Gongagas geigii sámi giellabálkkašumi

Gonagas geigii deatnulažžii Lemet-Jon Aage, Aage Solbakkii, diploma Sámedikkis dan ovddas go nu áŋgirit leat bargan sámi gielaid ovdánahttimiin olu jagiid.

Solbakk lea vuoruhan sámegillii juogadit dieđuid sámi servodaga birra ja lea leamaš mielde almmuheamen sullii 200 girjji ja artihkkala, eanas davvisámegillii. Vuoiti lea maid čađahan olu giellafágalaš bargguid, lea earret eará čohkken olu báikenamaid ja dokumenteren ja gaskkustan giella-ja sátneriggodaga sámi árbevirolaš ealáhusain.

– Sámedikkeráđi beales háliidan giitit Lemet-Jon Aage su barggu ovddas go lea gaskkustan sihke sámi giela ja árbevirolaš čehppodaga Deanuleagi sápmelaččaid eallinvuogis. Mun sávan dutnje lihkku giellaloktenbálkkašumii, dajai sámediggepresideanta Silje Karine Muotka bálkkašumi geigejumi oktavuođas.

Sámi giellavahku álgán

Gonagas Harald bođii Snåsahallenii ja Gïelem nastedh (lullisámi giella-ja gelbbolašvuođaguovddáš) gos son searvvai sámi giellavahkku rahpamii sotnabeaivve.

Olggobealde hálla sávve mánát ja nuorat sutnje buresboahtima. Sii ledje kulturskuvlla ja Åarjel sámeskuvlla oahppit. Sii ledje čoagganan dola birra.

Ella Johanna Jåma-Berg (12) geigii Gonagassii goikemuora man bijai dollii. Dat dego čalmmustahttii ahte giellavahkku lea rahppon ja lea vel symbolan dasa ahte Gonagas doarju bargguid doallat heakka sámegielas.

Gïelevåhkoe / sámi giellavahkku lea ásahuvvon vai čalmmustahttit sámegielaid ja loktet máhtu daid birra olles servodagas. Juste dán vahkis galget sámegielat gullot ja oidnot juohke sajis.

Giellaguovddáža jođiheaddji, Hanne-Lena Wilks, sámediggepresideantat, Sámedikki dievasčoahkkinjođiheaddji Tom Sottinen ja sátnejođiheaddji Arnt Einar Bardal čuovvoledje ja bidje guđetge goikemuora dollii.

Aina Soleima Dunfjeld-Berg (10) ja Johan Nikolai Larsen geigiiga Gonagassii skeaŋkkaid olggobealde halla: tjiehtjeremåara ja mánáidgirjji “Gånka”, mii mearkkaša gonagas.

Girjji lea Tora Marie Norberg čállán ja dat leat dál jorgaluvvon lullisámegillii. Dárogiel namma girjjis lea «Kongen som må ut å hente melk».

Lullisámegiella lea áitojuvvon giella, muhto oallugat rahčet garrasit seailluhemiin. Sii geavahit giela, oahpahit giela ja almmuhit lullisámegiel girjjiid. Buollisearat ja váhnemat leat váldán giela ruovttoluotta ja nagodat addit giela viidáseappot mánáide. Ja dat dáhpáhuvvá guovlluin gos sámegiella ii leat geavahuvvon moatti buolvvas.

Máŋga čuođi guossi ledje čoahkkanan Snåsahállai ávvudit sámi giellavahku rahpama. Lágideapmi seammás čalmmustahtii ahte dál rahppo maiddái riikkaidgaskasaš jahkelogeš eamiálbmotgielaide, IDIL 2022-2032.

Kulturskuvlla ja sámeskuvlla oahppit guoimmuhedje “Snåsarap” – luđiin. Ruoŧabeal sámi artista ja juoigi Jon Henrik Fjällgren juoiggadii čábbát ja dasa lassin ledje sártnit sámediggepresideanttaid, sátnejođiheaddji ja Stáhtaráđi Sigbjørn Gjelsvik bokte.

Galledii lullisámi musea Snoases

Giellavahkku lágiduvvui vuohččan jagis 2019, ja lei Sámediggi mii vuolggahii dán. Maiddái dalle searvvai Gonagas.

Ovdalaš sámi giellavahku rahpama, galledii Gonagas Harald Saemien Sijte – lullisámi dávvirvuorká ja kulturguovddáš Snoases. Ođđa visti rahppui geassemánus dán jagi. Dáppe ledje beaiveborramušat 26 gussiide, ja sin searvvis lei earret eará giellaloktenbálkkašumi vuoiti Aage Solbakk.