Garra deaivvadeapmi vássánáiggiin

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet vácciiga muvrra mielde masa leat čállojuvvon badjel 9 000 nama, daid olbmuid namat geat jávke ja/dahje goddojuvvo militearadiktatuvrra stivrra vuolde. Ja ain nagodit identifiseret ođđa jápmánolbmuid namaid, geat buohkat ožžot sierra nammapláhta guhkes muvrii mii lea Rio eatnogáttis. Ii oktage dieđe áibbas sihkkarit man ollu vuostálastiid issoras fápmogeavaheaddjit leat goddán, sáhttet leat nu eatnat go 30 000 olbmo.

Muitopárka lea ráhkaduvvon 300 mehtera dan militeara girdihámmanis eret, maid nugohčoduvvon "deadflights" geavahedje. Fámu vuostálasti fáŋggat fievrreduvvo heakkas girdiide dahje helikopteriidda, ja de bálkestuvvo eallin girdis etnui dahje merrii. Párka ráhkaduvvui 1998:s, danin go báikkálaš olmmošvuoigatvuođajoavkkut barge dan ovdii ahte oažžut dan ásahuvvot.

Muvrra geahčen manaiga Gonagas Harald ja Dronnet Sonja stealli ala mas soai bálkesteigga liđiid etnui – muitun daid ollu olbmuide geat dieppe masse heakka. Gonagasbárra beasai dies maid deaivvadit Argentina olmmošvuoigatvuođaorganisašuvnnaid ovddasteddjiiguin.

Ealáhusat

Muhto otná beaivvi prográmma álggahuvvui áibbas eará báikkis: Dronnet Sonja rabai stuora ealáhusseminárat "Norga-Argentina. Árvoháhkama ođđa oktavuođa guimmežat". Birrasii 20 norgga fitnodaga leat juo ásahuvvon Argentinai, ja ollu norgga ealáhusjođiheaddjit ledje semináras. Ulbmil lea lasihit Norgga ja Argentina gávpeoktavuođaid.

Dronnet čujuhii dehálaš surggiide maidda dán guovtti riikkas leat oktasaš beroštumit, ja geavahii maid dilálašvuođa deattuhit man dárbu lea dásseárvui:

- If we really want to modernise our societies, we cannot ignore this issue. Women must have the same chance to contribute to, and benefit from, this new wave of modernisation. And this must also apply to the positions at top level.

Argentina olgoriikkaministtar Jorge Faurie lei seminára lágideaddji njunuš, mii lei San Martín Gárdimis. Dien earenoamáš fiinna gárdima lea Norgga sogalaš arkiteakta Alejandro Christophersen (1866-1946) sárgon. Christophersen lea sárgon ollu máinnalmas visttiid Buenos Airesis.

Antárktalaš ovttasbargus

Goappešat riikkain leat Anárktalaš beroštumit ja historjá, ja odne čuovui Gonagasbárra seminára "Argentina ja Norge – Anárktalaš ovddasmannit ".

Gonagas Harald rabai seminára. Son namuhii máŋga historjjálaš ovdamearkka mat čájehit man dehálaš ovttasbargu lea, eandalii dalle go Roald Amundsen vánddardii lullipolii 1911:s. Dál mii ovttasbargat suodjalanbargguin ja dutkamiin. Dat barggut nannejuvvojedje vel eanet odne go vuolláičálle soahpamuša mii guoská nannosit ovttasbargui Anárktalaš guovlluin.

- Norway and Argentina have more than a hundred years of joint history in the Antarctic. We have a shared responsibility in the region to protect its vulnerable environment. I am confident that we will continue to learn more about this unique area, and seek to ensure that it remains the most pristine and peaceful place on earth.

Gávpotčoavdda"Norgga báikkis"

Veaigin báikkálaš áiggi mielde mátkkošta Gonagasbárra Plaza de Noruega báikái, gos Buenos Aires' sátnejođiheaddji, Horacio Larreta, vuostáiváldá sudno. Diet báikái leat bidjan Norgga nama, danin go dat lea Norgga ambassáda lahka, ja das ledje ollu ođastan stáhtaguossástallama oktavuođas.

Vuordimis bohtet ollu Argentinas ássi norgalaččat dien báikái odne dearvvahit Gonagasbára ja čuovvut seremoniija gos sátnejođiheaddji Larreta addá Gonagas Haraldii ja Dronnet Sonjai "gávpotčoavdaga". Čoavdda lea Norgga ja Argentina ustitvuođa symbola.

Máhcahanlágideapmi

Eahkes bovdeba Gonagas ja Dronnet stuora mállásiidda El Zanjón de Granados báikkis - San Telmo gávpotoasis. Muhtun historjáčállit oaivvildit ahte dien báikái ásaiduvve vuosttaš olbmot Buenos Airesis 1536:s. Roggamiin leat gávdnan dološ El Zanjón bázahusaid. Dál lea dien báikkis dáhpin lágidit kulturdoaluid.

Lanjat lea čiŋahuvvon nu ahte guossit besset "jieŋa čađa vázzit mállásiidda boađidettiin. Dat galgá govvidit Norgga ja Argentina oktasaš beroštumiid mat gusket Lullijiekŋaáhpái ja Anárktalaš guovlluide. Mállásiid oktavuođas besset návddašit sihke Argentina ja norgga kulturovdanbuktimiid, nugo argentinalaš tango ja norgalaš távttaid.

Ihttin loahpahuvvo stáhtaguossástallan.