Njuike váldosisdollui

Fokus: Internašuvnnalaš barggut

Gonagaslaš Allavuođas Ruvdnaprinssas leat ollu internašuvnnalaš áŋgiruššamat. Ruvdnaprinssas leamaš stuora beroštupmi ovddidangažaldagaid fáddásurggiide juo studeantaáiggi rájis.

ON ovddidanprográmma (UNDP) lea dehálaš oassi Ruvdnaprinssa internašuvnnalaš áŋgiruššamiin.

UNDP-ambassadevra

Ruvdnaprinsa Haakon nammaduvvui  UNDP  goodwillambassadevran 2003:s. Vuosttaš 12 jagi barggai son duhátjagi mihttomeriid dovddusindahkamiin, mat árvvoštallojuvvo ja loahpahuvvojedje 2015:s. De mearridedje ON miellahttoriikkat 2030-agenda nanu guoddevaš ovdáneami várás. Agenda ulbmil lea oččodit eret geafivuođa , vuostálastit erohusaid, vuoigatmeahttunvuođaid ja hálddašit dálkkádagaid nuppástuvvamiid 2030 rádjái. Agenda láidesteaddjin leat 17  guoddevašulbmila, ja Ruvdnaprinsii lea su UNDP doaimmaid bokte  biddjojuvvon  bargat earenoamážit 1.ulbmilin: geafivuođa jávkademiin.

Dan áiggis go son lea leamaš UNDP goodwill ambassadevra, lea son mátkkoštan Kenyas (2022), Colombias (2019) Liberias (2017), Nuorta-Timoras (2015), Tanzanias (2014), Zambias (2013), Haitis (2012), Nepalas (2011), Botswanas (2009), Mongolias (2008), Burundis (2007), Guatemalas (2006), Sierra Leones (2005) ja Kambodsjas (2004).

Ruvdnaprinsa Haakon Kenyas 2022. Govven: Lise Åserud, NTB

Ruvdnaprinsa Haakon guossástallamin Kazungula gili Zambias, oaidnin dihtii movt dálkkádagaid nuppástuvvamat čuhcet sin birgejupmái. Govva: Stein J. Bjørge.

Máilmmi ekonomalaš forum

Vuođđudus Máilmmi ekonomalaš forum (WEF) čohkke juohke jagi birrasii 2000 oasseváldi bajemusdási čoahkkimii mii lágiduvvo Davosas. Ruvdnaprinsa Haakon searvvai dasa vuosttaš gearddi 2005:s, ja lea dan rájes leamaš áŋgiris oasseváldi.

Ruvdnaprinsa Haakon beavddebirra ságastallamis Máilmmi ekonomalaš forumis. Govva: Arnd Wiegmann, Reuters.
Go Young Global Leaders prográmma ásahuvvui 2005:s, bovdejuvvui son miellahttun – son lei das mielde 2010 rádjái, ja de son álggii YGL stivralahttun (- 2017). 

Global Dignity

2006:s ásahii Ruvdnaprinsa Global Dignity álgobarggu, ovttas amerihkálaš geafivuođa eastadeddjiin John Hope Bryant  ja suoma filosofain Pekka Himanen. Jurdda lei čalmmustahttit dan movt mii sáhttit iežamet olmmošlaš gaskavuođaid bokte nannet sihke iežamet ja earáid árvvu.

Global Dignity Day  lágiduvvui vuosttaš gearddi 2008:s. Badjel 20 riikka skuvllat serve dasa. Dan rájes lea Dignity Day lágiduvvon badjel 60 riikkain. Global Dignity Norge ásahuvvui sierra vuođđudussan, ja  2010:s lei Global Dignity Day vuosttaš gearddi riikkaviidosaš.

Video: Mii lea Global Dignity Day? Dán videoi leat eanas čohkken iešguđet ge skuvllaid ohppiidbargguid, gos Global Dignity lea fitnan Norge.

Eanet go 150 joatkkaskuvlla, 25 000 oahppi ja 1000 eaktodáhtolačča serve.

2016 :s mearridii stivra heaittihit Global Dignity Norge doaimma Norggas, muhto internašuvnnalaš oassi gal ain joatkašuvvo. Doppe lea Ruvdnaprinssas aktiivvalaš doaibma ráđđeaddin ja mentorin.

 

22.11.2022

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas
Ruvdnaprinsa Haakon muitala iežas ON ovddidanprográmma UNDP goodwill- ambassadevra doaimma birra mátkkis Zambias golggotmánu 2013 (Dát lea dárogillii ja eŋgelasgillii). (Govva: Christian Lagaard, Gonagaslaš hoavva)
Fáktadieđut

ON 17  nanuguoddiulbmila

  1. Jávkadit buot lágan geafivuođa miehtá máilmmi
  2. Jávkadit nealggi, sihkkarastit biepmu ja buoret biebmodili, ja ovddidit nanuguoddi eanadoalu
  3. Sihkkarastit buori dearvvašvuođa ja ovddidit buori eallindili buohkaide, beroškeahttá agis
  4. Sihkkarastit fátmmasteaddji, vuoiggalaš ja buori oahpu ja oččodit buriid vejolašvuođaid buohkaide beassat čađahit eallináiggi oahpu
  5. Olahit dásseárvvu ja nannet nieiddaid ja nissonolbmuid dili
  6. Sihkkarastit nanuguoddi čáhcehálddašeami ja čázi mii lea oažžunláhkái ja buori buhtisvuođadili buohkaide
  7. Sihkkarastit bissovaš, nanuguoddi ja ođđaáigásaš energiija govttolaš haddái
  8. Ovddidit bissovaš, fátmmasteaddji ja nanuguoddi ekonomalaš ovdáneami, barggaheami ja árvosaš barggu buohkaide
  9. Hukset nanu siskkáldasstruktuvrraid, ovddidit fátmmasteaddji ja nanuguoddi industrialiserema ja váikkuhit innovašuvdnii
  10. Geahpedit erohusaid riikkaid siskkobealde ja riikkaid gaskka
  11. Oččodit gávpogiid ja ássanguovlluid fátmmasteaddjin, oadjebassan, vuostálastinfámolažžan ja nanuguoddin
  12. Sihkkarastit nanuguoddi geavahan – ja buvttadanmálliid
  13. Álggahit dakkaviđe bargguid mat hehttejit dálkkádatnuppástusaid ja nagodit daid váikkuhusaid hálddašit*
  14. Suodjalit ja geavahit meara ja merrii gullevaš resurssaid dan láhkái ahte ovddidit nanuguoddi ovdáneami
  15. Suodjalit, ođđasit hukset ja ovddidit nanuguoddi ekovuogádagaid geavaheami, sihkkarastit nanuguoddi vuovdehálddašeami, goahcat sáttomehciid viidáneami, bissehit ja jorgalahttit eatnamiid billašuvvama ja bissehit eatnama šládjariggodagaid nohkama
  16. Ovddidit ráfálaš ja fátmmasteaddji servodagaid main lea nanuguoddi ovdáneapmi, bearráigeahččat ahte buohkat ožžot riektesuodjalusa ja hukset buresdoaibmi, ovddasvástideaddji ja fátmmasteaddji ásahusaid buot dásiin
  17. Nannet čađahanneavvuid ja ođasmahttit máilmmiviidosaš guoibmevuođa mii guoská nanuguoddi ovdáneapmái


Gáldu: Olgoriikkadepartemeanta

Kronprins Haakon i Mesetas. Foto: FN-sambandet / Eivind Oskarson
Guoskevaš leaŋkkat