Almmolaš guossástallan Litauenis
Ruvdnaprinsabárra joatká iežas mátkki báltalaš eatnamiin, ja odne joavddaiga Gonagaslaš allavuođaguovttos Litauena oaivegávpogii, Vilnius. Maiddái Litauen ávvuda 100 jagi iešstivrejumi dán jagi, nu go Latvia ja Estlánda.
Cuoŋománu 24. beaivi 2018
Eksellense Presideanta Dalia Grybauskaitė sávai Ruvdnaprinsii ja Ruvdnaprinsessii buresboahtima Presideantagárdimis. Presideanta ja Ruvdnaprinsabárra čoahkkanedje ságastallamiidda, ja dasto sii čuvvo go Norga ja Litauen vuolláičáliiga guokte ovttasbargošiehtadusa.
Maŋŋá go dien guovtti riikka delegašuvnnat ledje čađahan ságastallamiid, de deaivvadedje Presideanta ja Ruvdnaprinsabárra ovttas preassaolbmuiguin.
Gáhta mielde vázzin Vuolláičálliid vissui
Presideanta Grybauskaitė láidestii Ruvdnaprinsabára vázzit Vilniusa boares gávpotoasi čađa Vuolláičálliid vissui. Dan viesus vuolláičállojuvvui Litauena iešmearridanjulggaštus guovvamánus 1918, ja doppe vurkkoduvvo diet historjjálaš dokumeanta dál. Čájáhus muitala álggugeahčen 1900 – logu našuvnnalae morráneami historjjá – gitta dassážii riika fas šattai sierra našuvdnan 1918:s.
Lieđđebidjan
Maŋŋá almmolaš lunšša stáhtaministariin Saulius Skvernelis, vulggii Ruvdnaprinsa Haakon Antakalnisii. Diet girkogárdi lea gudnibáiki gosa dovddus dáiddárat ja dutkit leat hávdáduvvon. Dies vuoiŋŋadit maid Litauena friddjavuođa áŋggirdeaddjit, geaid sovjehtalaš soahteveagat godde 1991:s.
Ceggejuvvon monumeanta gudnin sidjiide geat gahčče Litauena iešmearrideami joksama soađis. Ruvdnaprinsa Haakon bijai odne liđiid monumeantta lusa allaáiggálaš seremoniijain.
Veahkkelinnjá mánáide ja nuoraide
1997: ásahuvvui bálvalus Vaikų linija. Dat leat fálaldat mánáide ja nuoraide mii oažžu doarjaga earet eará Norggas. Dát lea okta daid doaimmain masa EEA/Norway Grants doarjagat juolluduvvojit.
Mánát ja nuorat geat dárbbašit hupmat soapmásiin, sáhttet oažžut oktavuođa juogo telefuvnnain dahje neahtas. De besset sii hupmat soapmásiin guhte astá sin gullat ja veahkehit gávdnat čovdosiid. Dávjá ávžžuhuvvojit nuorat muitalit váttisvuođaideaset muhtun lagasolbmuide – geaidda sáhttet luohttit.
Dál leat 200 ráđđeaddi čadnojuvvon dien veahkkebálvalussii, ja 190 sis barget eaktodáhtolaččat. Odne beasai Ruvdnaprinsabárra dearvvahit muhtumiid sis, ja beasaiga gullat sin vásáhusaid ja jurdagiid dien dehálaš barggu hárrái.
Almmolaš mállásat
Odne eahkes lea Ruvdnaprinsabárra Presideanta Grybauskaitės guossin almmolaš mállásiin Presideantagárdimis. Ruvdnaprinsa Haakon sávai Presidentii ja Litauena álbmogii lihku 100-jagi ávvudemiin.
– "It is a great pleasure for the Crown Princess and me to congratulate you on the 100th anniversary of the restoration of Lithuanian statehood. We have great admiration for all that you have achieved in regaining independence – both in 1918 and in 1990. This is truly impressive. It serves as an example for the whole international community"
Ihttin joatká stáhtaguossástallan, ja de lea suodjalusovttasbargu ja ealáhusat fokusis. Dan maŋŋá mátkkošta Ruvdnaprinsabárra viidáseappot Estlándii.
Báltalaš riikkat 2018
Ruvdnaprinsabárra lei almmolaš guossástallamis Latvias, Litauenis ja Estteeatnamis cuoŋománu 23. -26. beivviid, dan oktavuođas go diet riikkat ávvudit 100 – jagi iešstivrejumi julggaštusa. Sáhtát sudno mátkegovaid geahčadit dás.
Čájeha 8 oktiibuot 63