Ruoná ovttasbargu
Ruovdnoprinsabárra čuovui Ekselleansa Presideantta ja Itália Njnušroavvá Troanddimii. Dáppe lea guovddášfáddán norgalaš-itálialaš ovttasbargu ruoná energiija ovdánahttimis.
Miessemánu 12. beaivi 2023
Elektrihkalaš feargamátki Oslovuonas attii dušše smávva vásáhusaža dán suorggis, go stáhtagalledeapmi Troanddimis lei ollislaččat čadnon ruoná molsumii. Norgga teknihkalaš-luonddudieđalaš universitehta NTNU, lea ollen hirbmat guhkás ruoná teknologiija dutkamis. Gonagaslaš Allavuohta Ruvndaprinsaregeanta ja
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa válddiiga itálialaš gussiid mielde NTUI ja sin Energy Labai.
Ruoná energiija
Sirdin ruoná energiijai gáibida maiddái ođđa teknologiija. NTNU Energiijalaboratorias dutket ja ovdánahttet fápmovuogádaga boahtteáigái. Dát fátmmasta earret eará teknologiija ihtáš beaivvi fápmofierpmádahkii, bieggafápmu mearas ja čovdosat fápmolágideapmái rusttegiidda mat leat čiekŋalasas.
Itália importere olu energiija ja sis leat olu ambišuvnnat čadnon ođasmuvvi engergiijabuvttadeapmái. Dás sáhttá Norga leat vuogas ovttasbargoguoibmi, ja norgalaš fitnodagat leat čájehan beroštumi vejolašvuođaide maid itálialaš áhpebiegga, biegga ja beaivvášenergiija addet.
Norga ja Itália leat dat guokte riika olles Eurohpas gos leat eanemus fearggat. Norga lea bidjan olu návccaid feargafanasođasmahttimii, ja lea maŋeus jagiid válljen čovdosiid main lea unnán nuoskkidanluoitin. Nu lea Norgga fitnodagain sihke čeppodat ja vásihusduogáš mii sáhttá boahtit ávkin go Itália galgá ođasmahttit sin fearggaid.
Energiijaseminára
Maŋŋel laboratoriagalledeami, čuvvo sii Greening the future seminára loahppaoasi universiteta aulas. Dán semináraoasi namma lei North Sea and Central Mediterranean – perfect hubs for green industries. Ruvdnaprinsa Haakon buvttii dearvvuođaid seminárai ja Presideanta Mattarella ges loahpahii. Ruvndaprinsaregeanta čujuhii man dehálaš lea riikarájiid rastá ovttasbargat olahandihte ruoná mihtuid. Buorren ovdamearkan dasa, de son gesii earret eará ovdan mot Politecnico di Milano leat ovttasbargan itálialaš universitehtabirrasiin ja NTNUain.
- Diehttelasat sáhttá leat gáibideaddjin molsut ruoná ovdáneamis ruoná ipmlementeremii. Jus galgat lihkkustuvvat, de fertet olmmošlaš návccaide ja čehppodahkii investeret. Ja mii fertet ovttasbargat. Industriija ja universitehtat fertejit joatkit ovttasbargguin. Sii fertejit časkit oktii návccaid riikarájiid rastá.
Ruvdnaprinsa Haakon deattuhii ahte lea doaivva joatkit dainna buori ovttasbargguin mii juo lea gaskal Itália ja Norgga ruoná čovdosiid ovdáneami hárrái:
- Mun lean sihkkar ahte min ovttasbargu ovdána ain viidáseappot. Sihke Itália ja Norga leaba buori posišuvnnas máidnut innovatiiva ruoná čovdosiid. Min riikain lea olu mearragáddi, mis leat nanu maritiima suorggit. Sihke Davvimearra ja guovddáš Gaskamearra šaddaba leat guovddážis go boahttevaš jagiid šaddá sáhka buvttadit ja fievrridit ruoná energiija.
Konsearta Nidarosdomenis
Maŋŋelgaskabeaivve loahpahuvvui stáhtagalledeapmi konsearttain Nidarosdomenis, mii lea máilmmi davimus gaskaáigekatedrála.
Ovttas norgalaš-itálialaš birrasa ovddasteddjiiguin, vásihedje Ruvdnaprinsabárra, Presideanta Mattarella ja Itália Njunušroavvá konseartta guovtti oasis. Álggos lávllui Nidarosdomena nieidakoarra ovttas organistačuojaheddjiin Petra Bjørkhaug. Dan maŋŋel čuojahii itálialaš organista Ismaele Gatti musihkka man Bernardo Pasquini ja J.S. Bach leaba čállán. Son čuojahii dovddus Wagner-orgeliin.
