Lihkku beivviin!
Gonagasbearaš ávvudii Vuođđoláhkabeaivvi árbevirolaš vuogi mielde odne, Šloahttabalkoŋŋas ja Skaugumis. Muhto vuosttaš gii beasai ávvudišgoahtit beaivvi, lei Prinseassa Ingrid Alexandra, gii ávvudii Sydneys, Austrálias.
Miessemánu 17. beaivi 2026
Miessemánu 17.beaivvi - dearvvuođat Sydneys
Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra álggahii ávvudeami juo ihkku, Norgga áigge, ja sádde dáid dearvvuođaid ruoktot Sydneys, Austrálias.
Lihkku beivviin!
Ráhkis buohkat
Odne dovddan ahte váillahan ruovttu eanet go muđui.
Lea nu vuogas ahtemis lea beaivi go buohkat besset veahá erenoamážit čiŋadit, vázzit togas ja ávvudit min Vuođđolága.
Mun ieš áiggun ávvudit miessemánu 17. beaivvi dáppe Sydneys, ja sávan ahte buohkain lea hirbmat buorre beaivi leš dal Norggas dahje olgoriikkas.
Lihkku beivviin, Norga!
- Prinseassa Ingrid Alexandra
Mánáidtoga Oslos
Ovddemusas togas bođii Suodjalusa Bargoveahkamusihkka, dasto miessemánu 17. beaivvi lávdegoddi ja Oslo politihkalaš ja hálddahuslaš jođiheami ovddasteaddjit. Dastolei skuvlamánáid vuorru lávket Šloahttašilljui.
Skuvllat main lea ávvujahki, leat álo toga ovddemusas. Ja ovddemusas dán jagi, ledje golbma skuvlla mat ávvudit 100 jagi: Bygdøy skuvllas lei gudnin vázzit buot ovddemusas, ovdal Ullevål skuvlla ja Rudolf Steinerskuvlla Oslos.
Mánáidtoga Askeris
Mánáidtoga Askeris lei čuovvovaš čuokkis gonagasbearraša prográmmas.Nu go juo lea árbevierrun, de bođii mánáidtoga Skaugumii, gos Ruvdnaprinsabárra ja Prinsa Sverre Magnus válde sin vuostá diibmu 08:00 rájes. Dan maŋŋel lei vuolgga dasto Šlohttii, gos mánáidtoga lei fargga jođus Šloahttašilljui.
Historjá
Gonagas Haakon VII ja Dronnet Maud dat ásaheigga vierrun dearvvahit Oslo mánáidtoga Šloahttabalkoŋŋas. Árbevierru álggahuvvui 1906:s ja lea doalahuvvon dan rájes. Áidna spiehkasteamit ledje 1910:s, go Dronnet Mauda áhčči – eŋgelas gonagas Edward – hávdáduvvui, soahtejagiid 1940–1944 ja koronarohttudávdda áigge 2020–2021.
Muhto miessemánu 17. beaivvi ávvudeapmi lea dieđusge boarráseabbo go dát, ja juo 1870:s bođii mánáidtoga vuohččan Šlohttii - vaikko gonagasbearaš dalle ii lean balkoŋŋas. Gonagas Oscar I lei vuosttaš gonagas gii searvvai ávvudeapmái, go dearvvahii leavgatoga Paleetbuohta jagis 1845. Gonagas Carl Johan fas gilddii Norgga álbmotbeaivvi ávvudeami ...