Gonagaslaš hoava 2025 jahkeraporta
Dainna vuolggasajiin ahte Árktalaš guovlu boktá eanet beroštumi ja Svalbárddaláhka ávvuda 100 jagi, de galledii Gonagasbárra sihke Bjørnøya ja Spitsbergena geassemánus 2025. Juste 100 jagi maŋŋel go Norgga leavga libardii Svalbárddas, de gessojuvvui dat fas borgemánus seremoniijas mas Ruvdnaprinsa oassálasttii ja de geardduhuvvui 1925 sáttasátni: "Levge leavggain!”
Jagis 2025 galledii Gonagasviessu 49 gieldda 14 fylkkas, ja válde vuostá measta 2000 guossi. Gonagasviessu galledii maiddái ovcci iešguđet riikka, earret eará Frankriika, Stuorra-Británnia ja Itália, ja Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa finai virggálaš galledemiin Ukrainas, Polenis ja Amerihkás.
Cuoŋománus 2025:s loahpahii Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra vuosttasgearddebálvalusa báhččin stoarbmainšenevrapanserbiillas (CV90) inšenevrabataljovnnas Skjold leairras.
Prinseassa oassálasttii maid su vuosttaš stáhtagalledeamis go Islándda presideanta finai Norggas, ja son doalai iežas vuosttaš audienssa Šloahtas, Mánáid dálkkádatpanelain. Borgemánus 2025 álggii Prinseassa servodatdiehtagiid bacheloroahpuide Sydney universitehtas, Austrálias, mas čiekŋudanfáddán lea riikkaidgaskasaš oktavuođat ja politihkalaš ekonomiija.
Gonagaslaš hoavva veahkeha Gonagasa ja su bearraša sin eallindaguid čađaheamis. Lea sihke givrodahkan ja maiddái hearkivuohta čadnon almmolaš bearašdillái. Dat mii geavvá bearraša ovttaskas bearašlahtuide, guoskkaha olleš našuvnna. Dan dovdá Gonagasviessu go leat buorit beaivvit- go oallugat servet, ja ávvudit sihke iluid ja ávvubeivviid ovttas Gonagasbearrašiin. Ja mii dovdat dan go lea lossa dilli – sihke ovddasmorraša bokte ja go stuora beroštupmi maid deaddá.
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa Mette-Marit lea máŋga jagi leamaš rabas su kronalaš dávdda birra, geahpesfibrosa. Juovlamánus 2025:s dieđihii Gonagasviessu ahte Ruvdnaprinseassa dearvvašvuođadilli lea vearáskan, ja ahte Rikshospitalet doaktárat leat álggahan ráhkkananbargguid dainna áigumušain ahte lonuhit sus geahppáid .
Gonagaslaš hoavas leat mii máŋga jagi bargan dainna ahte beavttálmahttit ja digitaliseret doaimmaid. Dán proseassa bokte lea ollesáiggebargiid lohku njiedjan 150:s 140:i. Hoavva beasai 2025:s vuoruhit divodan- ja ovddidanbušeahta lassáneami, lea váldán atnui ođđa ekonomiijavuogádagaid ja lea ođđa neahttasiidduid almmuhan (www.kongehuset.no)
Jahkerehketdoallu
Gonagaslaš civillista jahkerehketdoallu lea dahkkon rehketdoallobohtosiin mii čájeha 710 000 ruvnno vuolláibáhcaga jagi juolludemiid ektui. Boađus lea vuordámušaid mielde, ja vuolláibáza gokčojuvvo ovdalaš várrejumiiguin plána mielde.
Juolludeamit post 51 prošeavttaide eai leat áibbas dássálaga prošeavttaid ovdánemiid dáfus, ja čájehit danin rehketdoallobadjebáhcaga 2025 ovddas mii lea 1,3 miljovnna ruvnno. Badjebáza boahtá das go sarkofágaprošeakta - nu mo lei plánejuvvon - ii čađahuvvon ollislaččat 2025:s, seammás go sihkkarvuođaprošeakta geavahii várrejumi ovdalaš jagiid juolludemiin dán prošektii. Badjebáza lasihuvvo várrejumiide post 51 -prošeavttaide.
Gonagaslaš hoava doaibmarehketdoallu čájeha sullii 2 miljovnna ruvnno rehketdoallovuolláibáhcaga. Váldosivvan doaibmavuolláibáhcagii lea go leat plánejuvvon olu divodan- ja bajásdoallanprošeavttat Šloahtas ja dasa lassin stuora investeremat digitaliseremii.
Gonagaslaš hoava jahkeraporta 2025 jahkedieđáhusain lea geigejuvvon Stuorradikki presideantagoddái, Digitaliseren- ja hálddahusdepartementii, ja Riikarevišuvdnii.