Hopp til hovedinnhold

Ruvdnaprinsa Haakon

Haakon Magnus - Norgga Ruvdnaprinsa – riegádii suoidnemánu 20. beaivvi 1973 Rikshospitálas Oslos. Ruvdnaprinsa lea Majestehta Gonagas Harald ja Majestehta Dronnet Sonja nuorat mánná. Ruvdnaprinssas lea oabbá, Prinseassa Märtha Louise. Ruvdnaprinsa lea Norgga Gonagasviesu njealját buolva.

Borgemánu 25. beaivvi 2001 náitalii Ruvdnaprinsa Haakon Mette-Marit Tjessem Høibyain Oslo Duopmogirkus. Ođđajagimánu 21. beaivvi 2004 riegádii Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa nieida, Prinseassa Ingrid Alexandra. Juovlamánu 3. beaivvi 2005 riegádii bárrii bárdni Prinsa Sverre Magnus. Ovdalaččas lea Ruvdnaprinseassas bárdni Marius Borg Høiby (riegádan ođđajagimánu 13. beaivvi 1997).

Ruvdnaprinsabearaš ássá Skaugumis Askeris.

Bajásšaddan

Gonagas Olav almmuhii earenoamážit gohččojuvvon Stáhtaráđis Šloahtas suoidnemánu 23. beaivvi 1973 ahte árbeprinsa lei riegádan. Gonagas almmuhii ahte Prinssa namma galggai leat Haakon Magnus, ja ahte su beaivválaš namma galggai leat Haakon. Goappešat namat leat árbevirolaš gonagasnamat juo dološ áiggi rájes Norggas.

Árbeprinsa gásttašuvvui Šloahttakapeallas čakčamánu 20. beaivvi 1973, lei bisma Kaare Støylen gii su gásttašii, ja fáddariid searvvis ledje Skandinávia golbma monárkka, Gonagas Olav, Ruoŧa Gonagas Carl Gustaf ja Dánmárkku Dronnet Margrethe.

Ruvdnaprinsa ja su oabbá bajásšattaiga Skaugumis Askeris oarjjalulabealde Oslo. Váhnemat leaba garrasit deattuhan dan ahte goappešat mánáid bajásgeassin galgá leat eanemus lági mielde seammalágan go norgga nuorain muđui. Danin leat Gonagasbára mánát leamaš suohkana mánáidgárddiin ja vázzán dábálaš skuvllas.

Oahppu

Ruvdnaprinsa álggii, seammaládje go iežas áhčči ge, Smestad skuvlii 1980:s, ja váhnenguovttos čuovuiga su skuvlii vuosttaš skuvlabeaivvi seammaládje go eará váhnemat ge.

Nuoraidskuvlla ja joatkkaskuvlla čađahii Ruvdnaprinsa Kristelig Gymnasiumas Oslos ja gearggai 1992:s.

Maŋŋá joatkkaskuvla eksámena, manai Ruvdnaprinsa Mearrasuodjalusa rekruhttaskuvlii "KNM Harald Hårfagre" fatnasii Madlamoenis olggobealde Stavangera. Go lei leamaš vihtta vahku aspirántakursses, de jotkkii son militearaoahpu Marinen Befalskuvllas Karljohansvernas Hortenis. Dan maŋŋil loahpahii Ruvdnaprinsa Haakon 1. oasi Mearrasoahteskuvllas Bergenis. Golggotmánus 1995 álggii son praksisjagi bálvalussii Mearrasuodjalusa motortorpedofatnasiidda. Maŋemus oasi geatnegahttojuvvon militearabálvalusas bálvalii Ruvdnaprinsa nugo nubbinkommandevran mearrasuodjalusa fatnasiin.

1996 čavčča vulggii Ruvdnaprinsa USA:ii lohkat stáhtadiehtaga University of Californias Berkeleyas. 1999 giđa čađahii son eksámena ja oaččui BA.

Borgemánus 1999 čuovvugođii Ruvdnaprinsa logaldallamiid Oslo Universitehta juridihkalaš ja servodatdieđa fakultehtas. Golggotmánus/skábmamánus seamma jagi lei Ruvdnaprinsa okta áirasiin norgga sáttagottis ON Generálačoahkkimii New Yorkas. Son čađahii Olgoritdepartemeantta aspirántakursse giđđat 2001.

2002 čavčča rájes 2003 čakčii ásai Ruvdnaprinsabárra Londonis, gos Ruvdnaprinsa válddii mastergráda ovddidanoahpus London School of Economics and Political Science – ja čiekŋadanfáddán lei riikkaidgaskasaš gávppašeapmi ja Afriika.

Almmolaš geatnegasvuođat

Ruvdnaprinssas leat hui máŋggabealálaš almmolaš doaimmat Norggas. Son lea ollu organisašuvnnaid suodjaleaddji ja lea maid jámma stuora ealáhussáttagottiid fárus go lea almmolaš guossástallamiin olgoriikkain.

Ruvdnaprinssa stuora beroštumit leat ealáhusat ja innovašuvdna. Son fitná juohke jagi ollu fitnodagain ja gründerdoaimmaid guossis.  2013:s  lei son mielde álggaheamen SIKT konferánssa. Dat lea jahkásaš čoahkkananbáiki gosa čoagganit sullii 200 vuollel 40 jagi jođiheaddji ja taleantta, geat ovddastit iešguđetlágan doaimmaid miehtá riikka. SIKT lea dađistaga ovdánan ja šaddan ealli fierpmádahkan mas lea fárus stuora ovddeš studeantajoavku.

Ruvdnaprinsa Haakon lea Hærenis generála, Mearrasuodjalusas admirála ja generála Áibmosuodjalusas.

Internašuvnnalaš áŋgiruššan

Ruvdnaprinsa lea áŋgiris berošteaddji internašuvnnalaš áššiin, ja de earenoamážit gažaldagain mat gusket ovddideapmái.

2003 čavčča nammaduvvui son ONa UNDP ovddidanprográmmii goodwillambassadevran. Ambassadevradoaimma oktavuođas lea son  fitnan dáin báikkiin; Øst-Timor, Zambia, Haiti, Nepal, Botswana, Tanzania, Kambodsja, Sierra Leone, Guatemala, Burundi ja Mongolia. UNDP barggus lea Ruvdnaprinsa Haakon earenoamážit deattuhan bargguid mat eastadivčče geafivuođa – álggos ON duhátjagiulbmiliiguin, ja dasto nanaguoddevašulbmiliiguin maid ON mearridii jagis 2015.

Ruvdnaprinsa lei áŋgiris oasálasti Young Global Leaders fierpmádagas mii ásahuvvui 2005:s, gitta 2010 rádjái. Lea World Economic Forum mii dien fierpmádaga lea vuolggahan, ja das leat fárus nuorra jođiheaddjit geat leat vuollel 40 jagi iešguđetlágan surggiin ja máilmmiosiin. 2010:s álggii Ruvdnaprinsa Young Global Leaders Foundation Board stivralahttun.

Okta dain áŋgiruššamiin maid Young Global Leaders fierpmádahkii searvan buvttihii, lei Global Dignity organisašuvnna álggaheapmi. Ruvdnaprinsa álggahii dien máilmmiviidosaš fuomášumi 2006:s, ovttas Operation Hope jođiheddjiin John Bryant, USA, ja Suoma professoriin Pekka Himanen, danin vai ovddidit árvvuide vuođđuduvvon jođiheami. Ruvdnaprinsa Haakon oasálasttii áŋgirit juohke jagi máŋgga "Dignity Days" lágidemiide skuvllain miehtá Norgga, gitta dassážii diet doaibma loahpahuvvui 2016:s. Organisašuvdna lea ain bures doaimmas máŋgga eará riikkas, ja Ruvdnaprinsa doaibma  ain das internašuvnnalaš ráđđeaddin.

Astoáiggiberoštumit

Ruvdnaprinssas leat ollu beroštumit ja son lea leamaš mielde ollu falástallansurggiin. Dálvet liiko Ruvdnaprinsa čuoigat ja čierastit telemark vuogi. Geasset son liiko čáhcefalástallamii, nugo earet eará surfet.

Nugo su oabbá ge, de liiko Ruvdnaprinsa Haakon maid dáidagii ja kultuvrii. Son liiko bures filmmaide, musihkkii ja teáhterii. Okta dain girječálliin geaidda Ruvdnaprinsa liiko buot buoremusat lea Henrik Ibsen, ja son liiko iešguđetlágan musihkkii. Dasa lassin lea Ruvdnaprinsa hui servodatberošteaddji ja son lei áŋgirit mielde ásaheamen Ruvdnaprinsabára Humaniteara Foandda iežaska heajaid oktavuođas.

03.09.2020

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas