasbargu lei maŋemus ášši prográmmas Litauenis. Norgalaš soalddáhat leat stašonerejuvvon Litauenii oassin NATO- ovttasbarggus, ja Ruvdnaprinsabárra dearvvahii muhtumiid sis ovttas suodjalusministariin Frank Bakke-Jensen.

Dasto jotke sii mátkki Estteeatnamii – maŋemus dan golmma riikkas gos galget fitnat dán mátkkis.

Buresboahtinseremoniija Tallinnis

Go ledje bures joavdan Estteeatnama oaivegávpogii Tallinnii, de sávai H.E. Presideanta Kersti Kaljulaid buresboahtima Ruvdnaprinsabárrii allaáiggálaš seremoniijain olggobealde Kadriorg presideantagárdima. Dien guovtti riikka našunálalávlagat čuojahuvvo, ja dasto inspiseriiga Ruvdnaprinsa Haakon ja Presideanta Kaljulaid estilaš gudnigardena.

Maŋŋel seremoniija čohkkededje Presideanta ja Ruvdnaprinsabárra ságastallat, ja dasto lágiduvvo bilaterála čoahkkimat gaskal Norgga ja Estteeatnama delegašuvnnaid. Presideanta Kaljulaid ja Ruvdnaprinsa Haakon lágideigga oktasaš preassadeaivvadeami ovdal go guossástallan Kadriorg šloahtas loahpahuvvui Kadriorg párkkas.

Párka mii birasta Presideantagárdima lohkko leat Estteeatnama fiidnámus báikin. Doppe leat máŋga musea ja lea beakkán báiki gos ollugat fitnet, sihke mátkkálaččat ja Tallinna iežas olbmot. Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa gilvviiga áikamuora dien párkii.

Guossin Parlameanttas

Riigikogu lea Estteeatnama láhkaaddi eiseváldi namma. Parlameanta čoahkkana Toompea šloahtas, mii lea muhtun alážis Tallinn boares gávpoga bealde. Ruvdnaprinsa Haakon finai guossin Riigikogus eske veaigin, ja doppe son dearvvahii maiddái H.E. Eiki Nestor, guhte lea Estteeatnama parlameanttapresideanta.

Ruvdnaprinsa beasai maid oaidnit parlameantta čoagganansála dien guossástallamis.

Lieđđebidjan

Vabaduse Square - Ráfibáikkis – ceaggá Friddjavuođaruossa, mii lea oassi monumeanttas mii lea gudnin sidjiide geat gahčče estilaš friddjavuođasoađis.

Ruvdnaprinsa Haakon bijai liđiid monumeantta lusa eske veaigin. Dat lei allaáiggálaš seremoniija gos čuojahuvvo sihke Norgga ja Estteeatnama našunálalávlagat.

Mállásat Kadriorg dáiddamuseas

Odne eahkes leaba Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit presideantta guossit almmolaš mállásiin Kadriorg dáiddamuseas. Estteeana ávvuda maid dán jagi 100-jagi iešstivrema , nugo Latvia ja Litauen maid dahket, ja Ruvdnaprinsa buvttii lihkkosávaldagaid Norgga álbmogis.

"Norwegians of my generation have heard the stories of the occupation in our country from our parents and grandparents. But you know first-hand, from your own experience, what it means to not be free. And because of that, you know the true value of freedom. "

Ihttin joatkašuvvá guossástallan Tallinnis. Ihttá prográmmas galget čalmmustahttit ealáhusaid, ja guossástallan loahpahuvvo boares gávpogis vázzimiin.