Feasta Šloahtas

Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa ja Ruvdnoprinseassa sávaiga sudno 50-jagi beivviid oktavuođas ávvudeami gos olles Norga ja searvevuohta ávvuduvvo.

Guossit ledje olbmot geaiguin leaba deaivvadan go leaba johtán miehtá riikka, ja dasa lassin ledje bovdejuvvon ovttasbargoguoimmit, almmolaš Norgga ovddasteaddjit ja ovddasteaddjit organisašuvnnain maid soai doarjuba ja ja várjaleaba.

Diibmu 18.00 boahtibohtet guossit Šloahta váldouksii. Álggos čuojahedje Norgga Musihkkaallaskuvlla čuojaheaddjit Stuora feastasálas ja dan maŋŋel sávai Majestehta Dronnet buohkaide bures boahtima Šilljofestii.

Bures boahtin

- Juohkehaš ferte gávdnat su iežas vuogi ávvudit eallima olahusaid, juste nu mot sutnje heive buoremussan, dajai Dronnet.

- Ja dál go min ráhkis Ruvdnaprinsabárra- Haakon ja Mette-Marit leaba deavdán 50 jagi,de leaba soai ge válljen dahkat dán sutno miela mielde.

- Dán ávvujagi leaba soai háliidan mátkkoštit Norggas galledit báikkid, olbmuid ja birrasiid maid soai atniba ávvus. Dasa lassin háliideigga doallat feastta Šloahtas mii ii leat áibbas “šloahtamálle”. Ja danin lea vuosttaš geardde, nugo juo ipmirdehpet, ahte mii bovdet šilljofestii Šloahta maŋabealde. Ja dat duođai Ruvdnaprinsabára vuoiŋŋas!

Tealtadáhkiid vuolde ledje stellen 48 beavddi gussiide. Dievva lieđit ja muorat ledje čikŋan.

Eanas borramuš maid guossohedje, lei ráhkaduvvon Norgga ávdnasiin. Sii guossohedje bassojuvvon báldá ja gálbbi, luossasashimi ja olu vegetarborramuša. Jugus lei cider alkohola haga.

Mii lea buoremus Norggain?

Go šattai Ruvdnaprinsabára vuorru doallat sártni, de soai geavaheigga liibba muitalit maid atniba eanemusat árvvus min riikkas.

- Dál áinnas háliidetne muitalit mii dagaha Norga Norgan munnuide – ja dasto manin ledje nu buorit min riikii, dajai Ruvdnaprinsa.

- Oallugat dadjet ahte Norgga buoremus bealli lea min čáppa luondu. Ja ahte mis lea luohttámuš nuppis nubbái. Maiddái ahte min álbmot lea veahá doaladahkes ja várrogas, muhto seammás leat smáđáhkis ja liekkus olbmot geat háliidit nubbái buot buori. Ja buot dát leat duođat. Muhto fuomášandihte mii dagaha Norgga duođai čáppadin munno mielas, de ferte beassat olbmuid lahka. Ja áinnas smávit báikkiin.

Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa muitaleigga olbmuid birra geaiguin leaba deaivvadan mátkkiin (ja namuheigga ahte oallugat dáin ledje gussiid searvvis).

- Moai dihte ahte sáhtášeimme čuožžut dás eahketbotta ja muitalit dákkár fearáiid ja historjjáid. Ja dat duođai dagaha Norgga čábbodaga. Sáhtášeimme muitalit olbmuid birra geat dagahit min riika, dušše dainna go leat nu mot sii leat, maid dahkat ja maid mearkkašit earáide, dajai Ruvdnaprinsa Haakon.

Dagny-konsearta lei ráđđehusa skeaŋka Ruvndaprinsabárrii. Loahpas son láidestii buohkaid lávlut riegádanbeaivvelávlaga.

Loahpas bođii mállásiid bajáluš beavdái: riegádanbeaivvegáhkku ja lákcajiekŋa . Cousins lei ráhkadan jieŋa, ja dát lea prošeavttaid searvvis mainna Ruvdnaprinsabárafoanda ovttasbargá.

- Letnje lihkolaččat

Sártni loahpadettiin giitalii Ruvndaprinseassa buot gussiid.

- Olu giitu go lehpet háliidan searvat ávvudeapmái. Ávvudit Norgga. Ávvudit buot maid fárrolaga leat cegget. Ávvudit ahte sáhttit leat doarjjan nubbi nubbái, ja min riikii.