Hopp til hovedinnhold

Ruvdnaprinsa Haakon

Haakon Magnus - Norgga Ruvdnaprinsa – riegádii suoidnemánu 20. beaivvi 1973 Rikshospitálas Oslos. Ruvdnaprinsa lea Majestehta Gonagas Harald ja Majestehta Dronnet Sonja nuorat mánná. Ruvdnaprinssas lea oabbá, Prinseassa Märtha Louise. Ruvdnaprinsa lea Norgga Gonagasviesu njealját buolva.

Borgemánu 25. beaivvi 2001 náitalii Ruvdnaprinsa Haakon Mette-Marit Tjessem Høibyain Oslo Duopmogirkus. Ođđajagimánu 21. beaivvi 2004 riegádii Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa nieida, Prinseassa Ingrid Alexandra. Juovlamánu 3. beaivvi 2005 riegádii bárrii bárdni Prinsa Sverre Magnus. Ovdalaččas lea Ruvdnaprinseassas bárdni Marius Borg Høiby (riegádan ođđajagimánu 13. beaivvi 1997).

Ruvdnaprinsabearaš ássá Skaugumis Askeris.

Bajásšaddan

Gonagas Olav almmuhii earenoamážit gohččojuvvon Stáhtaráđis Šloahtas suoidnemánu 23. beaivvi 1973 ahte árbeprinsa lei riegádan. Gonagas almmuhii ahte Prinssa namma galggai leat Haakon Magnus, ja ahte su beaivválaš namma galggai leat Haakon. Goappešat namat leat árbevirolaš gonagasnamat juo dološ áiggi rájes Norggas.

Árbeprinsa gásttašuvvui Šloahttakapeallas čakčamánu 20. beaivvi 1973, lei bisma Kaare Støylen gii su gásttašii, ja fáddariid searvvis ledje Skandinávia golbma monárkka, Gonagas Olav, Ruoŧa Gonagas Carl Gustaf ja Dánmárkku Dronnet Margrethe.

Ruvdnaprinsa ja su oabbá bajásšattaiga Skaugumis Askeris oarjjalulabealde Oslo. Váhnemat leaba garrasit deattuhan dan ahte goappešat mánáid bajásgeassin galgá leat eanemus lági mielde seammalágan go norgga nuorain muđui. Danin leat Gonagasbára mánát leamaš suohkana mánáidgárddiin ja vázzán dábálaš skuvllas.

Oahppu

Ruvdnaprinsa álggii, seammaládje go iežas áhčči ge, Smestad skuvlii 1980:s, ja váhnenguovttos čuovuiga su skuvlii vuosttaš skuvlabeaivvi seammaládje go eará váhnemat ge.

Nuoraidskuvlla ja joatkkaskuvlla čađahii Ruvdnaprinsa Kristelig Gymnasiumas Oslos ja gearggai 1992:s.

Maŋŋá joatkkaskuvla eksámena, manai Ruvdnaprinsa Mearrasuodjalusa rekruhttaskuvlii "KNM Harald Hårfagre" fatnasii Madlamoenis olggobealde Stavangera. Go lei leamaš vihtta vahku aspirántakursses, de jotkkii son militearaoahpu Marinen Befalskuvllas Karljohansvernas Hortenis. Dan maŋŋil loahpahii Ruvdnaprinsa Haakon 1. oasi Mearrasoahteskuvllas Bergenis. Golggotmánus 1995 álggii son praksisjagi bálvalussii Mearrasuodjalusa motortorpedofatnasiidda. Maŋemus oasi geatnegahttojuvvon militearabálvalusas bálvalii Ruvdnaprinsa nugo nubbinkommandevran mearrasuodjalusa fatnasiin.

1996 čavčča vulggii Ruvdnaprinsa USA:ii lohkat stáhtadiehtaga University of Californias Berkeleyas. 1999 giđa čađahii son eksámena ja oaččui BA.

Borgemánus 1999 čuovvugođii Ruvdnaprinsa logaldallamiid Oslo Universitehta juridihkalaš ja servodatdieđa fakultehtas. Golggotmánus/skábmamánus seamma jagi lei Ruvdnaprinsa okta áirasiin norgga sáttagottis ON Generálačoahkkimii New Yorkas. Son čađahii Olgoritdepartemeantta aspirántakursse giđđat 2001.

2002 čavčča rájes 2003 čakčii ásai Ruvdnaprinsabárra Londonis, gos Ruvdnaprinsa válddii mastergráda ovddidanoahpus London School of Economics and Political Science – ja čiekŋadanfáddán lei riikkaidgaskasaš gávppašeapmi ja Afriika.

Almmolaš geatnegasvuođat

Ruvdnaprinssas leat viiddis intenašuvnnalaš beroštumit, earenoamážit ovdánahttinsurggiin.

2003 čavčča nammaduvvi Ruvdnaprinsa UNDP ambassadøran. Dan doaimma oktavuođas lea Ruvdnaprinsa mátkkoštan Haitis, Nepalas, Tanzanias, Kambodsjas, Sierra Leones, Burundis, Mongolias ja Botswanas – ja ON duhátjagiulbmilat leamaš váldoáššiin mátkkiin.

Ruvdnaprinsa lei áŋgirit mielde Young Global Leaders fierpmádagas dan rájes go dat ásahuvvui 2005:s, gitta 20 10 rádjái. Fierpmádat lea vuolgán World Economic Forumis, ja das leat fárus vuollel 40 jahkásaš nuorra jođiheaddjit iešguđet surggiin ja máilmmiosiin. Gaskal 2009-2010 jođihii son YGL barggu WEF Global Redesign Initiativ. 2010:s, go son lei geargan iežas YGL bargoáigodagain, de válljejuvvui Ruvdnaprinsa Young Global Leaders Foundation Board stivralahttun. Okta doaimmain maid Young Global Leders fierpmádat bargu mielddisbuvttii, lei ahte Global Dignity organisašuvdna vuođđuvvui. Ruvdnaprinsa ásahii dán máilmmiviidosaš doaimma 2006:s danin vai sáhttá ovddidit jođihanmálliid mat leat árvvuide huksejuvvon. Dat lea áshuvvon ovttas Operation Hope jođiheddjiin, USA olbmáin John Bryant, ja professorain Pekka Himaneniin, gii lea Suomas eret.

Ruvdnaprinssas leat hui máŋggalágan almmolaš doaimmat Norggas. Son lea iešguđetlágan organisašuvnnain suodjaleaddji, earet eará Den norske filmfestivalen, Landsforbundet mot stoffmisbruk ja Stavanger Symfoniorkester. Dasa lassin jođiha son dávjá stuora ealáhussáttagottiid almmolaš guossástallamiin olgoriikkain.

Astoáiggiberoštumit

Ruvdnaprinssas leat ollu beroštumit ja son lea leamaš mielde ollu falástallansurggiin. Dálvet liiko Ruvdnaprinsa čuoigat ja čierastit telemark vuogi. Geasset son liiko čáhcefalástallamii, nugo earet eará surfet.

Nugo su oabbá ge, de liiko Ruvdnaprinsa Haakon maid dáidagii ja kultuvrii. Son liiko bures filmmaide, musihkkii ja teáhterii. Okta dain girječálliin geaidda Ruvdnaprinsa liiko buot buoremusat lea Henrik Ibsen, ja son liiko iešguđetlágan musihkkii. Dasa lassin lea Ruvdnaprinsa hui servodatberošteaddji ja son lei áŋgirit mielde ásaheamen Ruvdnaprinsabára Humaniteara Foandda iežaska heajaid oktavuođas.

08.02.2013

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas