Dearvvašvuohta ja dálkkádagat agendas
Ruvdnaprinsabára nuppi beaivvi Etiopias čalmmustahtte sii ovttasbarggu dearvvašvuođa- ja dálkkádatsuorggis. Etiopia lea váldán jođihanrolla internašuvnnalaš dálkkádatbargguin, ja Norga doarju dien áŋgiruššama.
Skábmamánu 8. beaivi 2017
Dearvvašvuohta lei fáddán otná beaivi vuosttaš guossástallanbáikkis:
Ovttasbargu dearvvašvuođa- ja dutkansuorggis
Gonagaslaš Allavuođaguovttos álggaheigga otná guossástallama ALERT- guovddážis, gos Ruvdnaprinseassa rabai konferánssa man fáddán lei dearvvašvuohta, dutkan ja alit oahppu. Dehálaš fáddán prográmmas lei internašuvnnalaš ovttasbargu mii guoská boahkuhanprográmmaide ja njoammudávddaide.
ALERT lea njunnošis plastihkalaš kirurgiijas Etiopias, lassin dasa go lea giehtakirurgiija našuvnnalaš guovddáš. Dán guovddáža spesialisttat čađahit earet eará rekonstrukšuvnnaid, buoridan dihtii vigiid maid borasdávda ja lepra leat dagahan. Ruvdnaprinsabárra beasai oanehaš guossástallanbottus oaidnit ja gullat ovtta daid ossodagaid birra guovddážis maid Norga doarju. Doppe soai beasaiga deaivvadit pasieanttaiguin geain leat dakkár vigit mat heađuštit sin bargamis dehálaš bargguid, nugo nagodit doallat juoidá dahje borramuša ieš oažžut. Dál sii vurdet kirurgiija mii oalle stuora doaivagiin addá sidjiide fas hoaldda.
Norga ja Etiopia leat guhkit áiggi juo ovttasbargan dearvvašvuođafágalaččat. Norgga miššonearat leat ovdamearkkadihte bidjan stuora barggu Etiopia lulliguovlluid dearvvašvuođabálvalusaide, ja ollu dálá oktasaš prošeavttat leat vuolgán diein álgo áŋgiruššamiin. Otná konferánssa čuvvo goappešat riikkaid ovttasbargi buohcciviesuid ja universitehtaid fágaolbmot.
Eanadoallu mii vuhtiiváldá dálkkiid
Birrasii 80 % Etiopia álbmogis leat boanddat. Seammás lea diet riika hui hearki gierdat dálkkádagaid nuppástuvvamiid. Dien vuolggabáikkis lea Etiopia váldán njunušrolla internašuvnnalaš dálkkádatbargguin, ja duvdá ovddos Pariisa - soahpamuša. Etiopia ásahii 2011:s strategiija dasa movt oažžut áigái ruoná ekonomiija mii vuhtiiváldá dálkkádagaid, ja ulbmilin lea nagodit šaddat gaskamearálaš dienasriikan almmá lasitkeahttá dálkkádatgássaid luoitima badjel 2010 dási.
Norga doarju Etiopia dieinna strategiijain, ja lea - ovttas máŋggain eará riikkain – searvan Etiopiain sierra dálkkádatsearvevuhtii. Norga doarju barggu golmma suorggis: eanadoallu mii lea buorre dálkkádagaide, buhtis energiija ja vuovdečuollamiid geahpedeapmi.
Odne beasai Ruvdnaprinsabárra fitnat «the Sustainable Landlea Management Project» guossis, mii lea prošeakta masa Norga addá doarjaga. Prošeakta čalmmustahttá earenoamážit eanabillisteami geahpedeami ja eanavuođu buorideami. Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa beasaiga árbevirolaš gáfeseremoniijas deaivvadit báikkálaš boanddaiguin geat atnet buori ávkki prošeavttas. Sii muitaledje iežaset beaivválaš eallima ja hástalusaid birra.
Lunša norgga organisašuvnnaiguin
Ollu Norgga organisašuvnnat doibmet Etiopias, ja Ruvdnaprinsabárra deaivvadit ollu daid ovddasteddjiiguin otná lunšabottus. Čoahkkin lei Norgga Lutheránalaš Miššonsearvvi guovddážis. Ii lean vuosttaš geardi go doppe fitne Norgga gonagaslaš guossit. Boađáldagas beasaige Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit oaidnit govvačájáhusa Gonagas Olav guossástallamis doppe 1966:s.
Olmmošvuoigatvuođaid ságastallan
Odne veaigin deaivvadii Ruvdnaprinsabárra Etiopia olmmošvuoigatvuođakommišuvnna jođiheddjiin, dr Addisu Gebregziabher. Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa beasaiga gullat mot kommišuvdna bargá áimmahuššan dihte iežas mandáhta, ja maid dat oaidná stuorámus hástalussan mii guoská otná Etiopia olmmošvuoigatvuođadillái.
Gáfemáisttašeapmi
Etiopia lohkkojuvvo leat gáfiid álgovuolggariikan, ja dál lea 60 proseantta dien riikka vuovdingálvu olgoriikkaide gáfet. Norgalaččat juhket eanemus gáfe olles máilmmis, ja mađi eanet diehtu ja beroštupmi gáfiide lassána dáppe, dađi buoret dat lea Etiopia ekonomiijai. Norgga selskáhppi Nordic Approach lea spesialiseren iežas ruoná olles gáfiid vuovdimii, ja ovttasbargá báikkálaš boanddaiguin buoridit daid gáfiid kvalitehta. Dan boađus lea ahte boanddat ožžot buoret hatti iežaset gálvvuin.
Ruvdnaprinsabárra beasai odne searvat «coffee cupping» gáfemáisttašeapmái ovttas Nordic Approach báikkálaš ámmátolbmuiguin . "Coffee cupping" lea teknihkka movt árvvoštallat ja válljet gáfiid vuovdimii – earet eará Norgii.
Vuostáiváldin ambassadevrra luhtte
Odne eahkes lea Ruvdnaprinsabárra vuostáiváldimis norgga ambassadevrra, Andreas Gaarder geahčen.
Ihttin lea goalmmát ja maŋemus beaivi Etiopia guossástallamis. De vuolgiba Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa davásguvlui mátkkoštit, Hitsats báhtareddjiid čoahkkananbáikái.
