Ođđajagisárdni 2025

Čakčat galledeimme Dronnegiin Aremark suohkana Østfoldas, lahka Ruoŧa ráji. Go čohkkedeimme biilii vuoddját ruoktot, de geahčasteimme nubbi nubbái ja mojohallagođiime.

Lei leamaš buorre, hávskes galledeapmi. Muhto lei maiddái juoga eanet. Juoga mii liggii munno siskkimusat.

Ii ádjánan guhká gávnnahit man birra das lei sáhka. Go lei juoga maid dovddaime ovdalaččas. Juoga maid leimme dovdan maiddái Návuonas, Báhccavuonas ja Svalbárddas árabut dán jagi. Ja juoga maid maiddái Ruvdnaprinsabárra vásiheigga go jođiiga Hallingdalas čakčamánus.

Lei sáhka dás: Illu leat fárrolaga olbmuiguin geat olahit juoidá buori searválaga ja geat váldet vára nubbi nuppis.

Danin jođiime ruoktot iluin maŋŋel nu buori beaivvi. Ja soaitá dat čuozai veaháš garraseappot munno váimmuide go lei nu earálágan go ollu mii muđui dáhpáhuvvá máilmmis dál. Dovdui ahte lea juoga mii lea divrras, juoga maid fertet áittardit ja fuolahit.
Dán positiiva vuoimmi letne Dronnet ja mun lihkkoš vásihan munno máŋga mátkkis miehtá riikka munno 57 jagi náittosdilis. Dat lea čielga vitamiidna.

Govahala dán:

Dievdokoarra káijas – lávlume dievva čoddaga garra riđus.

Valáštallansearvvi hárjehallan mii addá mánáide sihke ilu, máhttindovddu ja ustitvuođa.

Giellakafea unna gilážis gos reaškkas gullo olbmuin iešguđetge riikkain ja geat dál leat gávdnan ođđa ruovtto dáppe min luhtte.

Dákkár vásáhusat addet duođai albma ilu.

Dieđusge dihte ahte buohkat áŋgiruššet ja ráhkkanit erenoamážit go bohte guossái.

Muhto buot gávdno juo doppe ovdalaččas. Searvvit, koarat korpsat ja olbmot – eai dákkáriid fuomáš cegget dušše dan dihte go moai bohte guossái.

Buot dát ellet juohke beaivve- miehtá riika.

Munnuide lea dát beaktilis dálkkas dorvvuhisvuođa vuostá – ja nanu motivašuvdnan álggahit ođđa beaivvi.

Boahtte jagi lea juoga erenoamáš masa mii buohkat sáhttit illudit- namalassii ahte Norgga almmáiolbmuid spábbačiekčanriikajoavku lea nagodan beassat máilmmimeašttirgilvvuide spábbačiekčamis – vuosttaš geardde 28 jagis. Riikkajoavkku joavkovuoigŋa lea ovddolaš ovdamearka dasa mo ovttas sáhttá olahit juoidá. Mii sáhttit leat duođaid čeavlát riikkajoavkkuin. Mun nu illudan!

Seammás lea álki ipmirdit ahte oallugat sáhttet sihke fuolastuvvat ja šaddat váivvis go máilbmi lea šaddan nu mot lea. Oahpes máilmmiortnet man mii leat máŋgalogi jagi dovdan, lea rievdame.

Beaivválaččat oaidnit ovdamearkkaid ahte demokráhtalaš prinsihpat juvzot ja minoriteahtaid vuoigatvuođat láivot -maiddái min máilmmioasis.

Dáppe min guovllus rahčet oallugat doalahit árgabeaivvi čoahkisin.

Mii gillát ovttas olbmuiguin Gazas, Ukrainas, Sudanas... Ja mii vuorjašuvvat go ii leat ovttaoaivilvuohta vuoiggalaš ja bissovaš čovdosiidda. Dát guoská maiddái rahčamušaide mat galggaše suodjalit min eatnama ja biologalaš girjáivuođa dálkkádatrievdama vuostá. Dat lea maiddái dán jagi mielddisbuktán roasuid olbmuide geaidda dát čuohcá erenoamážit.

Ii oro vel leamen doarvái nanu dáhttu bargagoahtit dáinna albma ládje.

Dattege: Mis lea nu olu buorre ja dehálaš maid áimmahuššat. Maid searválaga leat huksen, maid searválaga galgat seailluhit ja maid searválaga ain cegget.
Mii fertet veahkehit dakko gokko sáhttit, sihke stuorát ja smávit oktavuođain.

Go geahččá stuorrát stuorra govas de lea earenoamážit deaŧalaš doalahit riikkaidgaskasaš ovttasbarggu – go mis eai leat buorit molssaeavttut.
Odne eahkes háliidan giitit buohkaid geat juohke beaivve rahčet ráfi, ovdáneami ja ovttasbarggu ovddas máilmmis. Diplomatiija ja humanitára barggu bokte, suodjalusa ja gávppašeami bokte. Mii dárbbašit juohkehačča dis. Allet fal vajálduhte jáhku dasa ahte din barggus lea árvu.

Ja de eat ábut šaddat immuvdnan, muhto ain joatkit dovdamis ahte earáid eallinvuorbi čuohcá ja guoskkaha.Soaitit jurddašit – go soahti ja riiddut joatkašuvvet jahkeviissaid – ahte nu measta galgá leat. Muhto nu dat ii leat. Lea áibbas boastut. Govat maid oaidnit, historjjáid maid gullat – jurdil jus livččii iežamet mánná. Min eadni. Min viellja.

Máhttit iežas bidjat earáid dilálašvuođaide ja dovdat mot sis lea dilli, lea áibbas deaŧalaš go galgá jurddašišgoahtit min birra ii ge dušše mu-dili birra.

Dien dillái fertet ollet, dies galgat leat. Sihke riikkaidgaskasaš oktiigullevašvuođas ja min árgabeaivvis – buotlágan deaivvademiin olbmuiguin.

Ráhkis buohkat,
Muhtun Rukses Ruossa mielbargi gii lei bargan mánáiddoavttirin soahteguovlluin, dajai jearahallamis: “Mii fertet máidnut buriid fámuid ja válljet dan mii lea buorre go oažžut dan vejolašvuođa”.

Ja dan vejolašvuođa oažžut beaivválaččat. Go dat lea gal nu ahte vaikko mis leat álbmotválljejuvvon olbmot geat bearráigehččet riikka stivrema, de leat mii buohkat geat orrot dáppe oassin árgabeaivve demokratiijas. Ja dan lea veara várjalit – juohke beaivvi. Dan mii dahkat oassálastima bokte.Ahte mii boahtit, searvat, vuhtiiváldot. Ahte mii jienastit – sihke válggain ja čoahkkimiin; nugo váhnenlávdegottiin, ásodatservviin, ustitjoavkkus. Dat ii leat áibbas nuvttá. Iežas čatnat geatnegasvuođaide, sáhttá čuohcat. Dieđihit ja bajidit jiena čuohcá. Dušše lávket suffás, sáhttá veahá čuohcat.

Dat mii lea álkimus sáhttá leat čohkkát ruovttus ja vuordit ahte earát čovdet áššiid. Muhto dat ii leat doarvái.

Álkimussan dáidá čohkkát vuohkkasit ruovttus ja vuordit ahte earát čovdet áššiid. Muhto dat ii leat doarvái. Njuolla čujuha midjiide juohkehažžii. Go juohkehaččas lea mearkkašupmi. Beroškeahttá mainna ražat ja bártidat: juste dutnje lea dárbu.

Jus galgat nagodit seailluhit ealli servodaga mas leat vaikko man olu iešguđetlágan olbmot ja oaivilat, de fertet maiddái váldit vuostá eahpedábálaš oainnuid ja earálágan gažaldagaid.

Dan dahkat jus guldalit nubbi nuppi, doahttalit earáid nubures go nagodit ja digaštallat árvvusatnimiin.

Ja nu go dadjen- buot dát sáhttá čuohcat. Muhto lea dattege dan veara. Nu go historjá lea čájehan nu máŋgii, de sáhttá leat balddihahtti unna gaskkaš oamasteamis massimii.
Ja nu guhká go mii leat diđolaččat das mii mis lea ja leat gergosat bealuštit dan, de eat masse dán buorrevuođa min servodagas.

2026 lea Ollislaš suodjalusa jahki. Min buoremus siviila suodjaleapmi sihke ráfis, heađis ja vearrámus soahtedilis, lea álbmot mii čuožžu čoahkis ja lea gearggus veahkehit – juohkehaš iežas vuogi mielde. Sihke jirpmiin, váimmuin ja gieđaiguin. Áiggiin ja fámuiguin.

Bures boahtin jovkui, buohkat.

Ráhkis buohkat,
Go Dronnet ja mun vujiime ruoktot Aremark gilis čakčat, de lei vel okta dovdu munnos – ja soaitá leat juoga man dovddaime buot eanemusat:

Giitevašvuohta.

Ja buot man ovddas leat giitevaččat, dan ovddas nagodit veahá eanet áŋgiruššat vai dat bisuhuvvo. Erenoamážit dalle go atnit dan muittus.

Naba jus dasto diktit dán jearaldaga čuovvolit min 2026 álgui:

Man ovddas lean mun giitevaš?

Juo, hás galggašeimmet dán jearaldaga jearrat juohke beaivve.

Dása leat seamma ollu ja iešguđetlágan vástádusat go olbmot.

Muhto ovtta áššái sávan ovttaoaivilvuođa mis buohkain:

Giitevašvuohta min árgabeaivve demokratiija ovddas. Ja ahte mii buohkat áŋgiruššat váldit vára das – ja válljet buori go mii sáhttit.

Mun sávan buohkaide buori ođđa jagi.