Lihkku bevviin!
Diibmo 11.30 bođii Gonagasbearaš olggos Šloahttabalkoŋgga ala ja diibmo 12.00 čuojai "Gal mii ráhkistit dan eana" miehta Šloahttašillju. Dat lei okta váldodáhpáhusain odne ovdal go prográmma loahpahuvvui Gonagasskiippas.
Miessemánu 17. beaivi 2021
Seammá ládje go 2020:s lea maiddái dan jagáš miessemánu 17. beaivvi ávvudeapmi veaháš earálágaš go masá leat hárjánan. Muhto olu fiinna árbevierut ain doalahuvvojedje – vaikko vel veahá eará ládje. Dán jagi lei Gonagasbearraša prográmma buorre muddui almmolaš, muhto oassi lei ain čihkosis vai galggai leat vejolaš njoammuneastadanbijut doalahit.
Ávvudeapmi Askeris
Dábálaš miessemánu 17. beaivvi Gonagasbearaš váldá vuostá mánnáráiddu Askeris tráhppa alde Skaugumis. Odne bearaš bođii vulos verráha lusa gosa Askera skuvllaid ovddasteaddjit ledje boahtán oktan korpsaiguin, koaraiguin ja speaidariiguin.
- Mii váillahit din doppe, Ruvdnaprinsa Haakon dajai. Ruvdnaprinsabearaš anii buori dili hupmat buohkaiguin geat arvedálkkis ledje dohko boahtán.
- Lihkus lea min gáržžideapmi friddjavuođas dušše oanehis áigásaš, dajai Askera sátnejođiheaddji Lene Conradi sártnistis, mas son earenoamážit rábmui mot nuorat leat rahčan eastadit njoammuma pandemija vuolde. Askera ruoššat ledje sin gaskkas geain ledje ovddasteaddjit Skauguma luhtte ja deaivvadedje Ruvdnoprinsabearrašiin odne.
De vulggii Ruvdnoprinsabearaš vuojašit Askeris. Guđe báikkiide bisánii bođii fáhkkestaga eanáš olbmuide, dat finai sihke Gullhella ássan- ja fuoláhanguovddášis, Korpåsen visttesearveopmodagas ja Blakstad skuvllas.
"Gal mii ráhkistit dan eanan" Šloahttašiljus
Diibmu 11.30 bođii Gonagasbearaš olggos Šloahttabalkoŋgga ala. Majestehta Gonagasa Garde lei čuožžumin Šloahtta ovddabealde ja čuojahii fanfara. Doppe oidnojedje maiddái golbma skuvlaleavgga. Leavggat gulle Ruseløkka skuvlii – mii dan jagi deavdá 150 jagi, de čuovvulii Bestum mii deavdá 100 ja Ellingsrudåsen mii lea 50 jagi. Dat skuvllat livčče galgan ovddemusas vázzit miessemánu 17. beaivve-ráiddus dábálaš miessemánu 17. beaivvi. Šloahttašiljus odne dat ovddastedje buot Oslo skuvllaid.
Diibmo 12:s čuojai «Gal mii ráhkistit dan eana» Šloahttašiljus. Norgga Nieidakoarra rohttestii Bisletta gándakoarain, Bolteløkka nieidakoarain ja Gonagasa gardeniin. Dát lei váldoboddu dán jagaš ávvudoaluin šloahtta olggobealde, gos ledje sihke sártnit, sánit nuorain, drillačájálmas, lávlun ja dánsun.
Gonagasbearaš čuovui ávvudoaluid Šloahttabalkoŋggas, ja serve lávlumii go Našunálalávla čuojai iešguđetge báikkiin miehta riikka.
Fáhkkestaga gállen gávpotosiin
Dán jagi, nu mot diibmá Gonagasbárra ja Ruvdnoprinsabárra fitne vuojašeamen iešguđetge gávpotosiin Oslos maŋŋel doaluid Šloahttašiljus. Juste gokko galge vuojašit lei čihkosis, eastadan dihte olbmuid bearehaga čoagganit. Álgojurdda lei vuodjit rabas veteránabiillaiguin, klassihkalaš A1:ain njunnožis, muhto dálki ii diktán. Vaikko lei ge arvedálki, ledje ollu movttegis olbmot čuožžume luoddaguoras.
Gonagaspára ja Ruvdnoprinsapára mánne goappat ge guvlui ja fitne sihke Årvollas, Økernis, Tøyenis, Grünerløkkas ja Sagenis ovdal go bohte Ráđđevisttešiljui. Mátkkis báikkálaš skuvllakorpsat ain čuojahedje movttiidan dihte olbmuid.
Vuotnaráigge Gonagasskiippain
Máŋgasiidda riddoguovllus lea fatnasiiguin vuodjit maŋŋalága lunddolaš oassi miessemánu 17. beaivvi ávvudeamis. Siskkimusas Oslovuonas maiddái Gonagasskiippa searvvai fanasráidui odne. Gonagasbearaš loahpahii iežas almmolaš prográmma Gonagasskiippas "Norges" ja sevii daidda olugiidda geat čužžo káijaid alde dahje ledje boahtán fatnasiiguin – ja maiddái olbmuide geat sevve iežaset balkoŋggain Gonagasskiipii mii lei vuona alde.
