Saloŋga

Álgoálggus lei Nebelong sárgos smávvaruvttot lásiid Oscarshálla lanjaide, muhto Gonagas Oscar I hálidii baicca stuora láseruvttuid vai Saloŋgga šattašii čuovgadeabbon. Dasto orro ge vel čielgaseappot dovdomin ahte olmmoš lea dego gárdinstobus, juste nu movt dan áiggi romantihkalaš arkitektuvrra ulbmil lei ge, ahte leahkit nu lahka luonddu go vejolaš.

Gaskaáigi ja ođđagotihkka

Sihke viessogálvvut ja hearvadávvirat deattuhit gaskaáiggi miellallági, ja lea maid ollu mii muittuha dološ norgalaš gildehálla.

Sihke lásebirrasiid ja láserámmaid hervemiid lea snihkkármeasttir Abrahamsen duddjon áikamuoras. Iešalddis seaidnegovččas lea rukses fløyel. Guovddážis robis lea fidnjut biddjojuvvon njealječiegat mas leat alit ja rukses hearvvat birastahttojuvvon gellehuvvon gipsaroseahtain, mas heaŋgá čuovgaruvdno. Visot diet muittuhit gotihkalaš ruvsoláse.

Heraldihkka

Birra dáid guovddáš rohpehearvvaid leat njeallje unnit oasi main leat iešguđetlágan vearjogalbbat. Das leat Norgga ja Ruoŧa riikkavearjjut, Gonagas Oscar ja Dronnet Joséphine bearašvearju, Bernadohtaid máttuid vearju ja leuchtenbeargga máttuid Bayern vearju. Maiddái uvssaid bajábeallái leat biddjojuvvon vearjogalbbat.

Vearjogalbbaid geavaheapmi gonagaslaš čiŋahemiin lei oalle dábálaš dan áiggis, muhto heraldihka geavaheapmi čikŋan, nugo dat lea Oscarshállas dahkkon, sáhttá maid ipmirduvvot dehálaš ođđagotihka čájeheapmin. Gaskaáigi lei dakkár áigi go hui ollu geavahedje hearrásolbmuid vearjogalbbaid, ja sii geat ođđagotihkkamállet arkitektuvrrain barge, čájehejhe dávjá stuora beroštumi historjái, sohkadutkamiidda ja sohkatávvaliidda.

Gaskaáiggi gonagasat

Hans Michelsen ja Christopher Borch dáiddalaš čiŋaheapmi deattuha lanja gaskaáigái gullevašvuođa. Gonagas Oscar I lei ieš hui viššalit fárus válljemin dáiddáriid ja skulptuvrraide motiivvaid. Son hálidii áinnas ahte Hans Michelsen galggai leat okta Saloŋgga herven dáiddáriin. Michelsen ráhkadii njeallje norgga gaskaáiggigonagasaid bácci, mat leat biddjojuvvon konsollaide Saloŋgga oanehusseinniid váldoosiide. Oarjjabeali seainnis lea gonagas Harald Hårfagre ja bassi gonagas Olav. Nuorttabeali seainnis lea gonagas Sverre ja gonagas Olav Tryggvason.

Christopher Borch hábmii dan guoktelogi oaivvi mat leat daid jorba seaidnehearvvaid siste. Lanjas leat vihtta oaivevariántta, ja buot variánttat leat geardduhuvvon njeallje geardde. Dat govvidit gaskaáiggiolbmáid: soahteolbmá, boandda, hearrás olbmá, stáhtaolbmá ja čálaoahppavačča.

Dát dáiddalaš bargu maid gonagas Oscar I diŋgui, movttáskahtii nuorra norgalaš govvačuolli gii aitto jur lei lágidan iežas vuosttaš čájáhusa Christiania Kunstforeningas 1848:s. Michelsen lei loahpageahčen iežas bargobálgá ja Borch lei álggugeahčen. Borch dáidá leat eanemus dovddus dan guovtti granihttaledjona dihte mat leat Stuoradikki boađáldagas. Daid leat Akershus ráŋggaštusa fáŋggaid geađgečuollioahppit čuollan su modeallaid mielde.

Viessogálvvut

Viessogálvvut maid Nebelong tevdnii Oscarshállii, leat buoremus ovdamearkan Norgga ođđagotihkalaš dáiddainstriijai. Dat iešguđetlágan stuolut leat earenoamážit árvvoštallojuvvon buoremus duoddjin maid Nebelong goassege lea hábmen.

Saloŋgga seaidneguorain leat 18 allačielggat ođđagotihkalaš stuolu. Stuolut leat olggoštuvvon seammalágan rukses fløyeliin go dat mii lea seinniin ja stuolločilggiide lea gonagas Oscar I monográmma gorrojuvvon. Guokte giehtastuolu maid Gonagas Oscar I ja Dronnet Joséphine galggaiga geavahit go vuostáiválddiiga gussiid, leat láhtis goabbatbealde gellehuvvon beavddi mas lea marmorpláhtta.