Mearehis olu vejolašvuođat

Troanddin lea doallogávpot Norgga teknihkkalaš-luonddudieđalaš universitehtai, NTNU, ja dasa lassin olu eará dehálaš dutkanbirrasiidda. Nu lea Troanddin njunnožis das mii guoská nanaguoddevaš mearradoalu ja mariina teknologiija dáfus. Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa mieđušteigga nederlándalaš gonagasbára dán galledeamis.

Mearra – dehálaš oassi čovdosis

Sihke Norga ja Nederlánda leaba árbevirolaččat leamaš mearrajohtolat-riikkat guhká ja riikkain lea leamaš lagas oktavuođa ábiide. Odne lea goappašat riikkain nanu beroštupmi ja áŋgiruššan das mot ovdánahttit doallevaš hálddašeami mearas ja meara mearehis ressursaide.

Ruvdnaprinsa Haakon doalai beaivvi vuosttaš sáhkavuoru. Son čujuhii hástalusaide maid ferte dustet, muhto deattuhii vuostamužžan ahte dearvvaš mearas leat olu vejolašvuođat:

• Máilmmis lassána olmmošlohku ja mearas sáhttá leat kritihkalaš sajádat borramušháhkama dáfus álbmogii.
• Dat sáhttá máilbmái addit buhtes energiija.
• Klimagássaluoitima unnideami dáfus, sáhttit njeaidit logu 21 proseanttain mearas.

Vuosttaš galledeapmi lei SINTEF Ocean ja NTNU Ocean birrasiin gullandihte eanet sin prošeavttaid birra. Čoahkkin lei Powerhouse báikkis Brattørkájias – mii lea máilmmi davimus plussaviessu: nu guhká go gávdno, de dát visti buvttáda eanet beaivvášenergiija go dan maid loaktá.

Borramuš mearas

Jus máilbmi galgá nagodit biebmat ovcci milliárdda olbmo ovdal jagi 2050, de ferte ođđa vugiid mielde jurddašit. Norgga planktonteknologiija guovddážis dutket mearraborramuša, muhto eai fal guliid: dan sadjái dutket mot sáhttá gilvit, šaddadit ja ávkkástallat organismmaid maid gávdná eallámušráiddu vuollelis, nugo debbuid, planktona ja stáraid.

– Oallugat oaivvildit debbuid ja planktona leat min ođđa oljun. Mihttomearrin lea váikkuhit dasa ahte huksejuvvo ođđa biomariina industriija Norggas. Mearas leat mearehis olu vejolašvuođat ja Norggas lea dan dáfus stuora ovdamunni go lea nu olu mearragáddi, lohká guovddáža jođiheaddji ja SINTEF Ocean dutkanhoavda, Gunvor Øie. Son lei gonagaslaš gussiid doallogoddi dán guovddážis, mii lea ovttasbargu gaskal NTNU ja SINTEF.

Skiipat ja dronat

Autonoma skiipat ja dronat mat čohkkejit dieđuid ja bearráigehččet rusttegiid, lea vuoruhansuorgi. Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra gallededje Robotics gullandihte eanet sin barggu birra. Dohko manadettiin bisánedje NTNU dutkanfatnasis, Gunnerus. Dát skiipa viežžá dehálaš dieđuid mearradoalu ja mariina birrasiid dutkamii ja dat doaibmá belohahkii elektrovnnalaččat.

Maritime Robotics guossis gulle eanet golbma gelddolaš prošeavtta birra das mot geavahit autonoma fatnasiid mearrabotni kártemii ja bearráigeahččamii.

Beaiveborramuš Stiftsgården-visttis

Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit bovdiiga beaiveborramušaide Stiftsgårdenis, mii lea gonagaslaš visti Troanddimis. Doppe guossohedje vildabáldá, mearraráibbáid ja breiflabb-nammasaš guoli. Buot vižžojuvvon Troanddima vuonas.

Energiijanuppástus

Mot sáhttit ovttasbargat vai nagodit nuppástuhttit buhtes energiijai ja ruoná servodahkii? Maŋŋel beaiveborramuša, manne Gonagas Willem-Alexander, Dronnet Máxima ja Ruvdnaprinsa Haakon Gløshaugen nammasaš universitetabirrasii, gos norgalaš ja nederlándalaš oasseváldit serve digaštallamii energiijanuppástusa, karbonačatnama ja hydrogena birra.

Gonagaslaččat deaivvadedje studeanttaiguin geat ovdanbukte iešguđetge fáttá mas lei čanastupmi čuovvovaš paneladigaštallamii.

Loahpas vásihedje Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsa ahte MoU vuolláičállui- dát lea áigumuššiehtadus gaskal Norgga ja Nederlándda das ahte galget álggahit šiehtadallamiid karbončatnama-ja vurkema birra. Riikkat galget ovttas ovdánahttit CCS- teknologiija ja nannet molsuma ruona energiijai Davvimearaguovlluin.

Konserta Nidarosdomenis

Beaivvi maŋemus galledeapmi lei našuvnnalaš bassivuođas, Nidarosdomenis. Bisma Olav Fykse Tveit oahpistii gussiid čáppa katedrálas ovdal go cahkkehedje gintaliid sámi áltára bálddas.

Áltár vihahuvvui jagis 2017, go lei sápmelaččaid vuosttaš riikačoahkkima 100-jagi ávvudeapmi. Gonagaslaččat vásihedje konseartaža áltárá bálddas, ja dat lei Trondheim Vocal Ensemble, Gjermund Larsen, Niko Valkeapää ja Ingá-Máret Gaup-Juuso bokte.

Konsearta Nidarosdomenis loahpahii Gonagas Willem-Alexander ja Dronnet Máxima stáhtagalleadeami Norggas. Dát lei ovccát stáhtagalledeapmi gaskal dán guovtti riika.