Mátta-Afrihkká stáhtaguossástallan Norggas
Odne álggahii H.E. Presideanta Jacob Zuma ja su roavvá Tobeka Zuma stáhtaguossástallama Norggas.
Borgemánu 31. beaivi 2011
Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leaba guossástallama doallogoddi, ja soai vuostáiválddiiga presideantabára Šloahttašiljus eske iđđesbeaivvi.
Presideantabára guossástallan lea Oslos borgemánu 31. beaivvis čakčamánu 1. beaivái.
Buresboahtinseremoniija
Gonagas Harald ja Dronnet Sonja sávaiga Presideantabárrii almmolaččat buresboahtima Norgii árbevirolaš buresboahtinseremoniijain Šloahttašiljus. Doppe lei maiddái Ruvdnaprinsabárra.
Presideanta Zuma ja Gonagas Harald inspiseriiga gudnigárdena ovttas, ja maiddái gonagaslaš allavuođat ja presideantabárra aste bisánit ja lonuhit muhtun sániid mánáiguin mat ledje dohko boahtán. Dasto presenterii Gonagas almmolaš Norgga ovddasteddjiid Mátta-Afrihkká gussiide.
Maŋŋel seremoniija lei Presideanta Zuma čoahkkimis Stuoradiggepresideanttain Dag Terje Anderseniin. Dasto lei presideantabárra Gonagasa ja Dronnega guossin almmolaš lunššas Gonagaslaš šloahtas.
Bijaiga kranssa ja liđiid
Gonagas Harald ja Dronnet Sonja manaiga presideantabárain Akershus festningai. Árbevieru mielde galget guossástalli stáhtaráđit bidjat lieđđekranssa Akershus našunálmonumeantta lusa. Presideanta Zuma inspiserii gudnigardena ovdalgo bijai lieđđekranssa dan báikái gos lea 2.máilmmisoađis gahččan norgalaččaid muitomearka.
Akershusas vulge guossit ja sin mieldečuovvut viidáseappot Oslo Duopmogirkui. Presideantabárra bijai tráhpa ala liđiid muitun sidjiide geat sorbmejuvvojedje suoidnemánu 22.beaivvi ilgadis dáhpáhusas.
Nobela ráfiguovddáš
Veaigin fitne gonagasbárra ja presideantabárra Nobela ráfiguovddážis. Norgga ja Mátta-Afrihkká buorre oktavuohta lea ruohtasnuvvan eandalii dan oktavuođas go Norga lea dorjon African National Congress (ANC), mii bargá vuostálastet apartheid. Ráfiguovddážis sii besse čoahkkimastet norgga apartheidvuostálasti organisašuvnnaid ovddasteddjiiguin.
Olles njeallje olbmo Mátta-Arihkkás leat ožžon Nobela ráfibálkkašumi, vuosttažettiin dan ovddas go leat bargan apartheidráđđenvuogi vuostá. ANC-jođiheaddji Albert Lutuli oaččui bálkkašumi 1960:s, bisma Desmond Tutu 1984:s, Nelson Mandela ja Frederik de Klerk oaččuiga ges bálkkašumi ovttas 1993:s.
Lei maid áigi geahččat čájáhusa mii dál lea lágiduvvon gudnin Fridtjof Nansenii. Nansen oaččui ráfibálkkašumi 1922:s iežas internašunála barggu ovddas veahkehit báhtareddjiid vuosttaš máilmmisoađi maŋŋil.
Gallamállasat
Eahkes lágideaba Gonagas ja Dronnet gallamállasiid Šloahtas gudnin presideantabárrii. Ruvdnaprinsa Haakon, Ruvdnaprinseassa Mette-Marit ja Prinseassa Astrid, Ferner roavvá galget maid leat doppe.
Gonagasa sárdni mállásiid oktavuođas almmuhuvvo dakka maŋŋá go son lea dan doallan.
